Joona 1:1-17
1 Joonalle,*+ Amittain pojalle, tuli Jehovan sana, joka kuului:
2 ”Lähde, mene Niniveen,+ siihen suureen kaupunkiin, ja julista sille tuomio, sillä olen nähnyt heidän pahuutensa.”
3 Joona kuitenkin lähti kohti Tarsista paetakseen Jehovaa. Hän meni Joppeen ja löysi Tarsiiseen menevän laivan. Niin hän maksoi laivamaksun ja nousi laivaan mennäkseen miehistön mukana Tarsiiseen pois Jehovan luota.
4 Silloin Jehova syöksi merelle voimakkaan tuulen, ja merellä nousi niin raju myrsky, että laiva oli haaksirikkoutumaisillaan.
5 Merimiehet olivat hyvin peloissaan, ja jokainen heistä alkoi huutaa avukseen jumalaansa. Keventääkseen laivaa he alkoivat heittää siinä olevia tavaroita mereen.+ Joona taas oli mennyt alas laivan kannen alle,* käynyt siellä makuulle ja vaipunut sikeään uneen.
6 Laivan kapteeni tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Miksi sinä nukut? Nouse, huuda avuksi jumalaasi! Ehkä tosi Jumala näyttää, että hän välittää meistä, emmekä me kuole.”+
7 Merimiehet sanoivat toisilleen: ”Tulkaa, heitetään arpaa,+ jotta saisimme selville, kenen syytä tämä onnettomuus on.” Niinpä he heittivät arpaa, ja arpa osui Joonaan.+
8 He sanoivat hänelle: ”Kerro meille, kenen takia tämä onnettomuus on kohdannut meitä. Mitä työtä sinä teet, ja mistä tulet? Minkä maalainen olet, ja mihin kansaan kuulut?”
9 Hän sanoi: ”Minä olen heprealainen ja palvon* Jehovaa, taivaan Jumalaa, joka on tehnyt meren ja kuivan maan.”
10 Miehiä alkoi pelottaa vielä enemmän, ja he kysyivät häneltä: ”Mitä sinä olet tehnyt?” (Miehet tiesivät, että hän pakeni Jehovaa, koska hän oli kertonut sen heille.)
11 Koska meri myrskysi aina vain kovemmin, he kysyivät häneltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä sinulle, jotta meri tyyntyisi?”
12 Hän vastasi: ”Nostakaa minut ja heittäkää minut mereen, niin meri tyyntyy. Tiedän, että olette joutuneet tähän rajuun myrskyyn minun takiani.”
13 Mutta miehet soutivat kovasti* saadakseen laivan takaisin rantaan. He eivät kuitenkaan onnistuneet, koska meri myrskysi heidän ympärillään aina vain kovemmin.
14 Silloin he huusivat Jehovaa ja sanoivat: ”Oi Jehova, ethän anna meidän tuhoutua tämän miehen takia! Älä pidä meitä vastuullisina viattoman veren vuodattamisesta, sillä sinä, Jehova, olet toiminut tahtosi mukaan!”
15 Sitten he nostivat Joonan ja heittivät hänet mereen, ja meri lakkasi raivoamasta.
16 Miehet alkoivat pelätä suuresti* Jehovaa,+ ja he uhrasivat Jehovalle teurasuhrin ja antoivat juhlallisia lupauksia.
17 Jehova lähetti valtavan kalan nielaisemaan Joonan, ja Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä.+
