Jeremia 38:1-28

  • Jeremia heitetään vesisäiliöön (1–6)

  • Ebed-Melek pelastaa Jeremian (7–13)

  • Jeremia kehottaa Sidkiaa antautumaan (14–28)

38  Mattanin poika Sefatja, Pashurin poika Gedalja, Selemjan poika Jukal+ ja Malkian poika Pashur+ kuulivat sanat, jotka Jeremia puhui koko kansalle:  ”Näin sanoo Jehova: ’Se, joka jää tähän kaupunkiin, kuolee miekkaan, nälkään ja kulkutautiin.*+ Mutta se, joka antautuu kaldealaisille,* jää eloon. Hän pelastaa* elämänsä ja pysyy elossa.’+  Näin sanoo Jehova: ’Tämä kaupunki luovutetaan varmasti Babylonin kuninkaan armeijalle, ja hän valloittaa sen.’”+  Ruhtinaat sanoivat kuninkaalle: ”Pyydämme sinua surmauttamaan tämän miehen.+ Hän heikentää tässä kaupungissa vielä jäljellä olevien sotilaiden ja koko kansan taistelutahtoa* puhumalla heille tällaisia sanoja. Tämä mies ei halua, että tällä kansalla on rauha vaan että sitä kohtaa onnettomuus.”  Kuningas Sidkia vastasi: ”Hän on teidän käsissänne, sillä ei kuningas mahda teille mitään.”  Silloin he ottivat Jeremian ja heittivät hänet kuninkaan pojan Malkian vesisäiliöön, joka oli Vartiopihassa.+ He laskivat Jeremian alas köysillä. Vesisäiliössä ei ollut vettä vaan liejua, ja Jeremia alkoi vajota liejuun.  Etiopialainen Ebed-Melek,+ kuninkaan palatsissa oleva eunukki,* kuuli, että Jeremia oli pantu vesisäiliöön. Kuningas istui Benjamininportissa,+  joten Ebed-Melek lähti kuninkaan palatsista ja sanoi kuninkaalle:  ”Herrani, kuningas, nämä miehet ovat tehneet profeetta Jeremialle jotain hirvittävää! He ovat heittäneet hänet vesisäiliöön, ja hän kuolee siellä nälkään, sillä kaupungissa ei ole enää leipää.”+ 10  Silloin kuningas käski etiopialaista Ebed-Melekiä: ”Ota täältä mukaasi 30 miestä ja nosta profeetta Jeremia pois vesisäiliöstä ennen kuin hän kuolee.” 11  Niin Ebed-Melek otti miehet mukaansa ja meni kuninkaan palatsiin, aarrekammion alapuolella olevaan huoneeseen.+ He ottivat sieltä vanhoja riepuja ja kuluneita kankaanpaloja ja laskivat ne köysillä Jeremialle vesisäiliöön. 12  Sitten etiopialainen Ebed-Melek sanoi Jeremialle: ”Laita rievut ja kankaanpalat kainaloidesi ja köysien väliin.” Jeremia teki niin. 13  He vetivät Jeremian ylös köysillä ja nostivat hänet vesisäiliöstä, ja hän jäi Vartiopihaan.+ 14  Kuningas Sidkia lähetti hakemaan profeetta Jeremian luokseen Jehovan temppelin kolmannelle sisäänkäynnille. Kuningas sanoi Jeremialle: ”Haluan kysyä sinulta jotain. Älä salaa minulta mitään.” 15  Jeremia vastasi Sidkialle: ”Jos kerron sinulle, sinä varmasti surmaat minut. Ja jos neuvon sinua, sinä et kuuntele minua.” 16  Silloin kuningas Sidkia vannoi salaa Jeremialle: ”Niin varmasti kuin Jehova elää, hän, joka on antanut meille tämän elämän,* minä en surmaa sinua enkä luovuta sinua näille miehille, jotka yrittävät tappaa sinut.” 17  Jeremia sanoi sitten Sidkialle: ”Näin sanoo Jehova, armeijoiden Jumala, Israelin Jumala: ’Jos antaudut Babylonin kuninkaan ruhtinaille, jäät eloon* eikä tätä kaupunkia polteta. Sinä ja perheesi jäätte eloon.+ 18  Mutta jos et antaudu Babylonin kuninkaan ruhtinaille, tämä kaupunki luovutetaan kaldealaisille. He polttavat sen,+ etkä sinä pääse pakoon heidän käsistään.’”+ 19  Silloin kuningas Sidkia sanoi Jeremialle: ”Minä pelkään juutalaisia, jotka ovat siirtyneet kaldealaisten puolelle, sillä jos minut luovutetaan heille, he voivat kohdella minua julmasti.” 20  Jeremia kuitenkin sanoi: ”Sinua ei luovuteta heille. Kuuntele vain sitä, mitä Jehova sanoo sinulle minun välitykselläni, niin sinun käy hyvin ja sinä pysyt elossa. 21  Mutta jos kieltäydyt antautumasta, Jehova on paljastanut minulle tämän: 22  Kaikki Juudan kuninkaan palatsissa jäljellä olevat naiset viedään Babylonin kuninkaan ruhtinaiden+ luo, ja naiset sanovat:’Miehet, joihin luotit,* ovat pettäneet sinut ja voittaneet sinut.+ He ovat saaneet jalkasi vajoamaan liejuun. Nyt he ovat perääntyneet.’ 23  Kaikki vaimosi ja poikasi viedään kaldealaisille, etkä sinä pääse pakoon heidän käsistään, vaan Babylonin kuningas ottaa sinut kiinni,+ ja sinun takiasi tämä kaupunki poltetaan.”+ 24  Sitten Sidkia sanoi Jeremialle: ”Älä kerro tästä kenellekään, ettet kuole. 25  Jos ruhtinaat kuulevat, että olen puhunut sinun kanssasi, ja tulevat sanomaan sinulle: ’Kerrothan meille, mitä sanoit kuninkaalle. Älä salaa meiltä mitään, niin emme surmaa sinua.+ Mitä kuningas sanoi sinulle?’, 26  sinun täytyy vastata heille: ’Minä pyysin kuninkaalta, ettei hän lähettäisi minua takaisin Jonatanin taloon, sillä siellä minä kuolisin.’”+ 27  Aikanaan kaikki ruhtinaat tulivat Jeremian luo ja tekivät hänelle kysymyksiä. Hän kertoi heille kaiken, mitä kuningas oli käskenyt hänen sanoa. Niinpä he eivät enää sanoneet hänelle mitään, sillä kukaan ei ollut kuullut keskustelua. 28  Jeremia jäi Vartiopihaan siihen päivään saakka, jona Jerusalem valloitettiin.+ Hän oli yhä siellä, kun Jerusalem valloitettiin.+

Alaviitteet

Tai ”ruttoon”.
Kirjaim. ”menee ulos kaldealaisten luo”.
Kirjaim. ”saa saaliikseen”.
Kirjaim. ”käsiä”.
Tai ”hovivirkamies”.
Tai ”tehnyt meille tämän sielun”.
Tai ”sielusi saa elää”.
Kirjaim. ”Rauhasi miehet”.