1. Kuninkaiden kirja 13:1-34
13 Kun Jerobeam seisoi alttarin+ ääressä suitsuttamassa uhrisavua, Juudasta tuli Beteliin Jumalan mies,+ jonka Jehova oli lähettänyt.
2 Sitten hän julisti Jehovan käskystä alttarille: ”Alttari, alttari! Näin sanoo Jehova: ’Daavidin kuningassukuun syntyy poika, jonka nimi on Josia!+ Hän uhraa sinun päälläsi uhripaikkojen papit, jotka suitsuttavat päälläsi uhrisavua, ja hän polttaa päälläsi ihmisten luita.’”+
3 Hän antoi sinä päivänä merkin* ja sanoi: ”Tämä on merkki,* jonka Jehova on ilmoittanut: alttari repeää, ja sen päällä oleva tuhka* valuu pois.”
4 Kuullessaan, mitä tosi Jumalan mies julisti Betelissä olevalle alttarille, kuningas Jerobeam ojensi kätensä alttarilta häntä kohti ja sanoi: ”Ottakaa hänet kiinni!”+ Samassa hänen kätensä, jonka hän oli ojentanut, surkastui,* eikä hän pystynyt vetämään sitä takaisin.+
5 Silloin alttari repesi ja tuhka valui pois alttarilta sen merkin* mukaisesti, jonka tosi Jumalan mies oli Jehovan käskystä antanut.
6 Kuningas sanoi tosi Jumalan miehelle: ”Vetoathan Jehovaan, Jumalaasi, ja rukoile puolestani, jotta käteni palautuisi kuntoon.”+ Silloin tosi Jumalan mies vetosi Jehovaan, ja kuninkaan käsi palautui entiselleen.
7 Kuningas sanoi sitten tosi Jumalan miehelle: ”Tule kanssani kotiini ja syö vähän. Haluan antaa sinulle lahjan.”
8 Mutta tosi Jumalan mies sanoi kuninkaalle: ”Vaikka antaisit minulle puolet talostasi, en tulisi kanssasi enkä söisi leipää enkä joisi vettä tässä paikassa.
9 Sain näet Jehovalta tämän käskyn: ’Et saa syödä leipää etkä juoda vettä etkä palata sitä tietä, jota tulit.’”
10 Niin hän lähti toista tietä, eikä hän palannut sitä tietä, jota hän oli tullut Beteliin.
11 Betelissä asui eräs vanha profeetta. Hänen poikansa tulivat kotiin ja kertoivat hänelle kaiken, mitä tosi Jumalan mies oli sinä päivänä Betelissä tehnyt ja mitä hän oli puhunut kuninkaalle. Kun he olivat kertoneet tämän isälleen,
12 heidän isänsä kysyi heiltä: ”Mitä tietä hän meni?” Niin hänen poikansa näyttivät hänelle tien, jota Juudasta tullut tosi Jumalan mies oli mennyt.
13 Silloin hän sanoi pojilleen: ”Satuloikaa minulle aasi.” He satuloivat hänelle aasin, ja hän nousi sen selkään.
14 Hän seurasi tosi Jumalan miestä ja tapasi hänet, kun hän istui suuren puun alla. Hän kysyi mieheltä: ”Oletko sinä se tosi Jumalan mies, joka tuli Juudasta?”+ Tämä vastasi: ”Olen.”
15 Hän sanoi miehelle: ”Tule kanssani kotiini syömään leipää.”
16 Mutta tämä sanoi: ”En voi lähteä takaisin kanssasi enkä ottaa vastaan kutsuasi. En myöskään saa syödä leipää enkä juoda vettä kanssasi tässä paikassa.
17 Jehova nimittäin käski minua: ’Et saa syödä leipää etkä juoda vettä siellä. Et saa enää palata sitä tietä, jota tulit.’”
18 Hän sanoi miehelle: ”Minä olen profeetta niin kuin sinäkin, ja enkeli antoi minulle tämän Jehovan käskyn: ’Tuo hänet kanssasi takaisin taloosi, niin että hän voi syödä leipää ja juoda vettä.’” (Hän valehteli hänelle.)
19 Niin mies meni takaisin hänen kanssaan ja söi leipää ja joi vettä hänen talossaan.
20 Kun he istuivat pöydässä, Jehova antoi sanoman profeetalle, joka oli tuonut miehen takaisin,
21 ja hän huusi Juudasta tulleelle tosi Jumalan miehelle: ”Näin sanoo Jehova: ’Sinä kapinoit Jehovan määräystä vastaan etkä noudattanut sitä käskyä, jonka sinun Jumalasi Jehova antoi sinulle.
22 Tulit takaisin syömään leipää ja juomaan vettä tähän paikkaan, vaikka sinulle sanottiin: ”Älä syö leipää äläkä juo vettä.” Tämän vuoksi ruumiisi ei pääse esi-isiesi hautaan.’”+
23 Sen jälkeen kun tosi Jumalan mies oli syönyt leipää ja juonut, vanha profeetta satuloi hänelle* aasin.
24 Sitten mies lähti matkaan, mutta leijona tuli tiellä häntä vastaan ja tappoi hänet.+ Hänen ruumiinsa paiskautui tielle, ja aasi seisoi sen vieressä. Myös leijona seisoi ruumiin vieressä.
25 Miehiä kulki ohi, ja he näkivät tielle paiskautuneen ruumiin ja sen vieressä seisovan leijonan. Tultuaan kaupunkiin, jossa vanha profeetta asui, he kertoivat siitä.
26 Kun profeetta, joka oli tuonut hänet takaisin tieltä, kuuli siitä, hän sanoi heti: ”Se on se tosi Jumalan mies, joka kapinoi Jehovan määräystä vastaan.+ Siksi Jehova antoi leijonan raadella ja tappaa hänet, niin kuin Jehova oli hänelle sanonut.”+
27 Hän sanoi pojilleen: ”Satuloikaa minulle aasi.” Niin he satuloivat sen.
28 Sitten hän lähti matkaan ja löysi tielle paiskautuneen ruumiin, ja aasi ja leijona seisoivat sen vieressä. Leijona ei ollut syönyt ruumista eikä raadellut aasia.
29 Profeetta nosti tosi Jumalan miehen ruumiin, asetti sen aasin selkään ja vei sen takaisin omaan kaupunkiinsa surrakseen häntä ja haudatakseen hänet.
30 Niinpä hän asetti hänen ruumiinsa omaan hautaansa, ja miehen takia valitettiin: ”Miten järkyttävää, veljeni!”
31 Haudattuaan hänet profeetta sanoi pojilleen: ”Kun minä kuolen, teidän täytyy haudata minut siihen paikkaan, johon tosi Jumalan mies on haudattu. Asettakaa minun luuni hänen luidensa viereen.+
32 Jehovan sanoma, jonka hän julisti Betelissä olevalle alttarille ja kaikille Samarian kaupunkien uhripaikoilla oleville pyhäköille,+ toteutuu varmasti.”+
33 Tämänkään jälkeen Jerobeam ei kääntynyt takaisin väärältä tieltään, vaan hän nimitti uhripaikkojen pappeja tavalliseen kansaan kuuluvista.+ Hän asetti jokaisen halukkaan papiksi ja sanoi: ”Hänestä tulee yksi uhripaikkojen papeista.”+
34 Tämän Jerobeamin suvun synnin+ vuoksi suku tuhottiin ja hävitettiin maan päältä.+
