Daniel 10:1-21

  • Jumalan sanansaattaja tulee Danielin luo (1–21)

    • Mikael auttaa enkeliä (13)

10  Persian kuninkaan Kyyroksen+ kolmantena vuonna Daniel, jota kutsuttiin nimellä Beltesassar,+ sai ilmestyksen, ja sanoma oli tosi, ja se koski suurta taistelua. Hän käsitti sanoman, ja häntä autettiin ymmärtämään, mitä hän oli nähnyt.  Tuohon aikaan minä, Daniel, olin murehtinut+ kolme täyttä viikkoa.  En syönyt mitään herkkuja, en pistänyt suuhuni lihaa, en juonut viiniä enkä sivellyt itseeni öljyä kolmeen kokonaiseen viikkoon.  Ensimmäisen kuun 24. päivänä, kun olin suuren joen, Tigriin,*+ rannalla,  minä nostin katseeni ja näin pellavaan+ pukeutuneen miehen, jonka vyötäröllä oli Ufasin kullasta tehty vyö.  Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliittia,+ hänen kasvonsa näyttivät salamalta, hänen silmänsä olivat kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa näyttivät kiillotetulta kuparilta,+ ja hänen äänensä* kuulosti ihmisjoukon ääneltä.  Vain minä, Daniel, näin tämän näyn, mutta kanssani olleet miehet eivät nähneet sitä.+ He joutuivat kuitenkin suuren pelon valtaan, ja he juoksivat pois ja piiloutuivat.  Minä jäin aivan yksin, ja kun näin tämän suuren näyn, voimani hävisivät, menetin ulkoisen arvokkuuteni ja kaikki voimani katosivat.+  Sitten kuulin hänen äänensä, kun hän puhui, mutta kuullessani hänen puhuvan minä vaivuin sikeään uneen kasvot maata vasten.+ 10  Silloin minua kosketti käsi,+ ja se ravisteli minua, niin että nousin polvilleni ja käsieni varaan. 11  Sitten hän sanoi minulle: ”Daniel, sinä hyvin kallisarvoinen* mies,+ kiinnitä huomiota sanoihin, jotka aion puhua sinulle. Nouse nyt seisomaan, sillä minut on lähetetty sinun luoksesi.” Kun hän sanoi tämän minulle, minä nousin vapisten seisomaan. 12  Hän sanoi minulle edelleen: ”Älä pelkää,+ Daniel. Sinun sanasi on kuultu ensimmäisestä päivästä lähtien, jona päätit sydämessäsi hankkia ymmärrystä ja nöyrtyä Jumalasi edessä, ja minä olen tullut sanojesi takia.+ 13  Persian kuningaskunnan ruhtinas+ kuitenkin vastusti minua 21 päivää. Mutta silloin Mikael,*+ yksi huomattavimmista* ruhtinaista, tuli auttamaan minua, ja minä jäin sinne Persian kuninkaiden viereen. 14  Olen tullut auttaakseni sinua ymmärtämään, mitä kansallesi tapahtuu päivien lopulla,+ sillä se näky koskee tulevaisuutta.”+ 15  Kun hän puhui minulle näitä sanoja, käänsin kasvoni maata kohti enkä pystynyt sanomaan sanaakaan. 16  Silloin eräs ihmisen näköinen kosketti huuliani,+ ja minä avasin suuni ja sanoin sille, joka seisoi edessäni: ”Herrani, minä vapisen tämän näyn takia, ja olen voimaton.+ 17  Miten siis minä, herrani palvelija, voin puhua herrani kanssa?+ Minulla ei ole enää yhtään voimia, ja pystyn tuskin hengittämään.”+ 18  Se joka näytti ihmiseltä, kosketti minua uudelleen ja vahvisti minua.+ 19  Sitten hän sanoi: ”Älä pelkää,+ sinä hyvin kallisarvoinen* mies.+ Olkoon sinulla rauha.+ Ole vahva, niin, ole vahva.” Kun hän puhui kanssani, sain voimaa ja sanoin: ”Puhu, herrani, sillä olet vahvistanut minua.” 20  Silloin hän sanoi: ”Tiedätkö, miksi olen tullut luoksesi? Nyt minä palaan taistelemaan Persian ruhtinasta+ vastaan. Kun lähden, Kreikan ruhtinas tulee. 21  Mutta minä kerron sinulle, mitä on kirjoitettu totuuden kirjaan. Kukaan muu kuin Mikael,+ teidän ruhtinaanne,+ ei tue minua voimakkaasti näissä asioissa.

Alaviitteet

Kirjaim. ”Hiddekelin”.
Kirjaim. ”sanojensa ääni”.
Tai ”rakas”, ”arvostettu”.
Tai ”arvoasemaltaan ylimmistä”.
Merk. ’Kuka on Jumalan kaltainen?’
Tai ”rakas”, ”arvostettu”.