1, 2. a) Minkä ongelman monet maahanmuuttajien lapset kohtaavat? b) Mitä kysymyksiä tässä kirjoituksessa tarkastellaan?

”PIENENÄ puhuin kotona ja seurakunnassa maahanmuuttajavanhempieni kieltä”, kertoo Joshua. ”Mutta kun menin kouluun, aloin puhua mieluummin paikallista kieltä. Muutamassa vuodessa siitä tuli ainoa kieleni. En ymmärtänyt, mitä kokouksissa sanottiin, enkä tuntenut vanhempieni kulttuuria omakseni.” Joshuan kokemus ei ole mitenkään epätavallinen.

² Nykyään yli 240 miljoonaa ihmistä asuu muualla kuin synnyinmaassaan. Jos olet maahanmuuttaja ja sinulla on lapsia, miten voit parhaiten auttaa heitä rakastamaan Jehovaa ja ”vaeltamaan totuudessa”? (3. Joh. 4.) Entä mitä toiset voivat tehdä heidän hyväkseen?

3, 4. a) Miten vanhemmat voivat näyttää hyvää esimerkkiä lapsilleen? b) Mitä vanhempien ei tulisi odottaa lapsiltaan?

³ Teidän vanhempien on tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä, jotta voisitte auttaa lapsianne ikuisen elämän tielle. Kun lapsenne näkevät teidän ”etsivän jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa”, he oppivat luottamaan siihen, että Jehova auttaa täyttämään päivittäiset tarpeet (Matt. 6:33, 34). Viettäkää siis vaatimatonta elämää. Pitäkää Jehovan palvelus tärkeimmällä sijalla älkääkä keskittykö aineellisiin asioihin. Varokaa velkaantumista. Pyrkikää keräämään ”aarre taivaaseen” eli saamaan Jehovan hyväksyntä älkääkä tavoitelko rikkauksia ja ”ihmisten kunniaa”. (Lue Markuksen 10:21, 22; Joh. 12:43.)

⁴ Älkää koskaan tulko niin kiireisiksi, ettei teillä olisi aikaa lapsillenne. Kertokaa heille, miten ylpeitä olette heistä, kun he päättävät miellyttää Jehovaa sen sijaan että hankkisivat mainetta tai varallisuutta itselleen tai teille. Älkää omaksuko sellaista väärää näkemystä, että lasten tulisi varmistaa vanhemmilleen leppoisat oltavat ja korkea elintaso. Muistakaa, että ”lasten ei pitäisi kerätä vanhemmilleen, vaan vanhempien lapsilleen” (2. Kor. 12:14).

5. Miksi vanhempien tulee puhua lastensa kanssa Jehovasta?

⁵ Kuten on ennustettu, Jehovan järjestöön tulee nykyään ihmisiä ”kaikista kansakuntien kielistä” (Sak. 8:23). Teidän vanhempien voi kuitenkin olla vaikea opettaa totuutta lapsillenne, mikäli välillänne on kielimuuri. Lapsenne ovat tärkeimmät tutkisteluoppilaat, jotka teillä koskaan tulee olemaan. Se että he oppivat tuntemaan Jehovan, merkitsee heille ikuista elämää (Joh. 17:3). Jotta voisitte opettaa lapsillenne Jehovan ajatuksia, teidän on puhuttava niistä kaikissa sopivissa tilanteissa. (Lue 5. Mooseksen kirjan 6:6, 7.)

6. Miten lapset voivat hyötyä siitä, että he oppivat vanhempiensa kielen? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

⁶ Lapset oppivat todennäköisesti paikallisen kielen, kun he käyvät koulua ja ovat muuten tekemisissä ihmisten kanssa. Mutta teidän vanhempien kielen he oppivat parhaiten siten, että puhutte sitä usein heidän kanssaan. Kun lapset osaavat kieltänne, he pystyvät kertomaan teille tunteistaan. Siitä on heille muutakin hyötyä. Kaksikielisyys kehittää lasten ajattelukykyä ja parantaa heidän sosiaalisia taitojaan. Se voi myös avata heille mahdollisuuksia tehdä enemmän Jehovan palveluksessa. Carolina, jonka vanhemmat ovat maahanmuuttajia, sanoo: ”Vieraskielisessä seurakunnassa on ollut hauskaa. On kiva auttaa siellä, missä apua tarvitaan kovasti.”

7. Mitä vanhemmat voivat tehdä, jos kieli aiheuttaa perheessä ongelmia?

⁷ Kun maahanmuuttajien lapset sopeutuvat uuteen kulttuuriin ja kieleen, he eivät ehkä enää halua eivätkä edes pysty kommunikoimaan vanhempiensa äidinkielellä. Jos teidän lastenne tilanne on tällainen, miten voisitte oppia ainakin jonkin verran paikallista kieltä? Teidän on huomattavasti helpompi kasvattaa lapsistanne kristittyjä, jos ymmärrätte heidän keskustelujaan, viihdettään ja koulutehtäviään ja jos pystytte puhumaan heidän opettajiensa kanssa. Uuden kielen opiskelu vaatii tietysti aikaa, vaivannäköä ja nöyryyttä. Mutta jos lapsestanne tulisi jostain syystä kuuro, ettekö yrittäisi opetella viittomakieltä pystyäksenne kommunikoimaan hänen kanssaan? Samanlaista kiinnostusta ansaitsee varmasti myös lapsi, joka osaa parhaiten jotakin toista puhuttua kieltä. *

8. Miten vanhemmat, jotka osaavat kieltä vain heikosti, voivat auttaa lapsiaan?

⁸ Maahanmuuttajavanhempien voi olla haastavaa oppia lasten uutta kieltä hyvin. Tällaisen kielimuurin vuoksi heidän on vaikea opettaa lapsiaan ymmärtämään syvällisesti ”pyhiä kirjoituksia” (2. Tim. 3:15). Vaikka olisitte tällaisessa tilanteessa, voitte joka tapauksessa auttaa lapsianne tuntemaan Jehovan ja rakastamaan häntä. Vanhin nimeltä Shan muistelee: ”Yksinhuoltajaäitini ymmärsi vain heikosti sitä kieltä, joka oli minun ja siskojeni vahvin kieli, emmekä me osanneet kunnolla hänen kieltään. Mutta kun näimme hänen tutkivan, rukoilevan ja järjestävän parhaansa mukaan perheen palvontaillan joka viikko, ymmärsimme, että on hyvin tärkeää oppia tuntemaan Jehova.”

9. Miten vanhemmat voivat auttaa lapsia, joiden täytyy tutkia kahdella kielellä?

⁹ Joidenkin lasten täytyy ehkä saada opetusta Jehovasta kahdella kielellä, koska he puhuvat yhtä kieltä koulussa ja toista kotona. Siksi jotkut vanhemmat hyödyntävät painettuja julkaisuja, äänitteitä ja videoita, joita on saatavilla kummallakin kielellä. Maahanmuuttajavanhempien täytyy olla kekseliäitä ja uhrata paljon aikaa, jotta he voisivat auttaa lapsiaan luomaan lujan suhteen Jehovaan.

10. a) Kuka ratkaisee, minkäkieliseen seurakuntaan perhe kuuluu? b) Mitä hänen täytyy tehdä ennen ratkaisun tekoa?

¹⁰ Kun maahanmuuttajaperhe asuu kaukana toisista todistajista, jotka puhuvat heidän omaa kieltään, heidän täytyy olla paikallista kieltä käyttävän seurakunnan yhteydessä (Ps. 146:9). Mutta jos lähistöllä on seurakunta, jossa puhutaan heidän äidinkieltään, perheenpää ratkaisee, minkäkielinen seurakunta on heille paras. Ennen ratkaisun tekoa hän harkitsee asiaa huolellisesti, rukoilee sen johdosta ja keskustelee siitä vaimonsa ja lastensa kanssa. (1. Kor. 11:3.) Mitä seikkoja hänen tulee ottaa huomioon? Mitä Raamatun periaatteita tulisi punnita?

11, 12. a) Millainen vaikutus kielellä on siihen, miten paljon lapsi hyötyy kokouksista? b) Miksi jotkut lapset ovat vastahakoisia oppimaan vanhempiensa kieltä?

¹¹ Vanhempien täytyy arvioida lastensa tarpeet realistisesti. Jotta lapset saisivat lujan otteen Raamatun totuudesta, ei tietenkään riitä, että heille opetetaan hengellisiä asioita kokouksissa muutama tunti viikossa. Toisaalta kokouksissa, jotka pidetään lapsen vahvimmalla kielellä, lapsi voi hyötyä opetuksesta yksinkertaisesti olemalla läsnä ja oppia enemmän kuin vanhemmat tajuavatkaan. Tilanne voi olla toinen, jos lapsi ei täysin ymmärrä kieltä. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 14:9, 11.) Lisäksi lapsen äidinkieli ei välttämättä enää ole se kieli, jolla hän ajattelee ja joka vetoaa hänen tunteisiinsa. Jotkut lapset oppivat esittämään vastauksia, näytteitä ja puheita vanhempiensa kielellä, mutta sanat eivät ehkä todellisuudessa tulekaan heidän sydämestään.

¹² Lapsen sisimpään vaikuttavat muutkin asiat kuin kieli. Tämä piti paikkansa Joshuasta, josta kerrottiin kirjoituksen alussa. Hänen sisarensa Esther sanoo: ”Lasten näkökulmasta heidän vanhempiensa kieli, kulttuuri ja uskonto kuuluvat kiinteästi yhteen.” Jos lapset eivät tunne omakseen vanhempien kulttuuria, he voivat olla vastahakoisia oppimaan heidän kieltään ja uskontoaan. Mitä maahanmuuttajavanhemmat voivat tehdä?

13, 14. a) Miksi eräs maahanmuuttajaperhe siirtyi paikalliskieliseen seurakuntaan? b) Mitä vanhemmat tekivät pysyäkseen hengellisesti vahvoina?

¹³ Kristityt vanhemmat asettavat lastensa hengellisen hyvinvoinnin omien mieltymystensä edelle (1. Kor. 10:24). Joshuan ja Estherin isä Samuel kertoo: ”Vaimoni ja minä tarkkailimme lapsia nähdäksemme, millä kielellä totuus kosketti heidän sisintään, ja rukoilimme viisautta. Vastaus ei ollut meille itsellemme kaikkein mieluisin. Mutta kun huomasimme, että lapset eivät juurikaan hyötyneet meidän kielellämme pidettävistä kokouksista, päätimme muuttaa seurakuntaan, jossa puhuttiin paikallista kieltä. Kävimme yhdessä kokouksissa ja kenttäpalveluksessa. Kutsuimme paikallisia ystäviä meille syömään ja mukaamme retkille. Kaikki tämä auttoi lapsia tutustumaan veljiin ja ymmärtämään, että Jehova ei ole vain Jumala vaan myös isä ja ystävä. Mielestämme tämä oli paljon tärkeämpää kuin sen kielen hallitseminen, joka on meille helpoin.”

¹⁴ Samuel lisää: ”Jotta vaimoni ja minä olisimme pysyneet hengellisesti vahvoina, kävimme myös omalla kielellämme pidettävissä kokouksissa. Elämä oli hyvin kiireistä, ja olimme väsyneitä, mutta kiitämme Jehovaa siitä, että hän siunasi ponnistelumme ja uhrauksemme. Kaikki kolme lastamme palvelevat nyt Jehovaa kokoaikaisesti.”

15. Miksi Kristinasta tuntui, että hänen olisi parasta kuulua paikalliskieliseen seurakuntaan?

¹⁵ Kun lapset kasvavat aikuisiksi, he voivat tulla siihen tulokseen, että he pystyisivät palvelemaan Jehovaa paremmin seurakunnassa, jonka kieltä he helpoiten ymmärtävät. Vanhempien ei pitäisi silloin ajatella, että lapset hylkäävät heidät. Kristina muistelee: ”Osasin vanhempieni kielestä perusasiat, mutta kokouksissa puhuttu kieli meni yli ymmärryksen. Kävin 12-vuotiaana konventissa, jonka ohjelma esitettiin koulussa käyttämälläni kielellä. Ensimmäistä kertaa tajusin, että se mitä kuulin, oli totuus! Toinen käännekohta oli se, että aloin rukoilla koulukielelläni. Pystyin puhumaan Jehovalle suoraan sydämestäni.” (Apt. 2:11, 41.) Vartuttuaan aikuiseksi Kristina keskusteli asiasta vanhempiensa kanssa ja päätti muuttaa seurakuntaan, jossa puhuttiin paikallista kieltä. Hän sanoo: ”Se että sain opetusta Jehovasta koulussa käyttämälläni kielellä, kannusti minua toimintaan.” Kristinasta tuli pian iloinen tienraivaaja.

16. Miksi Nadia on iloinen siitä, että hän pysyi vieraskielisessä seurakunnassa?

¹⁶ Jos olet nuori, haluaisitko mieluummin kuulua paikalliskieliseen seurakuntaan? Mieti siinä tapauksessa, mistä se johtuu. Auttaisiko tällaiseen seurakuntaan muuttaminen sinua pääsemään lähemmäksi Jehovaa? (Jaak. 4:8.) Vai tekisikö mielesi muuttaa siksi, että sinua valvottaisiin vähemmän tai että pääsisit vähemmällä työllä? Nadia, joka palvelee nykyään Betelissä, kertoo: ”Kun sisarukseni ja minä tulimme teini-ikään, halusimme siirtyä seurakuntaan, jossa puhuttiin paikallista kieltä.” Hänen vanhempansa kuitenkin tiesivät, ettei seurakunnan vaihtaminen olisi heidän lastensa hengellisyyden kannalta parasta. ”Nyt olemme kiitollisia siitä, että vanhempamme opettivat meille vaivojaan säästämättä oman kielensä ja pitivät meidät vieraskielisessä seurakunnassa. Sen ansiosta elämämme on rikkaampaa ja meillä on enemmän mahdollisuuksia auttaa toisia tuntemaan Jehova.”

17. a) Keiden tehtäväksi Jehova on antanut lasten kasvattamisen? b) Miten vanhemmat voivat saada apua, kun he opettavat totuutta lapsilleen?

¹⁷ Totuuden opettaminen lapsille on vastuu, jonka Jehova on uskonut vanhemmille – ei isovanhemmille eikä kenellekään muulle. (Lue Sananlaskujen 1:8; 31:10, 27, 28.) Vanhemmat, jotka eivät osaa paikallista kieltä, voivat silti tarvita apua lastensa sydämen tavoittamisessa. Kun vanhemmat pyytävät tällaista apua, he eivät yritä siirtää vastuutaan toisten harteille. Se voi päinvastoin kuulua osana siihen, että he kasvattavat lapsiaan ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa” (Ef. 6:4). Vanhemmat voivat esimerkiksi pyytää seurakunnan vanhimmilta ehdotuksia siitä, millainen perheen palvontailta voisi olla ja mistä lapsille voisi löytää hyvää seuraa.

18, 19. a) Miten hengellismieliset veljet ja sisaret voivat auttaa nuoria? b) Mitä vanhempien tulee edelleen tehdä?

¹⁸ Vanhemmat voisivat silloin tällöin kutsua toisia perheitä mukaan perheen palvontailtaan. Monet nuoret edistyvät totuudessa, kun heillä on hengellisesti tasapainoisia ystäviä, joiden kanssa he voivat käydä kenttäpalveluksessa ja viettää vapaa-aikaa (Sananl. 27:17). Shan, josta kerrottiin edellä, sanoo: ”Muistan hyvin veljet, jotka ottivat minut siipiensä suojaan. Opin aina lisää, kun he auttoivat minua valmistamaan harjoitustehtäviä kokouksiin. Oli mukavaa myös tehdä jotain yhdessä vapaa-aikana.”

¹⁹ Niiden veljien ja sisarten, joita vanhemmat pyytävät auttamaan lapsiaan, tulee aina kasvattaa lapsissa kunnioitusta vanhempiaan kohtaan. Siksi he puhuvat vanhemmista myönteisesti ja varovat astumasta vanhempien vastuualueelle. Lisäksi heidän tulee välttää kaikkea sellaista käytöstä, jonka jotkut seurakunnan sisä- tai ulkopuolella voisivat tulkita moraalisesti kyseenalaiseksi (1. Piet. 2:12). Vanhemmat eivät jätä lastensa hengellistä valmentamista pelkästään toisten harteille. Heidän täytyy tarkkailla, miten lapsia autetaan, ja jatkaa edelleen itse näiden opettamista.

20. Miten vanhemmat voivat auttaa lapsiaan tulemaan hyviksi Jehovan palvelijoiksi?

²⁰ Vanhemmat, rukoilkaa apua Jehovalta ja yrittäkää parhaanne. (Lue 2. Aikakirjan 15:7.) Se että lapsistanne tulee Jehovan ystäviä, on varmasti tärkeämpää kuin omat etunne. Tehkää kaikkenne, jotta Jumalan sana tavoittaisi lastenne sydämen. Älkää koskaan menettäkö uskoanne siihen, että heistä voi tulla hyviä Jehovan palvelijoita. Kun lapset noudattavat Jumalan sanaa ja teidän hyvää esimerkkiänne, teistä voi tuntua samalta kuin apostoli Johanneksesta. Hän sanoi hengellisistä lapsistaan: ”Minulla ei ole suurempaa kiitollisuuden syytä kuin se, että kuulen lasteni yhä vaeltavan totuudessa.” (3. Joh. 4.)