2. Kuninkaiden kirja 17:1-41

  • Hosea, Israelin kuningas (1–4)

  • Israel kukistuu (5, 6)

  • Israel pakkosiirtolaisuuteen luopumuksen takia (7–23)

  • Samarian kaupunkeihin tuodaan ulkomaalaisia (24–26)

  • Samarialaisten sekauskonto (27–41)

17  Juudan kuninkaan Ahasin 12. vuonna Elan pojasta Hoseasta+ tuli Israelin kuningas Samariassa, ja hän hallitsi yhdeksän vuotta.  Hän teki sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, ei kuitenkaan yhtä paljon kuin häntä edeltäneet Israelin kuninkaat.  Assyrian kuningas Salmanassar hyökkäsi Hoseaa vastaan,+ ja tämä alkoi palvella häntä ja maksaa hänelle veroa.+  Assyrian kuningas sai kuitenkin tietää, että Hosea oli mukana salaliitossa, sillä Hosea oli lähettänyt viestinviejiä Egyptin kuninkaan Son luo+ eikä tuonut veroa Assyrian kuninkaalle niin kuin aiempina vuosina. Siksi Assyrian kuningas vangitsi hänet ja piti häntä sidottuna vankilassa.  Assyrian kuningas hyökkäsi koko maahan, ja hän tuli Samariaan ja piiritti sitä kolme vuotta.  Hosean yhdeksäntenä vuonna Assyrian kuningas valloitti Samarian.+ Sitten hän vei Israelin kansan pakkosiirtolaisuuteen+ Assyriaan ja sijoitti heidät asumaan Halahiin ja Haboriin Gosanjoen varrelle+ sekä meedialaisten kaupunkeihin.+  Näin tapahtui, koska Israelin kansa oli tehnyt syntiä Jumalaansa Jehovaa vastaan, joka oli tuonut heidät pois Egyptin maasta faraon, Egyptin kuninkaan, alaisuudesta.+ He palvoivat* muita jumalia+  ja noudattivat niiden kansojen tapoja, jotka Jehova oli ajanut pois israelilaisten edestä, samoin kuin Israelin kuninkaiden vakiinnuttamia tapoja.  Israelilaiset tekivät sitä, mikä ei ollut oikein heidän Jumalansa Jehovan mukaan. He rakensivat jatkuvasti uhripaikkoja kaikkiin kaupunkeihinsa,+ vartiotornista linnoitettuun kaupunkiin.* 10  He pystyttivät itselleen pyhiä patsaita ja pyhiä paaluja*+ jokaiselle korkealle kukkulalle ja jokaisen rehevän puun alle.+ 11  Kaikilla uhripaikoilla he suitsuttivat uhrisavua aivan niin kuin ne kansat, jotka Jehova oli vienyt pakkosiirtolaisuuteen heidän edestään.+ He tekivät jatkuvasti pahaa ja loukkasivat Jehovaa. 12  He palvelivat edelleen iljettäviä epäjumalia,*+ vaikka Jehova oli sanonut heille: ”Ette saa tehdä tällaista!”+ 13  Jehova varoitti jatkuvasti Israelia ja Juudaa kaikkien profeettojensa ja jokaisen näkyjennäkijän välityksellä+ sanoen: ”Kääntykää takaisin pahoilta teiltänne!+ Totelkaa käskyjäni ja säädöksiäni, koko sitä lakia, jonka annoin esi-isillenne noudatettavaksi ja välitin teille palvelijoideni, profeettojen, kautta.” 14  He eivät kuitenkaan kuunnelleet vaan pysyivät yhtä itsepäisinä kuin esi-isänsä,* jotka eivät olleet uskoneet Jumalaansa Jehovaan.+ 15  He hylkäsivät hänen säännöksensä, liittonsa,+ jonka hän oli tehnyt heidän esi-isiensä kanssa, ja muistutuksensa, jotka hän oli antanut heille varoitukseksi.+ He palvelivat edelleen arvottomia epäjumalia,+ ja heistä itsestään tuli arvottomia,+ kun he jäljittelivät kaikkia ympärillään olevia kansoja, joita Jehova oli kieltänyt heitä jäljittelemästä.+ 16  He hylkäsivät kaikki Jumalansa Jehovan käskyt, tekivät kaksi metallista* vasikkapatsasta+ ja pyhän paalun,+ kumarsivat koko taivaan armeijaa*+ ja palvelivat Baalia.+ 17  Lisäksi he polttivat poikiaan ja tyttäriään tulessa,*+ harjoittivat ennustelua,+ tarkkailivat enteitä ja antautuivat* tekemään sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, niin että he loukkasivat häntä. 18  Siksi Jehova vihastui kovasti Israeliin ja poisti heidät edestään.+ Hän ei jättänyt jäljelle muuta kuin Juudan heimon. 19  Juudakaan ei totellut Jumalansa Jehovan käskyjä+ vaan noudatti samoja tapoja kuin Israel.+ 20  Jehova hylkäsi kaikki Israelin jälkeläiset, nöyryytti heitä ja antoi heidät ryöstäjien käsiin, kunnes hän lopulta heitti heidät pois edestään. 21  Hän repäisi Israelin pois Daavidin suvulta, ja he tekivät Nebatin pojasta Jerobeamista kuninkaan.+ Jerobeam sai kuitenkin Israelin olemaan tottelematon Jehovalle ja syyllistymään suureen syntiin. 22  Israelin kansa teki kaikkia samoja syntejä kuin Jerobeam.+ Se ei luopunut niistä, 23  ja viimein Jehova poisti Israelin edestään, niin kuin hän oli julistanut kaikkien palvelijoidensa, profeettojen, välityksellä.+ Israel vietiin pois omasta maastaan pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan,+ jossa se on vielä nykyäänkin. 24  Assyrian kuningas toi sitten väkeä Babylonista,* Kutasta, Avvasta, Hamatista ja Sefarvaimista+ ja sijoitti heidät Samarian kaupunkeihin israelilaisten tilalle. He ottivat haltuunsa Samarian ja asuivat sen kaupungeissa. 25  Alkaessaan asua siellä he eivät pelänneet* Jehovaa. Siksi Jehova lähetti heidän keskuuteensa leijonia,+ jotka tappoivat heitä. 26  Siitä ilmoitettiin Assyrian kuninkaalle: ”Kansat, jotka olet vienyt pakkosiirtolaisuuteen ja sijoittanut Samarian kaupunkeihin, eivät tiedä, miten* sen maan Jumalaa palvellaan. Hän lähettää heidän keskuuteensa leijonia, jotka tappavat heitä, koska kukaan heistä ei tiedä, miten sen maan Jumalaa palvellaan.” 27  Silloin Assyrian kuningas käski: ”Antakaa jonkun niistä papeista, jotka vietiin sieltä pakkosiirtolaisuuteen, palata sinne asumaan ja opettamaan heille, miten sen maan Jumalaa palvellaan.” 28  Niinpä yksi niistä papeista, jotka oli viety pakkosiirtolaisuuteen Samariasta, palasi asumaan Beteliin,+ ja hän alkoi opettaa heille, miten heidän tulisi pelätä* Jehovaa.+ 29  Kukin kansa teki kuitenkin itselleen omat jumalansa, jotka laitettiin uhripaikoille samarialaisten rakentamiin pyhäkköihin. Kukin kansa teki näin kaupungeissa, joissa he asuivat. 30  Babylonin miehet tekivät Sukkot-Benotin, Kutin miehet tekivät Nergalin, Hamatin miehet+ tekivät Asiman, 31  ja avvalaiset tekivät Nibhasin ja Tartakin. Sefarvilaiset polttivat poikiaan tulessa Sefarvaimin jumalille Adrammelekille ja Anammelekille.+ 32  Vaikka he pelkäsivät Jehovaa, he nimittivät tavalliseen kansaan kuuluvia uhripaikkojen papeiksi, jotka huolehtivat palvontamenoista heidän puolestaan uhripaikoilla olevissa pyhäköissä.+ 33  He siis pelkäsivät Jehovaa mutta palvoivat omia jumaliaan samalla tavalla kuin ne kansat,* joiden keskuudesta heidät oli karkotettu.+ 34  Tähän päivään asti he ovat harjoittaneet entisiä uskontojaan.* Kukaan heistä ei palvo* Jehovaa eikä noudata hänen säädöksiään ja tuomioitaan eikä niitä lakeja ja käskyjä, jotka Jehova antoi Jaakobin pojille, hänen, jonka nimen hän muutti Israeliksi.+ 35  Tehdessään näiden kanssa liiton+ Jehova käski: ”Ette saa pelätä muita jumalia, kumartaa niitä, palvella niitä ettekä uhrata niille.+ 36  Teidän tulee pelätä Jehovaa,+ joka toi teidät pois Egyptin maasta suurella voimalla ja ojennetulla käsivarrella.+ Häntä teidän tulee kumartaa, ja hänelle teidän tulee uhrata. 37  Teidän tulee aina noudattaa tarkoin niitä säännöksiä, tuomioita, lakeja ja käskyjä, jotka hän kirjoitti teitä varten,+ ettekä saa pelätä muita jumalia. 38  Ette saa unohtaa liittoa, jonka tein teidän kanssanne,+ ettekä saa pelätä muita jumalia. 39  Teidän tulee pelätä Jumalaanne Jehovaa, sillä juuri hän vapauttaa teidät kaikkien vihollistenne käsistä.” 40  Nämä kansat eivät kuitenkaan totelleet vaan harjoittivat entisiä uskontojaan.*+ 41  He siis alkoivat pelätä Jehovaa,+ mutta he palvelivat myös veistettyjä jumalankuviaan. Sekä heidän poikansa että pojanpoikansa ovat toimineet niin kuin esi-isänsä aina tähän päivään asti.

Alaviitteet

Kirjaim. ”pelkäsivät”.
Ts. joka paikkaan, olipa asukkaita vähän tai paljon.
Ks. sanasto, ”Pyhä paalu”.
”Iljettäviä epäjumalia” vastaavalla heprean sanalla voi olla yhteys ’lantaa’ merkitsevään sanaan, ja sillä ilmaistaan halveksuntaa.
Kirjaim. ”jäykistivät niskansa isiensä niskan kaltaiseksi”.
Tai ”valettua”.
Viittaa taivaankappaleisiin.
Kirjaim. ”myivät itsensä”.
Kirjaim. ”panivat poikiaan ja tyttäriään kulkemaan tulen läpi”.
Tai ”palvoneet”.
Tai ”millaisten uskonnollisten tapojen mukaan”.
Tai ”palvoa”.
Tai ”jumaliaan niiden kansojen uskonnollisten tapojen mukaan”.
Tai ”noudattaneet entisiä uskonnollisia tapojaan”.
Kirjaim. ”pelkää”.
Tai ”noudattivat entisiä uskonnollisia tapojaan”.