Luukas 13:1-35
13 Siihen aikaan muutamat paikalla olevat kertoivat Jeesukselle galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen.
2 Tähän Jeesus sanoi: ”Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisempiä kuin kaikki muut galilealaiset, koska heille kävi näin?
3 Eivät tietenkään. Mutta ellette kadu, myös te kaikki tuhoudutte.+
4 Tai luuletteko, että ne 18, jotka kuolivat, kun Siloamin torni kaatui heidän päälleen, olivat syyllisempiä kuin kaikki muut Jerusalemissa asuvat?
5 Eivät tietenkään. Mutta ellette kadu, tekin kaikki tuhoudutte.”
6 Sitten hän kertoi vielä tämän vertauksen: ”Eräällä miehellä oli viikunapuu, joka oli istutettu hänen viinitarhaansa, ja hän tuli etsimään siitä hedelmiä mutta ei löytänyt.+
7 Silloin hän sanoi viinitarhurille: ’Jo kolmena vuonna olen tullut etsimään hedelmiä tästä viikunapuusta mutta en ole löytänyt. Kaada se! Miksi maa jäisi sen takia hyödyttömäksi?’
8 Viinitarhuri vastasi: ’Herra, anna sen olla vielä yksi vuosi. Minä kaivan sen ympärystä ja lannoitan sitä.
9 Jos se alkaa tuottaa hedelmiä, niin hyvä, mutta jos ei, niin kaada se sitten.’”+
10 Sapattina hän oli opettamassa eräässä synagogassa.
11 Siellä oli nainen, jossa oli ollut heikkoutta aiheuttava* henki 18 vuotta. Nainen oli koukistunut kaksin kerroin eikä pystynyt lainkaan suoristautumaan.
12 Kun Jeesus näki naisen, hän puhutteli tätä ja sanoi: ”Nainen, olet vapaa heikkoudestasi.”+
13 Hän laittoi kätensä naisen päälle, ja samassa tämä suoristautui ja alkoi ylistää Jumalaa.
14 Synagogan esimies kuitenkin vihastui siitä, että Jeesus paransi sapattina, ja sanoi ihmisjoukolle: ”On kuusi päivää, joina tehdään työtä.+ Tulkaa siis silloin parannettaviksi älkääkä sapattipäivänä.”+
15 Mutta Herra vastasi hänelle: ”Tekopyhät,+ eikö jokainen teistä sapattina päästä sonniaan tai aasiaan pilttuusta ja vie sitä juomaan?+
16 Eikö tämä nainen, joka on Abrahamin tytär ja jota Saatana piti sidottuna 18 vuotta, pitänytkin päästää tästä siteestä sapattipäivänä?”
17 Kun hän sanoi tämän, kaikkia hänen vastustajiaan alkoi hävettää, mutta koko ihmisjoukko alkoi iloita kaikista suurenmoisista teoista, joita hän teki.+
18 Niin hän jatkoi: ”Millainen on Jumalan valtakunta, ja mihin voin verrata sitä?
19 Se on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi puutarhaansa. Se kasvoi, siitä tuli puu, ja taivaan linnut tekivät pesänsä sen oksille.”+
20 Hän sanoi vielä: ”Mihin voin verrata Jumalan valtakuntaa?
21 Se on kuin hapate, jonka nainen sekoitti kolmeen suureen mitalliseen* jauhoja, niin että koko taikina happani.”+
22 Ollessaan matkalla Jerusalemiin hän kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti.
23 Eräs mies kysyi nyt häneltä: ”Herra, onko pelastuvia vähän?” Hän sanoi heille:
24 ”Ponnistelkaa kaikin voimin päästäksenne sisään ahtaasta ovesta.+ Minä sanon teille: monet yrittävät myöhemmin päästä sisään mutta eivät pääse.
25 Talonisäntä nousee ja lukitsee oven. Kun te sitten seisotte ulkona kolkuttamassa oveen ja sanotte: ’Herra, avaa meille’,+ hän vastaa teille: ’En tiedä, mistä te olette.’
26 Silloin te alatte sanoa: ’Me söimme ja joimme sinun nähtesi, ja sinä opetit pääkaduillamme.’+
27 Mutta hän sanoo teille: ’En tiedä, mistä te olette. Menkää pois minun luotani, kaikki te, jotka toimitte väärin!’*
28 Siellä te itkette ja kiristelette hampaitanne, kun näette Abrahamin, Iisakin, Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huomaatte, että teidät on heitetty ulkopuolelle.+
29 Lisäksi ihmisiä tulee idästä ja lännestä sekä pohjoisesta ja etelästä, ja he asettuvat pitkälleen pöydän ääreen Jumalan valtakunnassa.
30 On viimeisiä, joista tulee ensimmäisiä, ja ensimmäisiä, joista tulee viimeisiä.”+
31 Juuri silloin paikalle tuli muutamia fariseuksia, jotka sanoivat hänelle: ”Lähde pois täältä, koska Herodes haluaa tappaa sinut.”
32 Hän sanoi heille: ”Menkää sanomaan sille ketulle: ’Minä ajan ulos demoneja ja parannan ihmisiä tänään ja huomenna, ja kolmantena päivänä olen saanut työni tehtyä.’
33 Tänään, huomenna ja ylihuomenna minun täytyy kuitenkin jatkaa eteenpäin, koska eihän profeettaa voida tappaa* muualla kuin Jerusalemissa.+
34 Jerusalem, Jerusalem, profeettojen tappaja ja luoksesi lähetettyjen kivittäjä!+ Kuinka usein tahdoinkaan koota lapsesi niin kuin kana kokoaa poikueensa siipiensä alle! Mutta te ette tahtoneet.+
35 Niinpä teidän temppelinne hylätään.+ Minä sanon teille: ette missään tapauksessa näe minua ennen kuin sanotte: ’Siunattu on hän, joka tulee Jehovan* nimessä!’”+
