1. Mooseksen kirja 34:1-31
34 Jaakobin tyttärellä Dinalla, jonka Lea oli synnyttänyt hänelle,+ oli tapana viettää aikaa sen maan nuorten naisten kanssa.*+
2 Maan päämiehiin kuuluvan hivviläisen+ Hamorin poika Sikem näki hänet, ja hän otti hänet mukaansa ja teki hänelle väkivaltaa.*
3 Hän kiintyi Jaakobin tyttäreen Dinaan, ja hän rakastui tähän nuoreen naiseen ja puhui hänelle valloittaakseen hänen sydämensä.*
4 Lopulta Sikem sanoi isälleen Hamorille:+ ”Hanki minulle tuo nuori nainen vaimoksi.”
5 Kun Jaakob kuuli, että Sikem oli häpäissyt hänen tyttärensä Dinan, hänen poikansa olivat hänen karjalaumansa luona laitumella. Siksi Jaakob päätti vaieta asiasta heidän tuloonsa saakka.
6 Myöhemmin Sikemin isä Hamor tuli puhumaan Jaakobille.
7 Kuultuaan tapahtuneesta Jaakobin pojat palasivat viipymättä laitumelta. He olivat loukkaantuneita ja hyvin vihaisia, koska Sikem oli aiheuttanut häpeää Israelille makaamalla Jaakobin tyttären kanssa,+ mitä ei saisi tehdä.+
8 Hamor sanoi heille: ”Poikani Sikem on rakastunut tyttäreenne. Pyydän, että antaisitte hänet hänelle vaimoksi
9 ja solmisitte avioliittoja kanssamme. Antakaa tyttäriänne meille ja ottakaa meidän tyttäriämme itsellenne.+
10 Voitte asua keskuudessamme, ja maa on silloin käytettävissänne. Asukaa ja käykää kauppaa täällä ja asettukaa tänne.”
11 Sitten Sikem sanoi Dinan isälle ja veljille: ”Antakaa minun saada suosionne, niin annan teille, mitä minulta pyydättekin.
12 Voitte pyytää minulta hyvin korkean morsiamenhinnan ja lahjan.+ Olen valmis antamaan, mitä tahansa minulta pyydätte, kunhan vain annatte minulle tuon nuoren naisen vaimoksi.”
13 Silloin Jaakobin pojat vastasivat Sikemille ja hänen isälleen Hamorille petollisesti, koska Sikem oli häpäissyt heidän sisarensa Dinan.
14 He sanoivat heille: ”Emme mitenkään voi tehdä sellaista, antaa sisartamme ympärileikkaamattomalle miehelle,*+ koska se on meille häpeäksi.
15 Voimme suostua vain sillä ehdolla, että teistä tulee samanlaisia kuin me ja ympärileikkaatte kaikki keskuudessanne olevat miespuoliset.+
16 Silloin annamme tyttäriämme teille ja otamme tyttäriänne itsellemme. Me asumme keskuudessanne, ja meistä tulee yhtä kansaa.
17 Mutta ellette kuuntele meitä ja ympärileikkauta itseänne, otamme sisaremme* ja lähdemme pois.”
18 Ehdotus kuulosti Hamorista+ ja hänen pojastaan Sikemistä+ hyvältä.
19 Nuori mies teki viipymättä niin kuin pyydettiin,+ koska hän oli ihastunut Jaakobin tyttäreen. Hän oli myös kunnioitetuin koko isänsä talossa.
20 Hamor ja hänen poikansa Sikem menivät kaupungin portille ja sanoivat kaupunkinsa miehille:+
21 ”Nämä miehet haluavat elää rauhassa kanssamme. Annetaan heidän asua maassa ja käydä täällä kauppaa, sillä tässä maassa on tilaa heillekin. Voimme ottaa heidän tyttäriään vaimoiksi ja antaa tyttäriämme heille.+
22 Heillä on vain yksi ehto sille, että he suostuvat asumaan parissamme ja olemaan kanssamme yhtä kansaa: jokainen miespuolinen meistä pitää ympärileikata, niin kuin heidätkin on ympärileikattu.+
23 Eikö heidän omaisuutensa, varallisuutensa ja koko karjansa ole silloin meidän? Annetaan heille suostumuksemme, jotta he asuisivat meidän parissamme.”
24 Kaikki, jotka kulkivat ulos kaupungin portista, kuuntelivat Hamoria ja hänen poikaansa Sikemiä, ja kaikki miespuoliset, kaikki, jotka kulkivat ulos kaupungin portista, ympärileikattiin.
25 Mutta kolmantena päivänä, kun he kärsivät vielä kovista kivuista, kaksi Jaakobin poikaa, Dinan veljet Simeon ja Leevi,+ ottivat kumpikin miekkansa, menivät odottamatta kaupunkiin ja tappoivat jokaisen miespuolisen asukkaan.+
26 He tappoivat miekalla Hamorin ja hänen poikansa Sikemin, ottivat Dinan Sikemin talosta ja menivät pois.
27 Kun miehet oli surmattu, Jaakobin muut pojat tulivat ryöstämään kaupunkia, koska heidän sisarensa oli häpäisty.+
28 He ottivat heidän katraansa, karjalaumansa, aasinsa ja kaiken, mitä oli kaupungissa ja sen lähistöllä.
29 He veivät myös heidän omaisuutensa, ottivat vangeiksi heidän pienet lapsensa ja vaimonsa ja ryöstivät kaiken, mitä taloissa oli.
30 Silloin Jaakob sanoi Simeonille ja Leeville:+ ”Teidän takianne olen joutunut suuriin vaikeuksiin,* ja te olette tehneet minusta vastenmielisen maassa asuville kanaanilaisille ja perissiläisille. Minulla on vain vähän väkeä, ja he varmasti hyökkäävät yhdessä kimppuuni, jolloin minä tuhoudun, minä ja sukuni.”
31 Siihen he sanoivat: ”Kukaan ei saa kohdella sisartamme kuin prostituoitua!”
