1. Samuelin kirja 10:1-27

  • Saul voidellaan kuninkaaksi (1–16)

  • Saul esitellään kansalle (17–27)

10  Samuel otti sitten pullon öljyä, kaatoi sitä Saulin päähän,+ suuteli häntä ja sanoi: ”Jehova on voidellut sinut kansansa*+ johtajaksi.+  Kun lähdet tänään luotani, tapaat kaksi miestä lähellä Raakelin hautaa+ Benjaminin alueella Selsahissa. He sanovat sinulle: ’Aasit, joita lähdit etsimään, ovat löytyneet, mutta nyt isäsi on unohtanut aasit+ ja on huolissaan teistä. Hän sanoo: ”Poikani ei ole palannut. Mitä minä teen?”’  Jatka matkaa, kunnes tulet Taborin suuren puun luo. Siellä kohtaat kolme miestä, jotka ovat menossa tosi Jumalan luo ylös Beteliin.+ Yhdellä on mukanaan kolme nuorta vuohta, toisella kolme leipää ja kolmannella suuri viiniruukku.  He kysyvät vointiasi ja antavat sinulle kaksi leipää, ja sinun pitää ottaa ne vastaan.  Sen jälkeen sinä tulet tosi Jumalan kukkulalle, jossa on filistealaisten varuskunta. Kun saavut kaupunkiin, kohtaat ryhmän profeettoja, jotka ovat tulossa alas uhripaikalta. Samalla kun he puhuvat kuin profeetat, heidän edellään soitetaan kielisoitinta, tamburiinia, huilua ja harppua.  Jehovan henki alkaa vaikuttaa sinuun,+ ja sinä puhut kuin profeetta heidän kanssaan ja muutut toiseksi ihmiseksi.+  Kun nämä merkit ovat toteutuneet, tee se, mitä voit,* sillä tosi Jumala on kanssasi.  Mene sitten edelläni alas Gilgaliin,+ niin minä tulen sinne luoksesi uhraamaan poltto- ja yhteysuhreja. Odota seitsemän päivää, kunnes tulen luoksesi. Sitten minä ilmoitan sinulle, mitä sinun täytyy tehdä.”  Heti kun Saul kääntyi lähteäkseen Samuelin luota, Jumala alkoi muuttaa Saulin sydäntä, ja kaikki nämä merkit toteutuivat sinä päivänä. 10  He menivät sieltä kukkulalle, ja häntä vastaan tuli ryhmä profeettoja. Heti Jumalan henki alkoi vaikuttaa häneen,+ ja hän alkoi puhua kuin profeetta+ heidän joukossaan. 11  Kun kaikki, jotka entuudestaan tunsivat hänet, näkivät hänen profetoivan profeettojen kanssa, he sanoivat toisilleen: ”Mitä Kisin pojalle on tapahtunut? Kuuluuko Saulkin profeettojen joukkoon?” 12  Silloin eräs sikäläinen mies sanoi: ”Kuka on näiden muiden isä?” Niinpä tuli sanonnaksi:* ”Kuuluuko Saulkin profeettojen joukkoon?”+ 13  Lakattuaan puhumasta kuin profeetta hän tuli uhripaikalle. 14  Myöhemmin Saulin setä kysyi häneltä ja hänen palvelijaltaan: ”Missä te olette olleet?” Siihen hän sanoi: ”Aaseja etsimässä,+ mutta kun emme nähneet niitä, menimme Samuelin luo.” 15  Saulin setä sanoi: ”Kerrohan minulle, mitä Samuel sanoi teille.” 16  Saul vastasi sedälleen: ”Hän kertoi meille, että aasit olivat jo löytyneet.” Saul ei kuitenkaan kertonut hänelle, mitä Samuel oli sanonut kuninkuudesta. 17  Samuel kutsui israelilaiset koolle Jehovan luo Mispaan+ 18  ja sanoi heille: ”Näin sanoo Jehova, Israelin Jumala: ’Minä itse toin Israelin pois Egyptistä ja vapautin teidät Egyptin käsistä+ ja kaikkien niiden valtakuntien käsistä, jotka sortivat teitä. 19  Mutta nyt te olette hylänneet Jumalanne,+ joka pelasti teidät kaikista onnettomuuksistanne ja vaikeuksistanne. Te sanoitte: ”Ei, sinun tulee asettaa meille kuningas.” Asettukaa nyt Jehovan eteen heimoittain ja tuhansittain.’”* 20  Niin Samuel käski kaikkien Israelin heimojen astua esiin,+ ja Benjaminin heimo tuli valituksi.+ 21  Sitten hän käski Benjaminin heimon astua esiin suvuittain, ja matrilaisten suku tuli valituksi. Lopulta Kisin poika Saul tuli valituksi.+ Mutta kun he etsivät häntä, häntä ei löytynyt mistään. 22  Silloin he tiedustelivat Jehovalta:+ ”Onko se mies jo tullut tänne?” Jehova vastasi: ”Hän piileskelee tuolla tavaroiden seassa.” 23  Niin he juoksivat hakemaan hänet sieltä. Kun hän seisoi kansan keskellä, hän oli kaikkia muita päätä pitempi.+ 24  Samuel sanoi koko kansalle: ”Näettekö hänet, jonka Jehova on valinnut?+ Koko kansan keskuudessa ei ole ketään hänen kaltaistaan.” Kaikki alkoivat huutaa: ”Kauan eläköön kuningas!” 25  Samuel puhui kansalle kuninkaan oikeuksista+ ja kirjoitti ne kirjaan, jonka hän pani talteen Jehovan eteen. Sitten Samuel lähetti matkaan koko kansan, kunkin kotiinsa. 26  Myös Saul meni kotiinsa Gibeaan, ja hänen kanssaan lähtivät ne soturit, joiden sydäntä Jehova oli koskettanut. 27  Jotkut kelvottomat miehet kuitenkin sanoivat: ”Miten tämä pelastaa meidät?”+ He halveksivat häntä eivätkä tuoneet hänelle mitään lahjaa,+ mutta hän ei sanonut siihen mitään.

Alaviitteet

Tai ”perintöosansa”.
Tai ”mitä kätesi havaitsee mahdolliseksi”.
Tai ”sananparreksi”.
Tai ”suvuittain”.