Jeremia 3:1-25

  • Israelin luopumuksen vakavuus (1–5)

  • Israel ja Juuda syyllisiä aviorikokseen (6–11)

  • Kehotus katua (12–25)

3  Ihmiset kysyvät: ”Jos mies lähettää pois vaimonsa ja vaimo lähtee hänen luotaan ja tulee toisen miehen omaksi, tulisiko miehen enää palata hänen luokseen?” Eikö tämä maa ole täysin saastunut?+ ”Sinä olet syyllistynyt prostituutioon monien kumppanien kanssa,+ja nytkö sinä saisit palata luokseni!” julistaa Jehova.   ”Kohota katseesi paljaille kukkuloille ja katso. Missä sinua ei ole raiskattu? Olet istunut tienvarsilla ja odottanut rakastajiasikuin paimentolainen* erämaassa. Sinä saastutat maataprostituutiollasi ja pahuudellasi.+   Niinpä sadekuurot tyrehtyvät+eikä keväällä sada. Sinulla on prostituutioon syyllistyvän vaimon häpeämätön ilme.*Sinä kieltäydyt tuntemasta häpeää.+   Mutta nyt huudat minulle:’Isäni, sinä olet nuoruudenystäväni!+   Pitääkö sinun olla vihainen ikuisestitai kantaa kaunaa jatkuvasti?’ Näin sinä sanot,mutta teet koko ajan pahaa niin paljon kuin pystyt.”+  Jehova sanoi minulle kuningas Josian päivinä:+ ”’Oletko nähnyt, mitä uskoton Israel on tehnyt? Hän on mennyt jokaiselle korkealle vuorelle ja jokaisen rehevän puun alle ja syyllistynyt prostituutioon.+  Vaikka hän oli tehnyt kaikkea tätä, pyysin toistuvasti häntä palaamaan luokseni,+ mutta hän ei palannut, ja Juuda katseli petollista sisartaan.+  Kun näin sen, lähetin uskottoman Israelin pois ja annoin hänelle avioerotodistuksen+ hänen aviorikoksensa takia.+ Hänen petollinen sisarensa Juuda ei kuitenkaan pelästynyt, vaan hänkin lähti ja syyllistyi prostituutioon.+  Hän* suhtautui prostituutioonsa kevyesti, ja hän saastutti jatkuvasti maata ja teki aviorikoksen kivien ja puiden kanssa.+ 10  Kaikesta tästä huolimatta hänen petollinen sisarensa Juuda ei palannut luokseni koko sydämestään. Hän vain teeskenteli’, julistaa Jehova.” 11  Jehova sanoi sitten minulle: ”Uskoton Israel on osoittanut olevansa viattomampi* kuin petollinen Juuda.+ 12  Mene ja julista nämä sanat pohjoista kohti:+ ’”Palaa, luopio-Israel”, julistaa Jehova.’+ ’”Minä en katso vihaisesti teihin,+ sillä minä olen uskollinen”, julistaa Jehova.’ ’”Minä en ole vihoissani ikuisesti. 13  Myönnä vain syyllisyytesi, sillä sinä olet kapinoinut Jumalaasi Jehovaa vastaan. Sinä jakelit palveluksiasi vieraille* jokaisen rehevän puun alla, mutta et totellut minua”,* julistaa Jehova.’” 14  ”Palatkaa, te luopiopojat”, julistaa Jehova. ”Minusta on tullut teidän oikea isäntänne,* ja minä otan teidät, yhden kaupungista ja kaksi suvusta, ja tuon teidät Siioniin.+ 15  Minä annan teille paimenia, jotka toimivat tahtoni* mukaan,+ ja he ruokkivat teitä tiedolla ja syvällisellä ymmärryksellä. 16  Siihen aikaan te lisäännytte ja olette hedelmällisiä maassa”, julistaa Jehova.+ ”Enää ei sanota: ’Jehovan liiton arkku!’ Se ei tule kenenkään mieleen, sitä ei muisteta eikä kaivata, eikä sellaista enää tehdä. 17  Silloin Jerusalemia kutsutaan Jehovan valtaistuimeksi,+ ja kaikki kansat kootaan Jerusalemiin ylistämään Jehovan nimeä,+ eivätkä he enää itsepäisesti seuraa pahaa sydäntään.” 18  ”Siihen aikaan he kulkevat yhdessä, Juudan kansa Israelin kansan rinnalla,+ ja he tulevat yhdessä pohjoisen maasta siihen maahan, jonka annoin esi-isillenne perinnöksi.+ 19  Minä ajattelin: ’Miten mielelläni asetinkaan sinut poikien joukkoon ja annoin sinulle halutun maan, kauneimman perinnön kansojen keskuudesta!’*+ Ajattelin myös, että te kutsuisitte minua: ’Isäni!’ ettekä hylkäisi minua. 20  ’Mutta niin kuin petollinen vaimo jättää miehensä,* niin sinä, Israelin kansa, olet ollut petollinen minua kohtaan’,+ julistaa Jehova.” 21  Paljailta kukkuloilta kuuluu ääni,Israelin kansan itku ja hartaat pyynnöt,sillä he ovat lähteneet harhateille,unohtaneet Jumalansa Jehovan.+ 22  ”Palatkaa, te luopiopojat. Minä parannan teidät luopumuksestanne.”+ ”Tässä me olemme! Olemme tulleet luoksesi,sillä sinä, Jehova, olet meidän Jumalamme.+ 23  Kukkulat ja pauhina vuorilla ovat todellakin harhaa.+ Meidän Jumalamme Jehova tosiaan pelastaa Israelin.+ 24  Häpeällinen jumala* on kuitenkin nuoruudestamme lähtien syönyt esi-isiemme kovan työn tulokset,+heidän katraansa ja karjalaumansa,heidän poikansa ja tyttärensä. 25  Tulkaa, maataan häpeissämmeja annetaan häväistyksemme peittää meidät,sillä olemme tehneet syntiä Jumalaamme Jehovaa vastaan,+me ja meidän isämme, nuoruudestamme lähtien aina tähän päivään saakka,+emmekä ole totelleet Jumalaamme Jehovaa.”

Alaviitteet

Kirjaim. ”arabi”.
Kirjaim. ”vaimon otsa”.
Viittaa mahd. Israeliin.
Tai ”vanhurskaampi”. Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
Tai ”jakelit palveluksiasi vieraiden kansojen jumalille”. Kirjaim. ”annoit teittesi haarautua vieraiden luo”.
Kirjaim. ”kuunnellut ääntäni”.
Tai mahd. ”teidän aviomiehenne”.
Kirjaim. ”sydämeni”.
Kirjaim. ”kansojen armeijoiden kauneimman perinnön”.
Kirjaim. ”kumppaninsa”.
Kirjaim. ”Häpeällisyys”.