1. Kuninkaiden kirja 1:1-53

  • Daavid ja Abisag (1–4)

  • Adonia tavoittelee valtaistuinta (5–10)

  • Natan ja Batseba toimivat päättäväisesti (11–27)

  • Daavid käskee voidella Salomon (28–40)

  • Adonia pakenee alttarin luo (41–53)

1  Kuningas Daavid oli tullut vanhaksi,+ ja hänelle oli kertynyt vuosia.* Vaikka häntä peiteltiin vaatteilla, hänellä ei ollut lämmin.  Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: ”Anna meidän etsiä herrallemme, kuninkaalle, tyttö, neitsyt, joka palvelee ja hoitaa kuningasta. Hän makaa sinun sylissäsi, niin että sinulla, herrallamme, kuninkaalla, on lämmin.”  Niin kaikkialta Israelin alueelta etsittiin kaunista tyttöä. Lopulta löydettiin sunemilainen+ Abisag,+ ja hänet tuotiin kuninkaan luo.  Tyttö oli tavattoman kaunis. Hänestä tuli kuninkaan hoitaja, ja hän palveli häntä, mutta kuningas ei ollut sukupuolisuhteessa hänen kanssaan.  Samaan aikaan Haggitin poika Adonia+ alkoi tavoitella lisää valtaa, ja hän sanoi: ”Minusta tulee kuningas!” Hän hankki itselleen vaunut ja ratsumiehiä sekä 50 miestä, jotka juoksivat hänen edellään.+  Hänen isänsä ei ollut koskaan sanonut hänelle suoraan:* ”Miksi olet tehnyt näin?” Adonia oli myös erittäin komea, ja hän oli syntynyt Absalomin jälkeen.  Adonia neuvotteli Serujan pojan Joabin ja pappi Abjatarin+ kanssa, ja he tarjoutuivat auttamaan ja tukemaan häntä.+  Mutta pappi Sadok,+ Jehojadan poika Benaja,+ profeetta Natan,+ Simei,+ Rei ja Daavidin voimakkaat soturit+ eivät kannattaneet Adoniaa.  Lopulta Adonia uhrasi+ lampaita, nautoja ja syöttöeläimiä Soheletin kiven luona, joka on En-Rogelin lähellä. Hän kutsui sinne kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet, jotka olivat kuninkaan palveluksessa. 10  Hän ei kuitenkaan kutsunut profeetta Natania, Benajaa, voimakkaita sotureita eikä veljeään Salomoa. 11  Silloin Natan+ sanoi Batseballe,+ Salomon äidille:+ ”Etkö ole kuullut, että Haggitin pojasta Adoniasta+ on tullut kuningas, eikä herramme Daavid tiedä siitä mitään? 12  Tulehan siis nyt ja kuuntele neuvoani, niin voit pelastaa itsesi ja poikasi Salomon.+ 13  Mene kuningas Daavidin luo ja sano hänelle: ’Etkö sinä, herrani, kuningas, vannonut palvelijallesi: ”Sinun pojastasi Salomosta tulee kuningas minun jälkeeni, ja hän tulee istumaan valtaistuimellani”?+ Miksi siis Adoniasta on tullut kuningas?’ 14  Kun sinä vielä puhut siellä kuninkaan kanssa, minä tulen sisään sinun jälkeesi ja vahvistan sinun sanasi.” 15  Niin Batseba meni kuninkaan luo tämän makuuhuoneeseen. Kuningas oli hyvin vanha, ja sunemilainen Abisag+ oli palvelemassa kuningasta. 16  Batseba polvistui ja heittäytyi kasvoilleen kuninkaan eteen, ja kuningas kysyi: ”Mitä pyydät?” 17  Hän vastasi: ”Herrani, sinähän vannoit Jumalasi Jehovan kautta palvelijallesi: ’Sinun pojastasi Salomosta tulee kuningas minun jälkeeni, ja hän tulee istumaan valtaistuimellani.’+ 18  Mutta nyt Adoniasta on tullut kuningas, eikä herrani, kuningas, tiedä siitä mitään.+ 19  Hän uhrasi suuren määrän sonneja, syöttöeläimiä ja lampaita. Hän myös kutsui kaikki kuninkaan pojat, pappi Abjatarin ja armeijan päällikön Joabin+ mutta ei palvelijaasi Salomoa.+ 20  Ja nyt, herrani, kuningas, kaikkien israelilaisten katseet kohdistuvat sinuun. He odottavat, että kerrot heille, kuka istuu herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä. 21  Muussa tapauksessa heti kun herrani, kuningas, menee lepoon esi-isiensä luo, minua ja poikaani Salomoa pidetään pettureina.” 22  Batseban vielä puhuessa kuninkaan kanssa profeetta Natan tuli sisään.+ 23  Kuninkaalle ilmoitettiin heti: ”Profeetta Natan on täällä!” Hän tuli kuninkaan luo ja heittäytyi kasvoilleen maahan hänen eteensä. 24  Sitten Natan sanoi: ”Herrani, kuningas, oletko sinä sanonut: ’Adoniasta tulee kuningas minun jälkeeni, ja hän tulee istumaan valtaistuimellani’?+ 25  Hän on mennyt tänään alas uhraamaan+ suuren määrän sonneja, syöttöeläimiä ja lampaita, ja hän on kutsunut kaikki kuninkaan pojat, armeijan päälliköt ja pappi Abjatarin.+ Siellä he syövät ja juovat hänen kanssaan, ja he sanovat: ’Kauan eläköön kuningas Adonia!’ 26  Hän ei kuitenkaan kutsunut minua, palvelijaasi, eikä pappi Sadokia, Jehojadan poikaa Benajaa+ eikä palvelijaasi Salomoa. 27  Onko herrani, kuningas, antanut tähän valtuudet kertomatta palvelijalleen, kenen pitäisi istua herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä?” 28  Kuningas Daavid vastasi: ”Kutsukaa Batseba luokseni.” Silloin hän tuli kuninkaan eteen ja jäi siihen seisomaan. 29  Sitten kuningas vannoi: ”Niin varmasti kuin Jehova elää, hän, joka pelasti minut* kaikista ahdistavista tilanteista,+ 30  minä toteutan tänään sen, minkä olen vannonut sinulle Israelin Jumalan Jehovan kautta: ’Sinun pojastasi Salomosta tulee kuningas minun jälkeeni, ja hän tulee istumaan valtaistuimellani minun sijastani!’” 31  Silloin Batseba polvistui, heittäytyi kasvoilleen maahan kuninkaan eteen ja sanoi: ”Eläköön herrani, kuningas Daavid, ikuisesti!” 32  Kuningas Daavid sanoi viipymättä: ”Kutsukaa luokseni pappi Sadok, profeetta Natan ja Jehojadan poika Benaja.”+ Niin he tulivat kuninkaan eteen. 33  Kuningas sanoi heille: ”Ottakaa mukaanne palvelijani, antakaa poikani Salomon ratsastaa muulillani*+ ja viekää hänet alas Gihonille.+ 34  Pappi Sadok ja profeetta Natan voitelevat hänet+ siellä Israelin kuninkaaksi. Puhaltakaa sen jälkeen torveen ja sanokaa: ’Kauan eläköön kuningas Salomo!’+ 35  Seuratkaa sitten häntä takaisin tänne, ja hän tulee ja istuu valtaistuimelleni. Hänestä tulee kuningas minun tilalleni, ja minä valtuutan hänet Israelin ja Juudan johtajaksi.” 36  Jehojadan poika Benaja sanoi heti kuninkaalle: ”Aamen! Vahvistakoon tämän Jehova, herrani, kuninkaan, Jumala. 37  Niin kuin Jehova on ollut herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa.+ Tehköön hän Salomon valtaistuimen herrani, kuningas Daavidin, valtaistuinta suuremmaksi.”+ 38  Sitten pappi Sadok, profeetta Natan ja Jehojadan poika Benaja+ sekä keretiläiset ja peletiläiset+ menivät alas, antoivat Salomon ratsastaa kuningas Daavidin muulilla+ ja veivät hänet Gihonille.+ 39  Pappi Sadok otti teltasta+ öljysarven+ ja voiteli Salomon.+ Torveen alettiin puhaltaa, ja kaikki huusivat: ”Kauan eläköön kuningas Salomo!” 40  Sen jälkeen kaikki seurasivat häntä ja menivät ylös. He soittivat huiluja ja iloitsivat suuresti, niin että maa halkesi heidän äänestään.+ 41  Adonia ja kaikki hänen kutsumansa vieraat kuulivat sen, kun he olivat lopettaneet syömisen.+ Kuullessaan torven äänen Joab sanoi: ”Miksi kaupungissa on noin kova meteli?” 42  Hänen vielä puhuessaan saapui pappi Abjatarin poika Jonatan.+ Silloin Adonia sanoi: ”Tule tänne, sillä sinä olet hyvä* mies ja tuot varmasti hyviä uutisia.” 43  Mutta Jonatan vastasi Adonialle: ”Päinvastoin! Herramme, kuningas Daavid, on tehnyt Salomosta kuninkaan. 44  Kuningas lähetti hänen mukanaan pappi Sadokin, profeetta Natanin ja Jehojadan pojan Benajan sekä keretiläiset ja peletiläiset, ja he antoivat hänen ratsastaa kuninkaan muulilla.+ 45  Sitten pappi Sadok ja profeetta Natan voitelivat hänet kuninkaaksi Gihonilla. Sen jälkeen kaikki tulivat sieltä ylös iloiten, ja nyt kaupungissa on kova hälinä. Sen äänen te kuulitte. 46  Lisäksi Salomo on istuutunut kuninkaan valtaistuimelle. 47  Kuninkaan palvelijatkin ovat tulleet onnittelemaan herraamme, kuningas Daavidia, ja sanomaan: ’Jumalasi tehköön Salomon nimestä sinun nimeäsi kuuluisamman ja hänen valtaistuimestaan sinun valtaistuintasi suuremman!’ Silloin kuningas kumartui vuoteellaan. 48  Kuningas myös sanoi: ’Ylistetty olkoon Israelin Jumala Jehova, joka on tänään asettanut seuraajan istumaan valtaistuimelleni ja antanut minun nähdä sen omin silmin!’” 49  Kaikki Adonian vieraat kauhistuivat, ja jokainen heistä nousi ja meni tiehensä. 50  Myös Adonia pelkäsi Salomon takia. Niin hän nousi, lähti alttarin luo ja tarttui sen sarviin.+ 51  Salomolle ilmoitettiin: ”Adonia on alkanut pelätä kuningas Salomoa, ja hän on tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: ’Kuningas Salomon täytyy ensin vannoa minulle, ettei hän surmaa minua, palvelijaansa, miekalla.’” 52  Tähän Salomo sanoi: ”Jos hän käyttäytyy kunnollisesti, häneltä ei putoa maahan hiuskarvaakaan, mutta jos hän tekee jotain pahaa,+ hänen täytyy kuolla.” 53  Niin kuningas Salomo lähetti hakemaan hänet alas alttarilta. Sitten Adonia tuli ja kumartui kuningas Salomon eteen, minkä jälkeen Salomo sanoi hänelle: ”Mene kotiisi.”

Alaviitteet

Kirjaim. ”päiviä”.
Tai ”loukannut hänen tunteitaan sanomalla”, ”nuhdellut häntä”.
Tai ”lunasti sieluni”.
Tai ”muulitammallani”.
Tai ”kunnon”.