Laulujen laulu 7:1-13

  • Kuningas (1–9a)

    • ”Kuinka kaunis oletkaan!” (6)

  • Nuori nainen (9b–13)

    • ”Minä olen rakkaani oma, ja hän kaipaa minua” (10)

7  ”Kuinka kauniit ovatkaan jalkasi sandaaleissasi,ylväs tytär! Reitesi kaartuvat kuin korut,taiteilijan kätten tekemät.   Napasi on pyöreä malja. Älköön siitä puuttuko maustettua viiniä. Vatsasi on vehnäkumpu,liljojen ympäröimä.   Rintasi ovat kuin kaksi vasaa,gasellin kaksoset.+   Kaulasi+ on kuin norsunluutorni.+ Silmäsi+ ovat kuin Hesbonin+ lammikotBat-Rabbimin portin luona. Nenäsi on kuin Libanonin torni,joka katsoo kohti Damaskosta.   Pääsi kohoaa kuin Karmel,+ja kiharasi*+ ovat kuin purppuranväristä villaa.+ Kuningas on jäänyt hulmuavien hiustesi lumoihin.   Kuinka kaunis oletkaan ja kuinka miellyttävä,rakkain tyttöni, suurin ilonaiheeni!   Vartalosi on kuin palmuja rintasi kuin taatelitertut.+   Sanoin: ’Minä kiipeän palmuunja tartun sen hedelmien varsiin.’ Olkoot rintasi kuin rypäletertut,hengityksesi tuoksu kuin omenien tuoksu   ja suusi* kuin paras viini.” ”Kunpa se solahtaisi rakkaaseeni,soljuisi nukkuvien huulten yli. 10  Minä olen rakkaani oma,+ja hän kaipaa minua. 11  Tule, rakkaani,lähdetään ulos,yövytään hennapensaiden+ keskellä. 12  Noustaan varhain ja mennään viinitarhoihinkatsomaan, onko viiniköynnös versonut,*ovatko nuput auenneet,+ovatko granaattiomenapuut kukassa.+ Siellä minä osoitan sinulle hellyyttä.+ 13  Lemmenmarjat*+ levittävät tuoksuaan,ovillamme on kaikenlaisia maukkaita hedelmiä.+ Sekä tuoreita että kuivattuja*olen säästänyt sinulle, rakkaani.

Alaviitteet

Kirjaim. ”pääsi kiharat”.
Kirjaim. ”suulakesi”.
Tai ”viiniköynnöksessä silmuja”.
Tai ”Rohtomandraket”.
Kirjaim. ”vanhoja”.