1–2. Mikä 1. Pietarin kirjeen 4:7, 8:n mukaan auttaa meitä selviytymään koettelemuksista?

”VIIMEISTEN PÄIVIEN” edetessä voimme kohdata kovia koettelemuksia (2. Tim. 3:1). Esimerkiksi eräässä Länsi-Afrikan maassa puhkesi vaalien jälkeen ankaria levottomuuksia ja väkivaltaisuuksia. Veljet ja sisaret eivät voineet yli puoleen vuoteen liikkua vapaasti, koska alueella taisteltiin kiivaasti. Mikä auttoi heitä selviytymään? Jotkut heistä pääsivät turvaan rauhallisemmalla alueella asuvien ystävien koteihin. Eräs veli kertoo: ”Olin tuossa tilanteessa kiitollinen siitä, että sain olla ystävien kanssa. Rohkaisimme toisiamme.”

² Kun ”suuri ahdinko” alkaa, arvostamme sitä, että meillä on hyviä ystäviä, jotka rakastavat meitä (Ilm. 7:14). Meidän on siksi tärkeää lujittaa ystävyyssuhteitamme nyt. (Lue 1. Pietarin kirjeen 4:7, 8.) Jeremian kokemuksesta voi olla meille paljon hyötyä. Hänen ystävänsä auttoivat häntä selviytymään Jerusalemin tuhoa edeltävänä aikana. * Miten voimme ottaa oppia Jeremiasta?

3. a) Miksi Jeremia olisi voinut eristäytyä? b) Mitä Jeremia kertoi sihteerilleen Barukille, ja mitä siitä seurasi?

³ Jeremia eli ainakin 40 vuotta ympäristössä, jossa ei toteltu Jumalaa. Hänen kotikaupunkinsa Anatotin asukkaat ja mahdollisesti jotkut hänen sukulaisensa olivat Jumalalle uskottomia. (Jer. 11:21; 12:6.) Hän ei kuitenkaan eristäytynyt vaan kertoi tunteistaan uskolliselle sihteerilleen Barukille – ja myös meille (Jer. 8:21; 9:1; 20:14–18; 45:1). On helppo kuvitella, että Barukista ja Jeremiasta tuli hyvin läheisiä ja että he alkoivat kunnioittaa toisiaan, kun Baruk kirjoitti muistiin Jeremian vaiheikkaan elämän tapahtumia (Jer. 20:1, 2; 26:7–11).

4. Mitä Jehova pyysi Jeremiaa tekemään, ja miten tämä tehtävä lujitti Jeremian ja Barukin välistä ystävyyttä?

⁴ Jeremia oli monien vuosien ajan varoittanut rohkeasti israelilaisia siitä, mitä Jerusalemille tapahtuisi (Jer. 25:3). Jehova pyysi Jeremiaa kirjoittamaan hänen varoituksensa kirjakääröön, jotta ihmiset saataisiin katumaan (Jer. 36:1–4). Jeremia ja Baruk tekivät läheistä yhteistyötä tämän Jumalan antaman tehtävän hyväksi. Työ kesti luultavasti useita kuukausia, ja sinä aikana he kävivät varmasti uskoa vahvistavia keskusteluja.

5. Miten Baruk osoitti olevansa Jeremian hyvä ystävä?

⁵ Kun tuli aika paljastaa kirjakäärön sisältämä sanoma kansalle, Jeremian täytyi lähettää asialle ystävänsä Baruk (Jer. 36:5, 6). Baruk tarttui rohkeasti tähän vaaralliseen tehtävään. Jeremian on täytynyt olla ylpeä siitä, että Baruk meni temppelin esipihaan ja teki, mitä häneltä oli pyydetty. (Jer. 36:8–10.) Kun Juudan ruhtinaat kuulivat, mitä Baruk oli tehnyt, he käskivät hänen lukea kirjakäärön heille ääneen (Jer. 36:14, 15). Sitten ruhtinaat päättivät kertoa kuningas Jojakimille, mitä Jeremia oli sanonut. He varoittivat Barukia huomaavaisesti: ”Menkää ja piiloutukaa, sinä ja Jeremia, älkääkä kertoko kenellekään, missä olette.” (Jer. 36:16–19.) Tämä oli hyvä neuvo!

6. Miten Jeremia ja Baruk reagoivat vastustukseen?

⁶ Kuningas Jojakim suuttui niin kovasti Jeremian sanoista, että hän poltti kirjakäärön ja käski ottaa kiinni Jeremian ja Barukin. Jeremia ei kuitenkaan pelästynyt. Hän otti toisen kirjakäärön, antoi sen Barukille ja saneli hänelle Jehovan sanoman. Baruk kirjoitti muistiin ”kaikki sen kirjakäärön sanat, jonka Juudan kuningas Jojakim oli polttanut tulessa”. (Jer. 36:26–28, 32.)

7. Miten Jeremian ja Barukin yhteistyö todennäköisesti vaikutti heihin?

⁷ Ihmisistä, jotka läpäisevät yhdessä jonkin koettelemuksen, tulee usein hyvin läheisiä. Jeremia ja Baruk oppivat epäilemättä arvostamaan entistä enemmän toistensa hyviä ominaisuuksia, kun he laativat yhdessä uuden kirjakäärön kuningas Jojakimin tuhoaman käärön tilalle. Mitä voimme oppia näiden uskollisten miesten esimerkistä?

8. Mikä voisi estää meitä solmimasta läheisiä ystävyyssuhteita, mutta miksi ystävyyden hyväksi kannattaa nähdä vaivaa?

⁸ Meidän voi olla vaikea avautua toisille, jos meitä on loukattu joskus menneisyydessä (Sananl. 18:19, 24). Tai meistä voi tuntua, ettei meillä ole aikaa ja energiaa solmia läheisiä suhteita toisiin ihmisiin. Ystävyyden hyväksi kannattaa kuitenkin nähdä vaivaa. Jos haluamme veljien ja sisarten tukevan meitä tulevissa koettelemuksissa, meidän täytyy nyt oppia kertomaan heille ajatuksistamme ja tunteistamme. Se on yksi hyvä tapa lujittaa ystävyyttä. (1. Piet. 1:22.)

9. a) Miten Jeesus osoitti luottavansa ystäviinsä? b) Miten avoin kommunikointi voi auttaa saamaan läheisiä ystäviä? Kerro esimerkki.

⁹ Jeesus luotti ystäviinsä. Hän osoitti sen kommunikoimalla heidän kanssaan avoimesti. (Joh. 15:15.) Voimme jäljitellä häntä kertomalla toisille iloistamme, huolistamme ja pettymyksistämme. Jos kuuntelet tarkkaan, kun joku puhuu sinulle, voit huomata, että teillä on monia samanlaisia ajatuksia, tunteita ja suunnitelmia. Esimerkiksi 29-vuotias Cindy on ystävystynyt 67-vuotiaan tienraivaajan Marie-Louisen kanssa. He käyvät yhdessä kentällä torstaiaamuisin ja juttelevat toistensa kanssa monenlaisista asioista. Cindy sanoo: ”Minusta on mukavaa käydä syvällisiä keskusteluja ystävien kanssa, koska se auttaa minua tutustumaan heihin ja ymmärtämään heitä paremmin.” Avoin kommunikointi saa ystävyyden kukoistamaan. Jos Cindyn tavoin pyrit käymään avoimia ja lämminhenkisiä keskusteluja toisten kanssa, ystävyytesi heihin todennäköisesti lujittuu. (Sananl. 27:9.)

10. Mitä Sananlaskujen 27:17:n mukaan tapahtuu, kun työskentelemme yhdessä veljien ja sisarten kanssa?

¹⁰ Jeremian ja Barukin esimerkki osoittaa, että kun työskentelemme yhdessä veljien ja sisarten kanssa ja näemme heidän hyvät ominaisuutensa, opimme heiltä paljon ja meistä voi tulla läheisempiä. (Lue Sananlaskujen 27:17.) Miltä sinusta esimerkiksi tuntuu, kun olet ystäväsi kanssa kenttäpalveluksessa ja kuulet hänen puolustavan rohkeasti uskoaan tai puhuvan vakaumuksellisesti Jehovasta ja hänen tarkoituksistaan? Ystäväsi tuntuu sinusta todennäköisesti entistä läheisemmältä.

11–12. Kerro esimerkki siitä, miten kenttäpalvelus voi lujittaa ystävyyssuhteita.

¹¹ Seuraavat kaksi esimerkkiä osoittavat, että työskenteleminen yhdessä kenttäpalveluksessa lähentää ihmisiä. 23-vuotias Adeline pyysi ystäväänsä Candicea lähtemään kanssaan harvoin käydylle alueelle. ”Halusimme osallistua kenttäpalvelukseen innokkaammin ja nauttia siitä enemmän”, hän sanoo. ”Me kumpikin tarvitsimme hengellistä vahvistusta.” Miten he hyötyivät yhdessä työskentelemisestä? Adeline kertoo: ”Kunkin päivän päätteeksi puhuimme siitä, miltä meistä tuntui, mikä käymissämme keskusteluissa oli rohkaissut meitä ja miten olimme tunteneet Jehovan ohjauksen ollessamme kentällä. Me molemmat nautimme näistä syvällisistä keskusteluista ja opimme tuntemaan toisemme entistä paremmin.”

¹² Laïla ja Marianne, kaksi naimatonta sisarta Ranskasta, lähtivät viideksi viikoksi kentälle Banguihin, Keski-Afrikan tasavallan vilkkaaseen pääkaupunkiin. Laïla muistelee: ”Mariannella ja minulla oli vaikeuksia, mutta hyvän kommunikoinnin ja aidon rakkauden ansiosta ystävyytemme vahvistui. Kun näin Mariannen joustavuuden, palvelusinnon ja rakkauden paikallisiin ihmisiin, aloin ihailla häntä entistä enemmän.” Samanlaisia kokemuksia voi saada muuallakin kuin ulkomailla. Joka kerta kun olet jonkun veljen tai sisaren kanssa kentällä, teillä on tilaisuus oppia tuntemaan toisenne paremmin ja lujittaa ystävyyttänne.

13. Mikä on todennäköistä, kun teemme läheistä yhteistyötä ystäviemme kanssa?

¹³ Kun teemme läheistä yhteistyötä ystäviemme kanssa, huomaamme toisinaan heidän vahvuuksiensa lisäksi myös heidän heikkoutensa. Silloinkin kannattaa muistaa Jeremian esimerkki. Mikä auttoi häntä näkemään toisissa hyvää ja sivuuttamaan heidän virheensä?

14. Mitä Jeremia oppi Jehovasta, ja miten se auttoi häntä?

¹⁴ Jeremia kirjoitti nimellään tunnetun raamatunkirjan ja todennäköisesti myös 1. ja 2. Kuninkaiden kirjan. Tässä työssä hän oppi epäilemättä näkemään, että Jehova on hyvin armollinen epätäydellisiä ihmisiä kohtaan. Hän esimerkiksi tiesi, että kun kuningas Ahab katui pahoja tekojaan, Jehova sääli Ahabia eikä hänen perhettään hävitetty täysin hänen elinaikanaan (1. Kun. 21:27–29). Jeremia tiesi myös, että Manasse loukkasi Jehovaa vielä pahemmin kuin Ahab. Siitä huolimatta Jehova antoi anteeksi Manasselle, koska tämä katui. (2. Kun. 21:16, 17; 2. Aik. 33:10–13.) Nämä tapaukset varmasti auttoivat Jeremiaa jäljittelemään Jumalan kärsivällisyyttä ja armoa, kun hän oli tekemisissä läheisten ystäviensä kanssa (Ps. 103:8, 9).

15. Miten Jeremia jäljitteli Jehovan kärsivällisyyttä, kun Barukin kiinnostus tehtäväänsä kohtaan hiipui?

¹⁵ Mietitään, miten Jeremia suhtautui Barukiin, kun tämän kiinnostus tehtäväänsä kohtaan hiipui joksikin aikaa. Jeremia ei pitänyt Barukia toivottomana tapauksena vaan auttoi häntä kertomalla hänelle Jumalan ystävällisen mutta suoran sanoman. (Jer. 45:1–5.) Mitä tästä voidaan oppia?

16. Miten voimme Sananlaskujen 17:9:n mukaan ylläpitää ystävyyssuhteita?

¹⁶ Ei olisi realistista odottaa veljiltä ja sisarilta täydellisyyttä. Solmittuamme läheisiä ystävyyssuhteita meidän on siksi tehtävä kovasti työtä niiden ylläpitämiseksi. Jos ystävämme erehtyy, meidän täytyy ehkä antaa hänelle huomaavaisia mutta suoria Jumalan sanaan perustuvia neuvoja (Ps. 141:5). Jos ystävämme loukkaa meitä, meidän tulee antaa hänelle anteeksi. Annettuamme anteeksi meidän ei tule ottaa asiaa esiin enää uudelleen. (Lue Sananlaskujen 17:9.) Näinä kriittisinä aikoina on erittäin tärkeää keskittyä veljien ja sisarten vahvuuksiin eikä heidän heikkouksiinsa, koska näin voimme lujittaa suhdettamme heihin. Tulemme tarvitsemaan läheisiä ystäviä suuren ahdingon aikana.

17. Miten Jeremia osoittautui tosi ystäväksi vaikeina aikoina?

¹⁷ Profeetta Jeremia osoittautui tosi ystäväksi vaikeina aikoina, esimerkiksi silloin kun hovivirkamies Ebed-Melek oli pelastanut hänet liejuisesta vesisäiliöstä, jonne hän olisi muussa tapauksessa kuollut. Ebed-Melek alkoi pelätä, että ruhtinaat vahingoittaisivat häntä. Kun Jeremia sai tietää siitä, hän ei jäänyt vain passiivisena odottamaan, että hänen ystävänsä selviäisi jotenkin omin avuin. Vaikka Jeremia oli pidätettynä, hän rohkaisi ystäväänsä parhaansa mukaan kertomalla tälle Jehovan antaman lohduttavan lupauksen. (Jer. 38:7–13; 39:15–18.)

18. Mitä meidän tulisi Sananlaskujen 17:17:n mukaan tehdä, kun ystävällämme on vaikeaa?

¹⁸ Veljet ja sisaret kohtaavat nykyään monenlaisia vastoinkäymisiä. Monet kärsivät luonnonkatastrofien tai ihmisten aiheuttamien onnettomuuksien vuoksi. Jotkut meistä voivat sellaisissa tilanteissa avata heille kotinsa, toiset voivat ehkä tukea heitä taloudellisesti, ja me kaikki voimme pyytää Jehovaa auttamaan heitä. Jos kuulemme, että veli tai sisar on masentunut, emme välttämättä tiedä, mitä sanoa hänelle tai mitä tehdä hänen hyväkseen. Meillä kaikilla on kuitenkin paljon annettavaa. Voimme esimerkiksi viettää aikaa ystävämme kanssa. Voimme kuunnella myötätuntoisesti, kun hän puhuu meille, tai lohduttaa häntä lempiraamatunkohdallamme (Jes. 50:4). Kaikkein tärkeintä on olla ystävämme kanssa silloin kun hän tarvitsee meitä. (Lue Sananlaskujen 17:17.)

19. Miten luomamme lujat ystävyyssuhteet auttavat meitä tulevaisuudessa?

¹⁹ Meidän täytyy nyt luoda lujia ystävyyssuhteita veljiin ja sisariin ja ylläpitää niitä. Vihollisemme yrittävät heikentää yhtenäisyyttämme levittämällä meistä vääriä tietoja ja suoranaisia valheita. He pyrkivät kääntämään meidät toisiamme vastaan. He eivät kuitenkaan onnistu sammuttamaan meitä yhdistävää rakkautta. Mikään, mitä he tekevät, ei voi tuhota ystävyyttämme. Se kestää läpi tämän aikakauden lopun ja ikuisesti!