Jeremia 14:1-22
14 Jeremialle tuli tämä kuivuuskausia koskeva Jehovan sana:+
2 Juuda suree,+ ja sen portit ovat rapistuneet.
Ne vaipuvat lannistuneina maahan,ja Jerusalemista kohoaa huuto.
3 Isännät lähettävät palvelijansa* hakemaan vettä.
Nämä menevät vesikuopille* mutta eivät löydä vettä.
He palaavat astiat tyhjinä.
Häpeissään ja pettyneinähe peittävät päänsä.
4 Maanpinta halkeilee,koska maa ei ole saanut sadetta.+Maanviljelijät ovat siksi järkyttyneitä, ja he peittävät päänsä.
5 Niityn naaraskauriskin hylkää vastasyntyneen vasansa,koska ei ole ruohoa.
6 Villiaasit seisovat paljailla kukkuloilla.
Ne haukkovat ilmaa kuin sakaalit,niiden silmät sumenevat, koska ei ole kasvillisuutta.+
7 Vaikka meidän rikkomuksemme todistavat meitä vastaan,Jehova, toimi nimesi tähden.+
Olemme toimineet uskottomasti monta kertaa,+tehneet syntiä sinua vastaan.
8 Sinä Israelin toivo, sen pelastaja+ ahdingon aikana,miksi sinä olet kuin muukalainen maassa,kuin matkalainen, joka pysähtyy vain yöpyäkseen?
9 Miksi sinä olet kuin tyrmistynyt mies,kuin voimakas mies, joka ei voi pelastaa?
Sinähän olet kuitenkin meidän keskellämme, Jehova,+ja meitä kutsutaan sinun nimelläsi.+
Älä hylkää meitä.
10 Näin sanoo Jehova tästä kansasta: ”He rakastavat harhailemista+ eivätkä ole pitäneet jalkojaan kurissa.+ Niinpä Jehova ei saa heistä iloa.+ Nyt hän muistaa heidän rikkomuksensa ja vaatii heidät tilille heidän synneistään.”+
11 Sitten Jehova sanoi minulle: ”Älä rukoile, että tälle kansalle kävisi hyvin.+
12 Kun he paastoavat, minä en kuuntele heidän rukouksiaan,+ ja kun he uhraavat kokonaispolttouhreja ja viljauhreja, minä en saa niistä iloa.+ Miekalla, nälällä ja kulkutaudilla* minä teen heistä lopun.”+
13 Tähän minä sanoin: ”Voi, suvereeni Herra Jehova! Profeetat sanovat heille: ’Te ette tule näkemään miekkaa, eikä nälänhätä kohtaa teitä, vaan minä annan teille todellisen rauhan tässä paikassa.’”+
14 Jehova sanoi sitten minulle: ”Profeetat profetoivat valheita minun nimessäni.+ Minä en ole lähettänyt heitä, en ole käskenyt heitä enkä ole puhunut heille.+ Valheellisia näkyjä, arvottomia ennustuksia ja oman sydämensä petosta he profetoivat teille.+
15 Siksi minä, Jehova, sanon näin profeetoista, jotka profetoivat nimessäni, vaikka en ole lähettänyt heitä, ja jotka sanovat, ettei miekka eikä nälänhätä kohtaa tätä maata: ’Miekka ja nälkä surmaavat nuo profeetat.+
16 Se kansa, jolle he profetoivat, heitetään nälänhädän ja miekan takia ulos Jerusalemin kaduille, eikä ole ketään, joka hautaisi heidät+ – heidät ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä – sillä minä vuodatan heidän päälleen heidän ansaitsemansa onnettomuuden.’+
17 Sinun täytyy sanoa heille nämä sanat:’Silmäni tulvivat kyyneleitä yötä päivää, lakkaamatta,+sillä kansani neitsyttytär on täysin musertunut ja murtunut,+erittäin vakavasti haavoittunut.
18 Jos menen ulos kaupungista,näen miekan surmaamia!+
Jos tulen kaupunkiin,näen nälän näännyttämiä!+
Sekä profeetta että pappi ovat kierrelleet maata, jota he eivät tunne.’”+
19 Oletko sinä hylännyt Juudan kokonaan, oletko* inhonnut Siionia?+
Miksi olet lyönyt meitä, niin ettemme voi parantua?+
Toivoimme rauhaa, mutta mitään hyvää ei tullut,paranemisen aikaa, mutta tulikin kauhu!+
20 Jehova, me tunnustamme pahuutemme,esi-isiemme rikkomuksen,sillä olemme tehneet syntiä sinua vastaan.+
21 Pyydämme nimesi tähden: älä hylkää meitä.+Älä halveksi loistokasta valtaistuintasi.
Muista liittoa, jonka olet tehnyt kanssamme, älä riko sitä.+
22 Voivatko muiden kansojen arvottomat epäjumalat antaa sadetta,tai voiko taivaskaan itse lähettää sadekuuroja?
Etkö yksin sinä, Jumalamme Jehova?+
Me panemme toivomme sinuun,sillä vain sinä olet tehnyt kaiken tämän.
