2. Mooseksen kirja 20:1-26

  • Kymmenen käskyä (1–17)

  • Vaikuttavat tapahtumat saavat israelilaiset pelkäämään (18–21)

  • Ohjeita palvonnasta (22–26)

20  Sitten Jumala puhui nämä sanat:+  ”Minä olen Jehova, sinun Jumalasi, joka toin sinut pois Egyptin maasta, orjuuden maasta.+  Sinulla ei saa olla minun lisäkseni* muita jumalia.+  Et saa tehdä itsellesi veistettyä jumalankuvaa etkä minkään sellaisen kuvaa, mikä on ylhäällä taivaassa, alhaalla maan päällä tai alhaalla vesissä.+  Et saa kumartaa niitä etkä taipua palvelemaan niitä,+ sillä minä, Jumalasi Jehova, olen Jumala, joka vaadin jakamatonta palvontaa.*+ Minä annan rangaistuksen minua vihaavien isien synneistä kohdata poikia ja kolmatta ja neljättä sukupolvea,  mutta osoitan uskollista rakkautta aina tuhannenteen sukupolveen asti niille, jotka rakastavat minua ja noudattavat käskyjäni.+  Et saa käyttää Jumalasi Jehovan nimeä arvottomalla tavalla,*+ sillä Jehova ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää hänen nimeään arvottomalla tavalla.+  Muista sapattipäivä ja pidä se pyhänä.+  Sinun tulee tehdä työtä ja hoitaa kaikki tehtäväsi kuutena päivänä,+ 10  mutta seitsemäs päivä on sapatti Jumalasi Jehovan kunniaksi. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä, ei poikasi eikä tyttäresi, ei orjasi eikä orjattaresi, ei kotieläimesi eikä kaupungissasi* asuva ulkomaalainen.+ 11  Kuutena päivänä Jehova teki taivaan, maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, ja seitsemäntenä päivänä hän alkoi levätä.+ Siksi Jehova siunasi sapattipäivän ja pyhitti sen. 12  Kunnioita isääsi ja äitiäsi,+ jotta saisit elää pitkään maassa, jonka Jumalasi Jehova antaa sinulle.+ 13  Et saa murhata.+ 14  Et saa tehdä aviorikosta.+ 15  Et saa varastaa.+ 16  Et saa todistajana ollessasi puhua valheellisesti lähimmäistäsi vastaan.+ 17  Et saa himoita lähimmäisesi taloa. Et saa himoita lähimmäisesi vaimoa,+ orjaa etkä orjatarta, et hänen sonniaan etkä aasiaan etkä mitään hänelle kuuluvaa.”+ 18  Kun koko kansa kuuli jyrinän ja torven äänen ja näki salamoinnin ja vuoren savuamisen, he vapisivat ja pysyttelivät jonkin matkan päässä.+ 19  He sanoivat Moosekselle: ”Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuuntelemme, mutta älä anna Jumalan puhua kanssamme, jottemme kuolisi.”+ 20  Mooses sanoi kansalle: ”Älkää pelätkö, sillä tosi Jumala on tullut panemaan teidät koetukselle,+ jotta pelkäisitte* häntä edelleen ettekä tekisi syntiä.”+ 21  Niin kansa pysytteli edelleen jonkin matkan päässä, mutta Mooses meni lähelle tummaa pilveä, jossa tosi Jumala oli.+ 22  Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Sinun pitää sanoa israelilaisille näin: ’Olette itse olleet todistamassa, että puhuin kanssanne taivaasta.+ 23  Et saa tehdä itsellesi jumalia hopeasta etkä kullasta minun rinnalleni.+ 24  Sinun pitää tehdä minulle maa-alttari ja uhrata sen päällä polttouhreja ja yhteysuhreja,* lampaita ja nautoja. Jokaisessa paikassa, jossa haluan nimeäni muistettavan,+ minä tulen luoksesi ja siunaan sinua. 25  Jos teet minulle kivialttarin, et saa rakentaa sitä hakatuista kivistä.+ Jos työstät sitä taltalla, sinä häpäiset sen. 26  Et myöskään saa nousta alttarilleni portaita pitkin, jotta sukupuolielimesi eivät* paljastuisi sen päällä.’

Alaviitteet

Tai ”minua uhmaamassa”. Kirjaim. ”vasten kasvojani”.
Tai ”vaadin, että minulle omistaudutaan kokonaan”, ”vaadin yksinomaista antaumusta”.
Tai ”turhaan”, ”väärin”.
Kirjaim. ”porttiesi sisäpuolella”.
Tai ”kunnioittaisitte syvästi”.
Tai ”rauhanuhreja”.
Kirjaim. ”alastomuutesi ei”.