Hesekiel 19:1-14
-
Surulaulu Israelin päämiehistä (1–14)
19 ”Sinun on laulettava surulaulu Israelin päämiehistä
2 ja sanottava:’Mikä oli äitisi? Naarasleijona leijonien joukossa.
Se makasi vahvojen* nuorten leijonien keskellä ja kasvatti pentujaan.
3 Yhdestä pennustaan se kasvatti vahvan nuoren leijonan.+
Se oppi raatelemaan saalista,se söi jopa ihmisiä.
4 Kansat kuulivat siitä ja pyydystivät sen kuoppaansa,ja ne veivät sen koukkujen avulla Egyptin maahan.+
5 Emo odotti ja näki lopulta, ettei toivoa sen paluusta ollut.
Niinpä se otti toisen pennuistaan ja lähetti sen pois vahvana nuorena leijonana.
6 Sekin käyskenteli leijonien joukossa, ja siitä tuli vahva nuori leijona.
Se oppi raatelemaan saalista, ja se söi jopa ihmisiä.+
7 Se hiiviskeli heidän linnoitustorniensa välissä ja hävitti heidän kaupunkinsa,niin että sen karjunta kuului koko autioituneessa maassa.+
8 Ympäröivien alueiden kansat nousivat sitä vastaan ja heittivät verkkonsa sen päälle,ja se pyydystettiin niiden kuoppaan.
9 Ne panivat sen koukkujen avulla häkkiin ja veivät sen Babylonin kuninkaan luo.
Siellä ne telkesivät sen, niin ettei sen ääntä enää kuultaisi Israelin vuorilla.
10 Sinun äitisi oli kuin viiniköynnös+ veressäsi,* vesien ääreen istutettu.
Runsaan veden ansiosta se tuotti hedelmiä ja oli täynnä oksia.
11 Siihen kasvoi vahvoja oksia,* hallitsijoiden valtikoiksi sopivia.
Se kasvoi, ja siitä tuli muita puita korkeampi.Siitä tuli huomiota herättävä, koska se oli korkea ja sen lehvistö tuuhea.
12 Mutta vihan vallassa se revittiin juurineen ylös+ ja heitettiin maahan,ja itätuuli sai sen hedelmät kuivettumaan.
Sen vahvat oksat revittiin irti, ja ne kuivuivat+ ja paloivat.+
13 Nyt se on istutettuna erämaassa,vedettömässä ja janoisessa maassa.+
14 Tuli levisi sen oksista* ja poltti sen versot ja hedelmät.Jäljelle ei jäänyt ainuttakaan vahvaa oksaa, ei hallitsijan valtikkaa.+
Tämä on surulaulu, ja surulauluna sitä tullaan laulamaan.’”
