1. Samuelin kirja 26:1-25
26 Aikanaan Sifin+ miehet tulivat Saulin luo Gibeaan+ ja sanoivat: ”Eikö Daavid piileskele Hakilan kukkulalla vastapäätä Jesimonia?”*+
2 Silloin Saul lähti ja meni alas Sifin erämaahan 3 000:n Israelista valitun miehen kanssa etsimään Daavidia Sifin erämaasta.+
3 Saul leiriytyi tien varteen Hakilan kukkulalle, joka on vastapäätä Jesimonia. Daavid asui niihin aikoihin erämaassa, ja hän sai tietää, että Saul oli tullut erämaahan hänen perässään.
4 Silloin Daavid lähetti vakoojia varmistaakseen, että Saul oli tosiaan tullut.
5 Myöhemmin Daavid meni paikkaan, johon Saul oli leiriytynyt, ja näki, missä Saul ja hänen armeijansa päällikkö Abner,+ Nerin poika, olivat nukkumassa. Saul nukkui leirissä, ja sotilaat olivat leiriytyneinä hänen ympärillään.
6 Silloin Daavid kysyi heettiläiseltä+ Ahimelekilta ja Abisailta,+ Serujan pojalta,+ Joabin veljeltä: ”Kuka lähtee kanssani alas leiriin Saulin luo?” Abisai vastasi: ”Minä lähden kanssasi.”
7 Daavid ja Abisai menivät joukkojen luo yöllä ja näkivät Saulin. Hän nukkui leirissä, ja hänen keihäänsä oli isketty maahan hänen päänsä viereen. Abner ja sotilaat makasivat hänen ympärillään.
8 Abisai sanoi Daavidille: ”Jumala on tänään luovuttanut vihollisesi sinun käsiisi.+ Annathan minun nyt keihästää hänet maahan. Yksi isku riittää, toista ei tarvita.”
9 Mutta Daavid sanoi Abisaille: ”Älä vahingoita häntä, sillä kuka voi nostaa kätensä Jehovan voideltua+ vastaan ja pysyä viattomana?”+
10 Daavid jatkoi: ”Niin varmasti kuin Jehova elää, Jehova itse lyö hänet kuoliaaksi,+ tai hänen kuolinpäivänsä tulee,+ tai hän saa surmansa taistelussa.+
11 Kun katson asiaa Jehovan näkökannalta, en voi ajatellakaan, että nostaisin käteni Jehovan voideltua vastaan!+ Ota siis nyt keihäs, joka on hänen päänsä vieressä, ja vesikannu, ja sitten lähdetään.”
12 Niin Daavid otti keihään ja vesikannun Saulin pään vierestä, ja he menivät pois. Kukaan ei nähnyt+ eikä huomannut heitä, eikä kukaan herännyt. He kaikki nukkuivat, koska Jehova oli vaivuttanut heidät sikeään uneen.
13 Sen jälkeen Daavid meni toiselle puolelle ja asettui kauas vuoren huipulle, niin että he olivat pitkän matkan päässä toisistaan.
14 Daavid huusi sotilaille ja Nerin pojalle Abnerille:+ ”Kuuletko minua, Abner?” Abner vastasi: ”Kuka olet sinä, joka huudat kuninkaalle?”
15 Daavid sanoi Abnerille: ”Etkö sinä ole mies? Kuka on sinun vertaisesi Israelissa? Miksi sitten et vartioinut herraasi, kuningasta? Joku sotilashan tuli tappamaan kuningasta, herraasi.+
16 Et ole hoitanut velvollisuuttasi. Niin varmasti kuin Jehova elää, te olette kuoleman omat, koska ette ole vartioineet herraanne, Jehovan voideltua.+ Katso nyt ympärillesi! Missä ovat kuninkaan keihäs ja vesikannu,+ jotka olivat hänen päänsä vieressä?”
17 Silloin Saul tunnisti Daavidin äänen ja sanoi: ”Onko se sinun äänesi, poikani Daavid?”+ Daavid vastasi: ”Se on minun ääneni, herrani, kuningas.”
18 Hän lisäsi: ”Miksi herrani ajaa takaa palvelijaansa?+ Mitä olen tehnyt, ja mihin olen syyllistynyt?+
19 Herrani, kuningas, kuuntelethan palvelijasi sanoja: Jos Jehova on yllyttänyt sinut minua vastaan, uhraan hänelle viljauhrin.* Mutta jos ihmiset ovat yllyttäneet sinua,+ he ovat kirottuja Jehovan edessä, sillä he ovat tänään ajaneet minut pois eivätkä anna minun kuulua Jehovan perintöosaan,+ ja he ovat sanoneet: ’Mene, palvele muita jumalia!’
20 Ja nyt pyydän, ettet anna vereni vuotaa maahan täällä kaukana Jehovan läsnäolosta. Israelin kuningas on lähtenyt etsimään yhtä kirppua,+ niin kuin hän ajaisi takaa peltokanaa* vuorilla.”
21 Tähän Saul sanoi: ”Olen tehnyt syntiä.+ Tule takaisin, poikani Daavid. En tee sinulle enää pahaa, koska olet tänään osoittanut, että pidät elämääni kallisarvoisena.+ Olen toiminut tyhmästi ja tehnyt suuren virheen.”
22 Daavid vastasi: ”Tässä on kuninkaan keihäs. Lähetä joku nuorista miehistä hakemaan se.
23 Jehova palkitsee jokaisen, joka toimii oikein*+ ja on uskollinen. Jehova antoi sinut tänään minun käsiini, mutta minä en halunnut nostaa kättäni Jehovan voideltua vastaan.+
24 Toivon, että minun elämäni on yhtä kallisarvoinen Jehovan silmissä kuin sinun elämäsi oli tänään minulle ja että hän pelastaa minut kaikista ahdistavista tilanteista.”+
25 Saul vastasi Daavidille: ”Siunausta sinulle, poikani Daavid. Varmasti sinä teet suuria tekoja ja menestyt.”+ Sitten Daavid lähti matkaan, ja Saul palasi kotiinsa.+
