Jeremia 40:1-16

  • Nebusaradan vapauttaa Jeremian (1–6)

  • Gedalja nimitetään valvomaan maata (7–12)

  • Gedaljaa vastaan juonitellaan (13–16)

40  Jeremialle tuli Jehovalta sana sen jälkeen kun vartioston päällikkö Nebusaradan+ päästi hänet lähtemään vapaasti Ramasta.+ Nebusaradan oli vienyt hänet sinne käsiraudoissa, ja hän oli kaikkien niiden Jerusalemin ja Juudan pakkosiirtolaisten joukossa, joita oltiin karkottamassa Babyloniin.  Vartioston päällikkö otti Jeremian erilleen ja sanoi hänelle: ”Sinun Jumalasi Jehova ennusti, että tätä paikkaa kohtaa onnettomuus.  Jehova on aiheuttanut sen, niin kuin hän sanoi, koska te olette tehneet syntiä Jehovaa vastaan ettekä ole totelleet häntä. Siksi teille on käynyt näin.+  Minä vapautan sinut tänään käsiraudoistasi. Jos sinusta tuntuu hyvältä tulla kanssani Babyloniin, tule, ja minä huolehdin sinusta. Mutta jos et tahdo tulla kanssani Babyloniin, älä tule. Katso! Koko maa on edessäsi. Mene, minne haluat.”+  Kun Jeremia vielä epäröi, Nebusaradan sanoi: ”Palaa Gedaljan,+ Safanin+ pojan Ahikamin+ pojan, luo. Babylonin kuningas on nimittänyt hänet valvomaan Juudan kaupunkeja. Asu hänen luonaan kansan keskuudessa tai mene, minne haluat.” Vartioston päällikkö antoi sitten hänelle ruoka-annoksen ja lahjan ja päästi hänet menemään.  Niin Jeremia meni Ahikamin pojan Gedaljan luo Mispaan+ ja asettui asumaan hänen luokseen maahan jäljelle jääneen kansan keskuuteen.  Aikanaan kaikki eri puolilla maata olevat armeijan päälliköt ja heidän miehensä kuulivat, että Babylonin kuningas oli nimittänyt Ahikamin pojan Gedaljan valvomaan maata samoin kuin niitä maassa olevia köyhiä miehiä, naisia ja lapsia, joita ei ollut karkotettu Babyloniin.+  Niin he tulivat Gedaljan luo Mispaan+ – Netanjan poika Ismael,+ Kareahin pojat Johanan+ ja Jonatan, Tanhumetin poika Seraja, netofalaisen Efain pojat ja maakalaisen poika Jesanja+ sekä heidän miehensä.  Gedalja, Safanin pojan Ahikamin poika, vannoi heille ja heidän miehilleen ja sanoi: ”Älkää pelätkö palvella kaldealaisia. Eläkää tässä maassa ja palvelkaa Babylonin kuningasta, niin teidän käy hyvin.+ 10  Minä jään Mispaan ja toimin edustajananne* niiden kaldealaisten edessä, jotka tulevat luoksemme. Kootkaa te kuitenkin viiniä, kesähedelmiä ja öljyä, varastoikaa ne astioihinne ja asettukaa kaupunkeihin, jotka olette vallanneet.”+ 11  Myös kaikki ne juutalaiset, jotka olivat Moabissa, Ammonissa ja Edomissa, sekä ne, jotka olivat kaikissa muissa maissa, kuulivat, että Babylonin kuningas oli antanut joidenkuiden jäädä Juudaan ja että hän oli nimittänyt Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan, valvomaan heitä. 12  Niin kaikki juutalaiset alkoivat palata kaikista paikoista, joihin he olivat hajaantuneet, ja he tulivat Juudan maahan Gedaljan luo Mispaan. He kokosivat hyvin suuret määrät viiniä ja kesähedelmiä. 13  Kareahin poika Johanan ja eri puolilla maata olevat armeijan päälliköt tulivat Gedaljan luo Mispaan. 14  He sanoivat hänelle: ”Etkö tiedä, että ammonilaisten+ kuningas Baalis on lähettänyt Netanjan pojan Ismaelin tappamaan sinut?”*+ Ahikamin poika Gedalja ei kuitenkaan uskonut heitä. 15  Sitten Kareahin poika Johanan sanoi salaa Gedaljalle Mispassa: ”Haluan mennä lyömään Netanjan pojan Ismaelin kuoliaaksi kenenkään tietämättä. Miksi hän saisi tappaa sinut, ja miksi kaikkien niiden Juudasta olevien, jotka ovat kokoontuneet luoksesi, täytyisi hajaantua ja Juudasta jäljellä olevien tuhoutua?” 16  Mutta Ahikamin poika Gedalja+ sanoi Kareahin pojalle Johananille: ”Älä tee sitä, sillä se, mitä sinä sanot Ismaelista, on valhetta.”

Alaviitteet

Kirjaim. ”seison”.
Tai ”lyömään sielusi”.