1. Mooseksen kirja 22:1-24

  • Abrahamia käsketään uhraamaan Iisak (1–19)

    • Siunaus Abrahamin jälkeläisen välityksellä (15–18)

  • Rebekan perhe (20–24)

22  Tämän jälkeen tosi Jumala pani Abrahamin koetukselle+ ja sanoi hänelle: ”Abraham!” Tämä vastasi: ”Tässä olen!”  Sitten hän sanoi: ”Otahan ainoa poikasi Iisak,+ jota rakastat syvästi.+ Mene Morian+ maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä osoitan sinulle.”  Niin Abraham nousi varhain aamulla, satuloi aasinsa ja otti mukaansa kaksi palvelijaansa ja poikansa Iisakin. Hän pilkkoi puut polttouhria varten ja lähti sitten kulkemaan paikkaan, jonka tosi Jumala oli hänelle osoittanut.  Kolmantena päivänä Abraham nosti katseensa ja näki paikan kaukaa.  Silloin Abraham sanoi palvelijoilleen: ”Jääkää te tähän aasin luo, mutta poika ja minä menemme tuonne palvomaan ja palaamme sitten luoksenne.”  Sitten Abraham otti polttouhripuut, pani ne poikansa Iisakin olalle ja otti käteensä tulen ja veitsen,* ja he molemmat jatkoivat matkaa yhdessä.  Iisak sanoi nyt isälleen Abrahamille: ”Isä!” Hän sanoi siihen: ”Mitä, poikani?” Iisak jatkoi: ”Tässä on tuli ja puut, mutta missä on lammas polttouhriksi?”  Abraham vastasi: ”Jumala katsoo itselleen lampaan polttouhriksi,+ poikani.” Niin he molemmat jatkoivat matkaa yhdessä.  Lopulta he saapuivat paikkaan, jonka tosi Jumala oli Abrahamille osoittanut. Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi sille puut. Hän sitoi poikansa Iisakin kädet ja jalat ja pani hänet alttarille puiden päälle.+ 10  Sitten Abraham ojensi kätensä ja otti veitsen* tappaakseen poikansa.+ 11  Silloin Jehovan enkeli huusi hänelle taivaasta sanoen: ”Abraham, Abraham!” Hän vastasi: ”Tässä olen!” 12  Enkeli sanoi: ”Älä vahingoita poikaa äläkä tee hänelle mitään. Nyt minä todella tiedän, että olet Jumalaa pelkäävä mies,* koska et ole kieltäytynyt antamasta minulle ainoaa poikaasi.”+ 13  Silloin Abraham nosti katseensa ja näki lähellä pässin, joka oli takertunut sarvistaan pensaikkoon. Hän meni hakemaan sen ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta. 14  Sen jälkeen Abraham antoi sille paikalle nimeksi Jehova-Jire.* Siksi sanotaan yhä: ”Jehovan vuorella siitä huolehditaan.”+ 15  Sitten Jehovan enkeli puhui Abrahamille taivaasta toisen kerran: 16  ”’Vannon itseni kautta’, lausuu Jehova,+ ’että koska olet tehnyt tämän etkä ole kieltäytynyt antamasta ainoaa poikaasi,+ 17  minä varmasti siunaan sinua ja varmasti teen sinun jälkeläisestäsi* niin suuren joukon, että se on kuin tähdet taivaalla ja hiekanjyvät merenrannalla,+ ja sinun jälkeläisesi* ottaa haltuunsa vihollistensa portin.*+ 18  Sinun jälkeläisesi*+ välityksellä kaikki maan kansat hankkivat itselleen siunauksen, koska olet kuunnellut minua.’”+ 19  Sen jälkeen Abraham palasi palvelijoidensa luo, ja he lähtivät yhdessä takaisin Beersebaan,+ minne Abraham jäi asumaan edelleen. 20  Tämän jälkeen Abrahamille ilmoitettiin: ”Milkakin on synnyttänyt poikia veljellesi Nahorille:+ 21  esikoisen Usin, tämän veljen Busin ja Kemuelin, Aramin isän, 22  sekä Kesedin, Hason, Pildasin, Jidlafin ja Betuelin.”+ 23  Betuelista tuli Rebekan+ isä. Milka synnytti nuo kahdeksan Abrahamin veljelle Nahorille. 24  Myös hänen sivuvaimonsa Reuma synnytti poikia: Tebahin, Gahamin, Tahasin ja Maakan.

Alaviitteet

Tai ”teurastusveitsen”.
Tai ”teurastusveitsen”.
Tai ”kunnioitat syvästi Jumalaa”.
Merk. ’Jehova huolehtii siitä’, ’Jehova katsoo sen’.
Kirjaim. ”siemenestäsi”.
Kirjaim. ”siemenesi”.
Tai ”kaupungit”.
Kirjaim. ”siemenesi”.