1, 2. Miksi Jumala hylkäsi Saulin? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

KUN Saulista tuli Israelin kuningas, hän oli vaatimaton ja kunnioitettu mies (1. Sam. 9:1, 2, 21; 10:20–24). Pian hän alkoi kuitenkin toimia julkeasti. Erään kerran filistealaiset valmistautuivat taisteluun Israelia vastaan, ja pelko sai monet israelilaiset pakenemaan Saulin luota. Kun Jumalan profeetta Samuel ei saapunut Gilgaliin sovittuna aikana, Saul tuli kärsimättömäksi. Hän saattoi järkeillä, että hänen oli tehtävä jotain ja nopeasti. Niinpä hän uhrasi Jehovalle teurasuhrin, vaikka hänellä ei ollut siihen valtuuksia. Jehova ei ollut tästä mielissään. (1. Sam. 13:5–9.)

² Kun Samuel saapui Gilgaliin, hän nuhteli Saulia. Sen sijaan, että Saul olisi ottanut ojennuksen vastaan, hän keksi tekosyitä, yritti vierittää syyn toisten niskoille ja vähätteli tekoaan. (1. Sam. 13:10–14.) Siitä alkoi hirvittävä tapahtumasarja, jonka seurauksena Saul menetti lopulta sekä kuninkuuden että Jehovan hyväksynnän (1. Sam. 15:22, 23). Lupaavasta alusta huolimatta hänen elämänsä sai häpeällisen lopun (1. Sam. 31:1–6).

3. a) Mitä monet ajattelevat vaatimattomuudesta? b) Mihin kysymyksiin saamme vastaukset?

³ Nykyajan kilpailuhenkisessä maailmassa monista tuntuu, että heidän täytyy erottua joukosta menestyäkseen elämässä. Siksi he ajattelevat, ettei vaatimattomuus sovi heille. Esimerkiksi eräs tunnettu näyttelijä, josta tuli myöhemmin poliitikko, sanoi kerran: ”Sana vaatimattomuus ei sovellu minuun millään tavalla. Toivon, ettei se tule koskaan soveltumaankaan.” Mutta miksi vaatimattomuus on kristityille tärkeä ominaisuus? Mitä vaatimattomuus on, ja mitä se ei ole? Tässä kirjoituksessa vastataan näihin kysymyksiin. Seuraavassa kirjoituksessa kerrotaan, miten voimme pysyä vaatimattomina haastavissa tilanteissa tai paineen alaisena.

4. Miten luonnehtisit julkeita tekoja?

⁴ Raamatun mukaan vaatimattomuuden vastakohta on julkeus. (Lue Sananlaskujen 11:2.) Daavid pyysi Jehovalta: ”Pidätä palvelijasi – – julkeista teoista.” (Ps. 19:13.) Mitä ovat ”julkeat teot”? Julkeutta on se, että ihminen tekee harkitsemattomasti tai röyhkeästi jotain, mihin hänellä ei ole valtuuksia. Perisynnin vuoksi me kaikki toimimme joskus julkeasti. Kuningas Saulin esimerkistä kuitenkin opimme, että jos meille tulee tavaksi ylittää valtuutemme, joudumme ennemmin tai myöhemmin vastaamaan teoistamme Jumalalle. Psalmissa 119:21 sanotaan Jehovasta: ”Sinä olet nuhdellut – – julkeita.” Miksi Jehova toimii näin?

5. Miksi julkeat teot ovat vakavia virheitä?

⁵ Julkeat teot ovat luonteeltaan vakavampia kuin tahattomat erehdykset. Ensinnäkin kun toimimme julkeasti, osoitamme epäkunnioitusta Jehovaa, Suvereenia Hallitsijaamme, kohtaan. Toiseksi jos ylitämme valtuutemme, joudumme todennäköisesti ristiriitaan toisten kanssa (Sananl. 13:10). Kolmanneksi kun käy ilmi, että olemme toimineet julkeasti, tilanne voi olla meille kiusallinen tai jopa nöyryyttävä (Luuk. 14:8, 9). Julkeat teot eivät johda mihinkään hyvään. Kuten Raamattu osoittaa, meidän on aina hyvä toimia vaatimattomasti.

6, 7. Mitä nöyryys on, ja miten se liittyy vaatimattomuuteen?

⁶ Vaatimattomuus ja nöyryys liittyvät läheisesti toisiinsa. Raamatussa nöyryys asetetaan ylpeyden ja kopeuden vastakohdaksi. (Fil. 2:3.) Nöyrä ihminen on yleensä myös vaatimaton. Hän pystyy arvioimaan oikein omat kykynsä ja saavutuksensa, tunnustamaan virheensä ja ottamaan vastaan ehdotuksia ja uusia ideoita. Jehova arvostaa nöyryyttä hyvin paljon.

⁷ Raamatussa myös vaatimattomuudella tarkoitetaan sitä, että pystyy tekemään oikean arvion itsestään ja on tietoinen rajoituksistaan. Alkuperäinen kreikan ilmaus näyttää painottavan sitä, millä tavoin tämän tietoisuuden tulisi vaikuttaa käytökseemme muita kohtaan.

8. Mitkä voisivat olla joitakin varoitusmerkkejä julkeudesta?

⁸ Saattaisimme jopa huomaamattamme alkaa ajatella tai toimia julkeasti. Mitkä voisivat olla tästä joitakin varoitusmerkkejä? Ehkä alkaisimme suhtautua itseemme tai tehtäviimme liian vakavasti (Room. 12:16). Voisimme toimia siten, että toisten huomio kohdistuu liikaa meihin (1. Tim. 2:9, 10). Tai saattaisimme yrittää ajaa jotain asiaa vedoten asemaamme, suhteisiimme tai omiin mielipiteisiimme (1. Kor. 4:6). Usein ihminen ei näin toimiessaan edes tajua, että julkeus on alkanut nostaa päätään.

9. Mikä on saanut jotkut toimimaan julkeasti? Kerro esimerkki Raamatusta.

⁹ Kuka tahansa saattaa toimia julkeasti, jos hän ei pidä jatkuvasti hallinnassa lihallisia halujaan. Itsekäs kunnianhimo, kateus ja hillitsemätön viha ovat johtaneet moniin julkeisiin tekoihin. Raamatun henkilöistä esimerkiksi Absalom, Ussia ja Nebukadnessar syyllistyivät tällaisiin lihan tekoihin, ja Jehova nöyryytti heitä heidän julkeutensa vuoksi (2. Sam. 15:1–6; 18:9–17; 2. Aik. 26:16–21; Dan. 5:18–21).

10. Miksi emme saa tuomita toisten vaikuttimia? Kerro esimerkki Raamatusta.

¹⁰ Mitkä muut syyt voisivat saada jonkun toimimaan tavalla, joka ei osoita vaatimattomuutta? Ajatellaanpa Abimelekin ja Pietarin tapauksia, joista kerrotaan 1. Mooseksen kirjan 20:2–7:ssä ja Matteuksen 26:31–35:ssä. Oliko heidän julkeilta näyttävien tekojensa taustalla syntisiä haluja? Vai voisiko olla niin, että he eivät vain olleet selvillä kaikista tosiasioista tai heidän valppautensa herpaantui? Koska emme näe ihmisten sydämeen, on viisasta olla tekemättä hätäisiä päätelmiä heidän vaikuttimistaan. (Lue Jaakobin kirjeen 4:12.)

11. Miten vaatimattomuus liittyy siihen, että tunnustamme paikkamme Jumalan järjestelyssä?

¹¹ Vaatimattomuuden lähtökohta on se, että tunnustamme paikkamme Jumalan järjestelyssä. Järjestyksen Jumalana Jehova on antanut meille jokaiselle oman paikan eli ainutlaatuisen osan seurakunnassa. Meitä kaikkia tarvitaan. Jehova on ansaitsemattomassa hyvyydessään antanut meille joitakin lahjoja ja kykyjä. Voimme käyttää niitä hänen kunniakseen ja toisten hyödyksi. (Room. 12:4–8.) Jehova on uskonut meille tehtävän toimia ”taloudenhoitajina”, mikä osoittaa, että hän kunnioittaa meitä, luottaa meihin ja antaa meille vastuuta. (Lue 1. Pietarin kirjeen 4:10.)

12, 13. Miksi meidän ei tulisi yllättyä, jos paikkamme Jumalan järjestelyssä muuttuu aika ajoin?

¹² Paikkamme Jumalan järjestelyssä voi ajan kuluessa muuttua. Tätä valaisee Jeesuksen esimerkki. Aluksi hän oli kahdestaan Jehovan kanssa (Sananl. 8:22). Sitten hän oli Jehovan apuna muiden henkiolentojen, maailmankaikkeuden ja ihmisten luomisessa (Kol. 1:16). Myöhemmin Jeesus lähetettiin maan päälle. Hän syntyi avuttomaksi ihmislapseksi ja kasvoi aikuiseksi. (Fil. 2:7.) Uhrikuolemansa jälkeen Jeesus palasi henkiolennoksi taivaaseen, ja hänet asetettiin vuonna 1914 Jumalan valtakunnan Kuninkaaksi (Hepr. 2:9). Eikä tämä ole viimeinen muutos hänen tehtävissään. Tuhatvuotisen hallituskauden jälkeen Jeesus luovuttaa Valtakunnan Jehovalle, ”jotta Jumala olisi kaikki jokaiselle” (1. Kor. 15:28).

¹³ Mekin voimme odottaa, että tehtävämme muuttuvat aika ajoin. Usein muutokset johtuvat omista ratkaisuistamme. Oletko elänyt jonkin aikaa naimattomana mutta mennyt sitten naimisiin? Oletko kasvattanut lapsia? Oletko myöhemmin yksinkertaistanut elämääsi ja aloittanut kokoaikaisen palveluksen? Kaikkiin näihin tilanteisiin ja ratkaisuihin on liittynyt niin iloja kuin vastuitakin. Olosuhteiden muuttuminen voi laajentaa tai rajoittaa mahdollisuuksiamme toimia Jehovan palveluksessa. Oletko nuori, vai onko sinulle jo karttunut ikää? Onko terveytesi hyvä, vai oletko heikkokuntoinen? Jehova näkee, miten hän voi parhaiten käyttää kutakin meistä palveluksessaan. Hän ei odota meiltä enempää kuin on järkevää, ja hän arvostaa kaikkea, mitä teemme (Hepr. 6:10).

14. Miten vaatimattomuus auttaa meitä olemaan tyytyväisiä ja säilyttämään ilomme?

¹⁴ Jeesus on saanut iloa jokaisesta tehtävästään, ja niin voimme mekin saada (Sananl. 8:30, 31). Vaatimaton ihminen on tyytyväinen tehtäviin ja vastuisiin, joita hänellä kulloinkin on seurakunnassa. Hän ei mieti liikaa sitä, mitä tehtäviä hän voisi saada tulevaisuudessa tai mitä tehtäviä toisilla on. Sen sijaan hän haluaa löytää ilon ja tyytyväisyyden nykyisestä osastaan seurakunnassa, koska hän ymmärtää sen tulevan Jehovalta. Samalla hän arvostaa aidosti osaa, jonka Jehova on antanut toisille. Vaatimattomuus auttaa meitä kunnioittamaan ja tukemaan toisia (Room. 12:10).

15. Mitä opimme Gideonin vaatimattomuudesta?

¹⁵ Gideon on erinomainen esimerkki vaatimattomuuden osoittamisesta. Kun Jehovan enkeli näyttäytyi hänelle, hän tunnusti heti vaatimattoman taustansa (Tuom. 6:15). Sen jälkeen kun Gideon oli ottanut vastaan Jehovan tarjoaman tehtävän, hän varmisti, että ymmärsi tarkasti, mitä häneltä odotettiin, ja etsi opastusta Jehovalta (Tuom. 6:36–40). Gideon oli rohkea, mutta hän toimi silti hyvin harkitsevasti ja terävänäköisesti (Tuom. 6:11, 27). Hän ei tavoitellut huomattavaa asemaa eikä pitänyt kynsin hampain kiinni tehtävästään. Sen sijaan heti kun mahdollista hän palasi kotiin hyvillä mielin. (Tuom. 8:22, 23, 29.)

16, 17. Mitä vaatimaton ihminen ottaa huomioon, kun hän pyrkii edistymään?

¹⁶ Vaatimattomuus ei merkitse sitä, ettemme saisi koskaan tavoitella uusia palvelustehtäviä tai ottaa niitä vastaan. Raamatussa meitä kaikkia kannustetaan edistymään (1. Tim. 4:13–15). Mutta edistyminen ei aina vaadi sitä, että saa uuden palvelustehtävän. Kun Jehova siunaa meitä, voimme edistyä hengellisesti, palvelemmepa nyt missä tehtävässä tahansa. Voimme jatkuvasti kehittää Jumalalta saamiamme kykyjä ja tehdä entistä enemmän hyvää toisille.

¹⁷ Ennen uuden tehtävän vastaanottamista vaatimaton ihminen selvittää, mitä häneltä siinä odotetaan. Sen jälkeen hän voi rehellisesti arvioida olosuhteitaan. Pystyykö hän esimerkiksi ottamaan vastaan lisää työtä tai vastuuta laiminlyömättä muita tärkeitä asioita? Voitaisiinko osa hänen nykyisistä töistään delegoida toisille, jotta hän pystyisi huolehtimaan uusista vastuista? Jos vastaus toiseen tai molempiin näistä kysymyksistä on kieltävä, ehkä joku toinen pystyy siinä tapauksessa huolehtimaan tehtävästä paremmin. Kun arvioimme tilanteemme rehellisesti ja rukoilemme asian johdosta, meidän on helpompi nähdä, mihin kykymme ja mahdollisuutemme riittävät. Vaatimattomuus voi saada meidät kieltäytymään tehtävästä.

18. a) Miten vaatimattomuus saa meidät toimimaan, kun otamme vastaan uuden tehtävän? b) Miten Roomalaiskirjeen 12:3 soveltuu vaatimattomaan ihmiseen?

¹⁸ Gideonin esimerkki muistuttaa meitä siitä, että jos otamme vastaan uuden tehtävän, emme voi onnistua siinä ilman Jehovan ohjausta ja siunausta. Meitä kehotetaankin ”olemaan vaatimattomia vaeltaessamme Jumalamme kanssa” (Miika 6:8). Siksi aina kun meille annetaan jokin uusi tehtävä, meidän täytyy miettiä sitä, mitä Jehova sanoo meille Sanansa ja järjestönsä kautta, ja lähestyä häntä rukouksessa. Meidän täytyy oppia sovittamaan epävakaat askeleemme Jehovan vakaaseen johtoon. On muistettava, että meidät tekee suuriksi Jehovan nöyryys, ei oma kyvykkyytemme (Ps. 18:35). Kun siis päätämme vaeltaa vaatimattomasti Jumalan kanssa, emme ajattele itsestämme liian paljon emmekä liian vähän. (Lue Roomalaiskirjeen 12:3.)

19. Miksi meidän tulisi kehittää vaatimattomuutta?

¹⁹ Vaatimaton ihminen antaa Jehovalle kunnian, koska Jehova Luojana ja Kaikkeuden Suvereenina ansaitsee sen (Ilm. 4:11). Vaatimattomuus auttaa meitä olemaan tyytyväisiä osaamme Jumalan järjestelyssä ja tekemään siinä parhaamme. Kun olemme vaatimattomia, kunnioitamme veljiemme ja sisartemme tunteita ja mielipiteitä, ja se edistää Jehovan kansan yksimielisyyttä. Vaatimattomuus saa siis meidät ajattelemaan toisten etua. Lisäksi se saa meidät olemaan harkitsevia, mikä auttaa välttymään vakavilta virheiltä. Näistä syistä vaatimattomuus on tärkeä ominaisuus kaikille Jehovan palvelijoille, ja Jehova arvostaa niitä, jotka kehittävät sitä. Mutta miten voimme pysyä vaatimattomina koettelevissa tilanteissa? Sitä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.