Jeremia 34:1-22
34 Jeremialle tuli Jehovalta tämä sana, kun Babylonin kuningas Nebukadnessar* ja koko hänen armeijansa sekä kaikki hänen hallinnassaan olevat maan valtakunnat ja kaikki kansat taistelivat Jerusalemia ja kaikkia sen ympärillä olevia kaupunkeja vastaan:+
2 ”Näin sanoo Jehova, Israelin Jumala: ’Mene puhumaan Juudan kuninkaalle Sidkialle+ ja sano hänelle: ”Näin sanoo Jehova: ’Minä annan tämän kaupungin Babylonin kuninkaan käsiin, ja hän polttaa sen.+
3 Sinä et pääse pakoon hänen käsistään, sillä sinut otetaan varmasti kiinni ja luovutetaan hänelle.+ Sinä näet Babylonin kuninkaan silmästä silmään, ja hän puhuu kanssasi kasvotusten, ja sinä joudut Babyloniin.’+
4 Kuule kuitenkin Jehovan sana, Juudan kuningas Sidkia: ’Näin sanoo Jehova sinusta: ”Sinä et kuole miekkaan.
5 Sinä kuolet rauhassa,+ ja sinulle poltetaan suitsuketta samoin kuin poltettiin isillesi, aikaisemmille kuninkaille, jotka olivat ennen sinua, ja ihmiset surevat sinua ja sanovat: ’Voi, herra!’, sillä ’minä olen puhunut nämä sanat’, julistaa Jehova.”’”’”
6 Profeetta Jeremia puhui sitten Juudan kuninkaalle Sidkialle kaikki nämä sanat Jerusalemissa,
7 kun Babylonin kuninkaan armeija taisteli Jerusalemia ja kaikkia jäljellä olevia Juudan kaupunkeja vastaan,+ nimittäin Lakisia+ ja Asekaa+ vastaan, sillä nämä olivat ainoat linnoitetut Juudan kaupungit, joita ei ollut vielä valloitettu.
8 Jeremialle tuli Jehovalta sana sen jälkeen, kun kuningas Sidkia oli tehnyt liiton koko Jerusalemissa olevan kansan kanssa julistaakseen heille vapautuksen.+
9 Jokaisen tuli päästää vapaaksi heprealaiset orjansa, miehet ja naiset, niin ettei kukaan pitäisi juutalaista maanmiestään orjanaan.
10 Kaikki ruhtinaat ja koko kansa tottelivat. He olivat tehneet liiton siitä, että jokainen päästäisi vapaaksi orjansa ja orjattarensa eikä pitäisi heitä enää orjinaan. He tottelivat ja päästivät heidät menemään.
11 Myöhemmin he kuitenkin hakivat takaisin orjansa ja orjattarensa, jotka he olivat päästäneet vapaiksi, ja pakottivat heidät jälleen orjuuteen.
12 Niinpä Jehovalta tuli Jeremialle Jehovan sana, joka kuului:
13 ”Näin sanoo Jehova, Israelin Jumala: ’Minä tein liiton esi-isienne kanssa+ sinä päivänä, jona toin heidät pois Egyptin maasta, orjuuden maasta,+ ja sanoin:
14 ”Seitsemän vuoden kuluttua sinun tulee päästää vapaaksi heprealainen veljesi, joka myytiin sinulle ja joka on palvellut sinua kuusi vuotta. Sinun on vapautettava hänet.”+ Mutta esi-isänne eivät kuunnelleet minua vaan sulkivat korvansa.
15 Te kuitenkin aloitte äskettäin* toimia eri tavalla ja teitte sitä, mikä on oikein minun silmissäni, julistamalla maanmiehillenne vapautuksen, ja teitte liiton minun edessäni temppelissä, johon on liitetty minun nimeni.
16 Sitten teidän toimintanne muuttui ja te häpäisitte minun nimeni+ hakemalla takaisin orjanne ja orjattarenne, jotka olitte vapauttaneet ja päästäneet menemään, minne he halusivat, ja pakotitte heidät jälleen orjuuteen.’
17 Siksi Jehova sanoo näin: ’Te ette ole totelleet minua ettekä julistaneet vapautusta kukin veljellenne ja maanmiehellenne.+ Niinpä minä julistan nyt teille vapautuksen’, julistaa Jehova, ’niin että kuolette miekkaan, kulkutautiin* ja nälkään,+ ja minä teen teistä sellaisia, että kaikki maan valtakunnat kauhistelevat teitä.+
18 Näin tapahtuu niille, jotka rikkoivat liittoni eivätkä toimineet sen liiton sanojen mukaan, jonka he tekivät edessäni, kun he halkaisivat vasikan ja kulkivat puolikkaiden välistä,+
19 nimittäin Juudan ruhtinaille, Jerusalemin ruhtinaille, hovivirkamiehille, papeille ja koko maan kansalle, niille, jotka kulkivat vasikan puolikkaiden välistä:
20 minä luovutan heidät heidän vihollisilleen ja niille, jotka yrittävät tappaa heidät, ja heidän ruumiistaan tulee taivaan lintujen ja maan eläinten ruokaa.+
21 Minä annan Juudan kuninkaan Sidkian ja hänen ruhtinaansa heidän vihollistensa käsiin ja niiden käsiin, jotka yrittävät tappaa heidät, sekä kimpustanne vetäytyvän+ Babylonin kuninkaan armeijan käsiin.’+
22 ’Minä annan käskyn’, julistaa Jehova, ’ja tuon heidät takaisin tähän kaupunkiin. He taistelevat sitä vastaan, valloittavat sen ja polttavat sen.+ Juudan kaupungeista minä teen joutomaata, missä ei ole asukkaita.’”+
