Joosua 11:1-23

  • Pohjoisen kaupungit valloitetaan (1–15)

  • Joosuan voitot (16–23)

11  Heti kun Hasorin kuningas Jabin kuuli, mitä oli tapahtunut, hän lähetti sanan Madonin kuninkaalle+ Jobabille, Simronin kuninkaalle, Aksafin kuninkaalle,+  niille kuninkaille, jotka olivat vuoristossa pohjoisessa, niille, jotka olivat Kinneretin eteläpuolella olevilla tasangoilla,* niille, jotka olivat Sefelassa ja Dorin+ rinteillä lännessä,  kanaanilaisille+ itään ja länteen, vuoristossa oleville amorilaisille,+ heettiläisille, perissiläisille ja jebusilaisille sekä Hermonin+ juurella Mispan maassa oleville hivviläisille.+  Niin he lähtivät liikkeelle kaikkine armeijoineen. Heitä oli valtavasti, yhtä paljon kuin hiekanjyviä merenrannalla, ja heillä oli mukanaan hyvin paljon hevosia ja sotavaunuja.  Kaikki nämä kuninkaat päättivät kokoontua, ja he tulivat ja leiriytyivät Meromin vesien äärelle taistellakseen Israelia vastaan.  Silloin Jehova sanoi Joosualle: ”Älä pelkää heitä,+ sillä huomenna tähän aikaan minä luovutan heidät kaikki Israelin käsiin ja heidät surmataan. Heidän hevostensa akillesjänteet* sinun täytyy katkaista+ ja heidän vaununsa polttaa.”  Niin Joosua ja kaikki sotilaat tekivät yllätyshyökkäyksen heitä vastaan Meromin vesien varrella.  Jehova antoi heidät Israelin käsiin,+ ja he kukistivat heidät ja ajoivat heitä takaa suureen Sidoniin,+ Misrefot-Majimiin+ ja itään päin Mispenlaaksoon asti. He löivät heidät, niin ettei kukaan jäänyt eloon.+  Joosua teki sitten heille niin kuin Jehova oli häntä käskenyt: hän katkaisi heidän hevostensa akillesjänteet ja poltti heidän vaununsa.+ 10  Sen jälkeen Joosua kääntyi takaisin, valloitti Hasorin ja löi miekalla sen kuninkaan,+ koska Hasor oli aiemmin ollut kaikkien näiden kuningaskuntien huomattavin kaupunki. 11  Kaikki siellä olevat* lyötiin miekalla ja tuhottiin.*+ Ketään* ei jäänyt jäljelle.+ Sitten hän poltti Hasorin. 12  Joosua valloitti kaikki näiden kuninkaiden kaupungit ja kukisti miekalla kaikki niiden kuninkaat.+ Hän tuhosi* heidät,+ niin kuin Jehovan palvelija Mooses oli käskenyt. 13  Israel ei kuitenkaan polttanut yhtään kummulla sijaitsevaa kaupunkia paitsi Hasorin. Se oli ainoa, jonka Joosua poltti. 14  Kaiken saaliin näistä kaupungeista sekä karjan israelilaiset ottivat itselleen.+ Kaikki ihmiset he kuitenkin löivät miekalla, kunnes olivat hävittäneet joka ainoan.+ He eivät jättäneet eloon ketään.*+ 15  Kaiken, mitä Jehova oli käskenyt palvelijansa Mooseksen tehdä, Mooses käski Joosuan tehdä,+ ja Joosua teki niin. Hän ei jättänyt tekemättä mitään, mitä Jehova oli käskenyt Mooseksen tehdä.+ 16  Joosua valloitti koko tämän maan: vuoriston, koko Negevin,+ koko Gosenin maan, Sefelan,+ Araban,+ Israelin vuoriston ja sen juurella olevat kukkulat.* 17  Maa ulottui Seirin suuntaan kohoavasta Halakinvuoresta aina Baal-Gadiin+ saakka, joka on Libanoninlaaksossa Hermoninvuoren+ juurella. Hän kukisti kaikki kuninkaat ja surmasi heidät. 18  Joosua soti pitkän aikaa kaikkia näitä kuninkaita vastaan. 19  Yksikään kaupunki ei tehnyt rauhaa israelilaisten kanssa, paitsi Gibeon, jossa asui hivviläisiä.+ Kaikki muut kaupungit he valloittivat sotimalla.+ 20  Jehova antoi niiden asukkaiden sydämen paatua,*+ niin että he sotivat Israelia vastaan, jotta heidät voitaisiin tuhota* osoittamatta armoa.+ Heidät piti hävittää, niin kuin Jehova oli Moosesta käskenyt.+ 21  Siihen aikaan Joosua raivasi pois anakilaiset+ vuoristosta, Hebronista, Debiristä, Anabista, koko Juudan vuoristosta ja koko Israelin vuoristosta. Joosua tuhosi* heidät ja heidän kaupunkinsa.+ 22  Yhtään anakilaista ei jäänyt israelilaisten maahan. Heitä jäi+ vain Gazaan,+ Gatiin+ ja Asdodiin.+ 23  Näin Joosua otti haltuunsa koko maan, niin kuin Jehova oli Moosekselle luvannut.+ Sitten Joosua antoi sen perinnöksi Israelille, ja jokainen heimo sai sille kuuluvan osan.+ Maassa ei käyty sotaa.+

Alaviitteet

Tai ”eteläpuolella Arabassa”.
Tai ”kinnerjänteet”.
Tai ”olevat sielut”.
Tai ”vihittiin tuhon omaksi”. Ks. sanasto, ”Tuhon omaksi vihkiminen”.
Tai ”Yhtään hengittävää”.
Tai ”vihki tuhon omaksi”.
Tai ”ketään hengittävää”.
Tai ”sen Sefelan”.
Tai ”vihkiä tuhon omaksi”.
Tai ”tulla itsepäiseksi”.
Tai ”vihki tuhon omaksi”.