Job 24:1-25

  • Jobin vastaus jatkuu (1–25)

    • ”Miksi Kaikkivaltias ei aseta määräaikaa?” (1)

    • Sanoo Jumalan sallivan pahuutta (12)

    • Synnintekijät rakastavat pimeyttä (13–17)

24  Miksi Kaikkivaltias ei aseta määräaikaa?+ Miksi ne, jotka tuntevat hänet, eivät näe hänen päiväänsä?*   Jotkut siirtävät rajamerkkejä+ja vievät toisten katraita omille laitumilleen.   He anastavat aasin isättömiltä lapsilta,ottavat leskeltä sonnin pantiksi.+   He eivät anna köyhien kulkea tiellä,maan vähäosaisten täytyy piiloutua heiltä.+   Köyhät yrittävät löytää ruokaa kuin villiaasit+ erämaassa,he etsivät lapsilleen syötävää aavikolla.   Heidän täytyy korjata satoa toisen pellolta*ja poimia jäljelle jäänyttä satoa pahojen viinitarhasta.   He viettävät yön alastomina, ilman vaatteita,+kylmyydessä vailla peittoa.   Vuoriston sateet kastelevat heidät likomäriksi,ja suojattomina he tarrautuvat kallioihin.   Isätön lapsi siepataan äidin rinnoilta,+ja köyhien vaatteet otetaan pantiksi,+ 10  niin että heidän on kuljeskeltava alastomina, ilman vaatteita,ja kannettava viljalyhteitä nälkäisinä. 11  He uurastavat pengermuurien välissä päivän paahteessa.*He polkevat viinikuurnia mutta ovat silti janoissaan.+ 12  Kuolevat vaikeroivat kaupungissaja kuolettavasti haavoittuneet huutavat apua,+mutta Jumala ei pidä sitä sopimattomana.* 13  Jotkut kapinoivat valoa vastaan.+He eivät tunne sen teitäeivätkä seuraa sen polkuja. 14  Murhaaja nousee päivän valjetessa,ja hän tappaa vähäosaisen ja köyhän.+Yöllä hänestä tulee varas. 15  Avionrikkoja odottaa iltahämärää.+Hän sanoo: ’Kukaan ei näe minua!’+ ja peittää kasvonsa. 16  Pimeällä he murtautuvat* taloihin,päivällä he sulkeutuvat sisään. Valo on heille vieras.+ 17  Aamu on heille sama kuin pilkkopimeä,sankan pimeyden kauhut ovat heille tuttuja. 18  Mutta vedet huuhtovat heidät nopeasti mennessään.* Heidän maa-alueensa kirotaan.+ He eivät palaa viinitarhoilleen. 19  Niin kuin kuivuus ja kuumuus nielaisevat lumesta sulaneet vedet,samoin hauta* nielaisee syntiä tehneet!+ 20  Äiti* unohtaa jumalattoman, ja mato herkuttelee hänellä. Ei häntä enää muisteta.+ Niin murskataan vääryys* kuin puu. 21  Hän käyttää hyväkseen hedelmätöntä naistaja kohtelee kaltoin leskeä. 22  Jumala* pyyhkäisee vaikutusvaltaiset pois voimallaan.Vaikka he nousevat, heillä ei ole takeita elämänsä jatkumisesta. 23  Jumala* antaa heidän tulla itsevarmoiksi ja tuntea olonsa turvalliseksi,+mutta hänen silmänsä valvovat kaikkea, mitä he tekevät.*+ 24  He ovat nousseet korkealle hetkeksi, mutta sitten heitä ei enää ole.+ Heidät alennetaan,+ ja heidät kootaan kuten kaikki muutkin,heidät katkaistaan kuin tähkäpäät. 25  Kuka voi osoittaa minut valehtelijaksitai kiistää sanani?”

Alaviitteet

Ts. hänen tuomiopäiväänsä.
Tai mahd. ”korjata rehua pellolta”.
Tai mahd. ”He pusertavat öljyä pengermuurien välissä”.
Tai mahd. ”Jumala ei syytä ketään vääryydestä”.
Kirjaim. ”kaivautuvat”.
Kirjaim. ”Hän on nopea vesien pinnalla”.
Tai ”šeol”, ts. ihmiskunnan kuvaannollinen hauta. Ks. sanasto.
Kirjaim. ”Kohtu”.
Tai ”epävanhurskaus”. Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
Kirjaim. ”Hän”.
Kirjaim. ”Hän”.
Kirjaim. ”heidän teitään”.