Johannes 3:1-36

  • Jeesus ja Nikodemos (1–21)

    • Uudelleen syntyminen (3–8)

    • ”Jumala rakasti maailmaa” (16)

  • Johannes todistaa Jeesuksesta viimeisen kerran (22–30)

  • Hän, joka tulee ylhäältä (31–36)

3  Fariseusten joukossa oli Nikodemos-niminen+ mies, joka oli juutalaisten hallitusmiehiä.  Hän tuli Jeesuksen luo yöllä+ ja sanoi hänelle: ”Rabbi,+ me tiedämme, että sinä olet Jumalan lähettämä opettaja. Kukaan ei voi tehdä näitä ihmeitä,+ joita sinä teet, ellei Jumala ole hänen kanssaan.”+  Jeesus sanoi hänelle: ”Minä todella vakuutan sinulle: jos joku ei synny uudelleen,*+ hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa.”+  Nikodemos sanoi hänelle: ”Kuinka ihminen voi syntyä, kun hän on vanha? Eihän hän voi mennä äitinsä kohtuun toista kertaa ja syntyä?”  Jeesus vastasi: ”Minä todella vakuutan sinulle: jos joku ei synny vedestä+ ja hengestä,+ hän ei voi päästä Jumalan valtakuntaan.  Se, mikä on syntynyt lihasta, on lihaa,* ja se, mikä on syntynyt hengestä, on henkeä.  Älä ihmettele, että sanoin sinulle: teidän täytyy syntyä uudelleen.  Tuuli puhaltaa, missä tahtoo, ja sinä kuulet sen äänen, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Sama pitää paikkansa jokaisesta, joka on syntynyt hengestä.”+  Nikodemos kysyi häneltä: ”Miten tämä on mahdollista?” 10  Jeesus vastasi: ”Oletko sinä Israelin opettaja etkä silti tiedä tätä? 11  Minä todella vakuutan sinulle: me puhumme, mitä tiedämme, ja todistamme siitä, mitä olemme nähneet, mutta te ette ota vastaan todistustamme. 12  Jos ette usko, kun olen puhunut teille maallisista asioista, kuinka uskoisitte, kun puhun teille taivaallisista asioista? 13  Lisäksi kukaan ei ole noussut taivaaseen+ paitsi hän, joka laskeutui taivaasta,+ Ihmisen Poika. 14  Niin kuin Mooses kohotti käärmeen erämaassa,+ niin täytyy Ihmisen Poikakin kohottaa,+ 15  jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi ikuisen elämän.+ 16  Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen* Poikansa,+ jottei kukaan, joka uskoo häneen, tuhoutuisi vaan saisi ikuisen elämän.+ 17  Jumala ei lähettänyt Poikaansa maailmaan, jotta hän tuomitsisi maailman vaan jotta maailma pelastuisi hänen välityksellään.+ 18  Sitä joka uskoo häneen, ei tuomita.+ Se joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainosyntyisen Pojan nimeen.+ 19  Tuomion peruste on se, että valo on tullut maailmaan,+ mutta ihmiset eivät ole rakastaneet valoa vaan pimeyttä, sillä heidän tekonsa ovat olleet pahoja. 20  Se joka harjoittaa* pahaa, vihaa valoa eikä tule valoon, ettei häntä ojennettaisi teoistaan.* 21  Mutta se, joka tekee oikein,* tulee valoon,+ jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat Jumalan tahdon mukaisia.” 22  Tämän jälkeen Jeesus ja hänen opetuslapsensa menivät Juudean maaseudulle, ja hän viipyi siellä jonkin aikaa heidän kanssaan ja kastoi.+ 23  Myös Johannes kastoi Ainonissa lähellä Salimia, koska siellä oli paljon vettä,+ ja ihmisiä tuli jatkuvasti kastettavaksi.+ 24  Johannesta ei nimittäin ollut vielä heitetty vankilaan.+ 25  Johanneksen opetuslapset kiistelivät nyt erään juutalaisen kanssa puhdistautumisesta. 26  He tulivat Johanneksen luo ja sanoivat hänelle: ”Rabbi, se mies, joka oli kanssasi Jordanin toisella puolella ja josta sinä olet todistanut,*+ kastaa, ja kaikki menevät hänen luokseen.” 27  Johannes vastasi: ”Ihminen ei voi saada yhtään mitään, ellei sitä ole annettu hänelle taivaasta. 28  Te itse todistatte, että minä sanoin: ’Minä en ole Kristus,+ vaan minut on lähetetty hänen edellään.’+ 29  Se jolla on morsian, on sulhanen.+ Mutta kun sulhasen ystävä seisoo hänen vieressään ja kuuntelee häntä, hän iloitsee suuresti sulhasen äänestä. Samoin minäkin olen täynnä iloa. 30  Hänen täytyy tulla suuremmaksi mutta minun pienemmäksi.” 31  Hän, joka tulee ylhäältä,+ on kaikkien muiden yläpuolella. Se, joka on maasta, on maasta ja puhuu maata koskevista asioista. Hän, joka tulee taivaasta, on kaikkien muiden yläpuolella.+ 32  Hän todistaa siitä, mitä on nähnyt ja kuullut,+ mutta kukaan ei ota vastaan hänen todistustaan.+ 33  Se, joka on ottanut vastaan hänen todistuksensa, on vahvistanut,* että Jumala puhuu totta.+ 34  Hän, jonka Jumala on lähettänyt, puhuu Jumalan sanoja,+ sillä Jumala ei anna henkeä niukasti.* 35  Isä rakastaa Poikaa+ ja on antanut kaiken hänen käsiinsä.+ 36  Sillä, joka uskoo Poikaan, on ikuinen elämä.+ Se, joka ei tottele Poikaa, ei näe elämää,+ vaan Jumalan viha pysyy hänen päällään.+

Alaviitteet

Tai mahd. ”ylhäältä”.
Tai ”ihmisistä, on ihminen”.
Ts. ainoan, jonka Jumala on suoranaisesti luonut.
Tarkoittaa toistuvaa tekemistä.
Tai ”etteivät hänen tekonsa paljastuisi”.
Kirjaim. ”sitä, mikä on totta”.
Tai ”puhunut”.
Tai ”vahvistanut sinetillään”.
Tai ”mitan mukaan”.