Laulujen laulu 6:1-13
6 ”Minne rakkaasi on mennyt,sinä naisista kaunein?
Minne rakkaasi on lähtenyt?
Anna meidän etsiä häntä sinun kanssasi.”
2 ”Minun rakkaani on mennyt alas puutarhaansa,maustekasvipenkeille,paimentamaan puutarhojen keskelleja poimimaan liljoja.+
3 Minä olen rakkaani oma,ja rakkaani on minun.+
Hän paimentaa liljojen keskellä.”+
4 ”Sinä olet kaunis kuin Tirsa,*+ rakkaimpani,+ihana kuin Jerusalem,+henkeäsalpaava kuin armeijat viiriensä ympärillä.+
5 Käännä silmäsi+ pois minusta,sillä ne lumoavat minut.
Hiuksesi ovat kuin vuohilauma,joka laskeutuu Gileadin rinteitä.+
6 Hampaasi ovat kuin lauma lampaita,jotka ovat nousseet pesusta.Niillä kaikilla on kaksonen,eikä yksikään ole menettänyt karitsaansa.
7 Kuin granaattiomenan lohkotovat poskesi* hunnun takana.
8 On kuusikymmentä kuningatarta,kahdeksankymmentä sivuvaimoaja lukematon määrä nuoria naisia.+
9 Mutta vain yksi on viaton kyyhkyseni.+
Hän on äitinsä ainokainen,
synnyttäjänsä lemmikki.*
Tyttäret näkevät hänet ja sanovat häntä onnelliseksi,kuningattaret ja sivuvaimot ylistävät häntä.
10 ’Kuka on tämä nainen, joka säteilee* kuin aamunkoitto,on kaunis kuin täysikuu,puhdas kuin auringonvalo,henkeäsalpaava kuin armeijat viiriensä ympärillä?’”+
11 ”Menin alas pähkinätarhaan+katsomaan laakson* tuoretta vihreyttä,katsomaan, oliko viiniköynnös versonut,*olivatko granaattiomenapuut puhjenneet kukkaan.
12 Ennen kuin huomasinkaan,kaipaukseni oli vienyt minutjalon* kansani vaunujen luo.”
13 ”Palaa, palaa, sulamilainen!
Palaa, palaa,niin että voimme katsella sinua!”
”Miksi te katselette sulamilaista?”+
”Hän on kuin kahden ryhmän* tanssi!”
