2. Kuninkaiden kirja 25:1-30
25 Sidkian yhdeksäntenä hallitusvuotena, kymmenennen kuun kymmenentenä päivänä, Babylonin kuningas Nebukadnessar+ ja koko hänen armeijansa hyökkäsivät Jerusalemia vastaan.+ Hän leiriytyi sen luo ja rakensi piiritysmuurin sen ympäri,+
2 ja kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian 11. vuoteen asti.
3 Neljännen kuun yhdeksäntenä päivänä, kun kaupungissa oli ankara nälänhätä+ eikä maan kansalle ollut ruokaa,+
4 kaupunginmuurin läpi murtauduttiin.+ Kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä kaikki sotilaat pakenivat yöllä portista, joka oli kaksoismuurin välissä kuninkaan puutarhan lähellä, ja kuningas lähti Araban tietä pitkin.+
5 Mutta kaldealaisten armeija ajoi kuningasta takaa ja tavoitti hänet lopulta Jerikon aavikkotasangolla, ja kaikki hänen joukkonsa hajaantuivat hänen luotaan.
6 Sitten kuningas otettiin kiinni+ ja vietiin ylös Riblaan Babylonin kuninkaan luo, ja hänelle julistettiin tuomio.
7 Sidkian pojat surmattiin hänen silmiensä edessä, minkä jälkeen Nebukadnessar sokaisi Sidkian silmät, pani hänet kuparikahleisiin ja vei hänet Babyloniin.+
8 Viidennen kuun seitsemäntenä päivänä, nimittäin kuningas Nebukadnessarin, Babylonin kuninkaan, 19. vuonna, Jerusalemiin tuli vartioston päällikkö Nebusaradan,+ Babylonin kuninkaan palvelija.
9 Hän poltti Jehovan temppelin,+ kuninkaan palatsin+ ja kaikki Jerusalemin talot.+ Hän poltti jokaisen huomattavan miehen talon.+
10 Koko kaldealaisten armeija, joka vartioston päälliköllä oli mukanaan, hajotti Jerusalemia ympäröivät muurit.+
11 Vartioston päällikkö Nebusaradan vei pakkosiirtolaisuuteen viimeiset kaupunkiin jäljelle jääneet, Babylonin kuninkaan puolelle menneet ja loput väestöstä.+
12 Vartioston päällikkö jätti kuitenkin jotkut maan köyhimmistä viinitarhureiksi ja työvelvollisiksi.+
13 Kaldealaiset hajottivat kappaleiksi Jehovan temppelin kuparipylväät+ sekä Jehovan temppelissä olleet vaunut+ ja kuparimeren+ ja kuljettivat kuparin Babyloniin.+
14 He ottivat myös sangot, lapiot, sammuttimet,* kupit ja kaikki kuparivälineet, joita käytettiin temppelipalveluksessa.
15 Vartioston päällikkö otti tuliastiat ja maljat, jotka olivat aitoa kultaa+ ja hopeaa.+
16 Kahdessa pylväässä sekä meressä ja vaunuissa, jotka Salomo oli tehnyt Jehovan temppeliin, oli kuparia enemmän kuin voitiin punnita.+
17 Kumpikin pylväs oli 18 kyynärää* korkea.+ Pylväänpää oli kuparia, sen korkeus oli kolme kyynärää, ja sitä ympäröivä verkko granaattiomenoineen oli kokonaan kuparia.+ Toinen pylväs ja sen verkko olivat samanlaisia.
18 Lisäksi vartioston päällikkö otti mukaansa ylipappi Serajan,+ avustavan papin Sefanjan+ ja kolme ovenvartijaa.+
19 Hän otti kaupungista mukaansa hovivirkamiehen, joka oli sotilaiden valvoja, viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka olivat kaupungissa, armeijan päällikön sihteerin, jonka tehtävänä oli kutsua maan kansaa sotapalvelukseen, ja 60 tavalliseen kansaan kuuluvaa miestä, jotka olivat vielä kaupungissa.
20 Vartioston päällikkö Nebusaradan+ otti heidät mukaansa ja vei heidät Babylonin kuninkaan luo Riblaan.+
21 Babylonin kuningas löi heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa.+ Näin Juuda joutui pakkosiirtolaisuuteen pois omasta maastaan.+
22 Babylonin kuningas Nebukadnessar nimitti Gedaljan,+ Safanin+ pojan Ahikamin+ pojan, valvomaan niitä, jotka hän oli jättänyt jäljelle Juudan maahan.+
23 Kun kaikki armeijan päälliköt ja heidän miehensä kuulivat, että Babylonin kuningas oli nimittänyt Gedaljan, he tulivat heti Gedaljan luo Mispaan – Netanjan poika Ismael, Kareahin poika Johanan, netofalaisen Tanhumetin poika Seraja ja maakalaisen poika Jaasanja sekä heidän miehensä.+
24 Gedalja vannoi heille ja heidän miehilleen ja sanoi: ”Älkää pelätkö palvella kaldealaisia. Eläkää tässä maassa ja palvelkaa Babylonin kuningasta, niin teidän käy hyvin.”+
25 Seitsemännessä kuussa Ismael,+ Elisaman pojan Netanjan poika, kuninkaallista sukua,* tuli kymmenen miestä mukanaan, ja he löivät kuoliaaksi Gedaljan sekä ne juutalaiset ja kaldealaiset, jotka olivat hänen kanssaan Mispassa.+
26 Sen jälkeen koko kansa pienistä suuriin saakka, mukaan lukien armeijan päälliköt, nousi ja meni Egyptiin,+ koska he pelkäsivät kaldealaisia.+
27 Samana vuonna, jona Evil-Merodakista tuli Babylonin kuningas, hän vapautti Juudan kuninkaan Jojakinin*+ vankilasta. Se tapahtui Juudan kuninkaan Jojakinin pakkosiirtolaisuuden 37. vuonna, 12. kuun 27. päivänä.+
28 Hän kohteli Jojakinia hyvin ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi kuin olivat muiden hänen luonaan Babylonissa olevien kuninkaiden istuimet.
29 Niin Jojakin riisui vanginvaatteensa ja söi säännöllisesti hänen luonaan koko loppuelämänsä.
30 Hän sai kuninkaalta määräannoksen ruokaa joka päivä koko loppuelämänsä ajan.
