Luukas 20:1-47
20 Kun hän eräänä päivänä oli opettamassa kansaa temppelissä ja julistamassa hyvää uutista, ylipapit ja kirjanoppineet sekä vanhimmat tulivat
2 ja sanoivat hänelle: ”Sano meille, millä valtuuksilla sinä teet näitä. Kuka on antanut sinulle nämä valtuudet?”+
3 Hän vastasi heille: ”Minäkin teen teille kysymyksen. Kertokaa te minulle,
4 oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä.”
5 Silloin he päättelivät keskenään: ”Jos sanomme: ’Taivaasta’, hän sanoo: ’Miksi ette uskoneet häntä?’
6 Jos taas sanomme: ’Ihmisistä’, koko kansa kivittää meidät, sillä se on vakuuttunut siitä, että Johannes oli profeetta.”+
7 Niinpä he vastasivat, etteivät he tienneet, mistä se oli lähtöisin.
8 Jeesus sanoi heille: ”En minäkään sano teille, millä valtuuksilla minä näitä teen.”
9 Sitten hän alkoi kertoa kansalle tätä vertausta: ”Eräs mies istutti viinitarhan,+ vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti ulkomaille pitkähköksi ajaksi.+
10 Aikanaan hän lähetti viljelijöiden luo orjan, jotta he antaisivat hänelle viinitarhan hedelmiä. Viljelijät kuitenkin pieksivät hänet ja lähettivät hänet pois tyhjin käsin.+
11 Mutta hän lähetti heidän luokseen toisen orjan. Hänetkin he pieksivät, nöyryyttivät* ja lähettivät pois tyhjin käsin.
12 Sitten hän lähetti vielä kolmannen. He haavoittivat häntäkin ja heittivät hänet ulos.
13 Tällöin viinitarhan omistaja sanoi: ’Mitä minä teen? Minä lähetän rakkaan poikani.+ Häntä he varmaankin kunnioittavat.’
14 Kun viljelijät näkivät hänet, he järkeilivät keskenään: ’Tämä on perillinen. Tapetaan hänet, jotta perintö tulisi meille.’
15 Niin he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet.+ Mitä viinitarhan omistaja siksi tekee heille?
16 Hän tulee ja tappaa nämä viljelijät ja antaa viinitarhan toisille.”
Kuullessaan tämän he sanoivat: ”Näin ei saa koskaan tapahtua!”
17 Mutta hän katsoi suoraan heihin ja sanoi: ”Mitä sitten tarkoittaa tämä kohta, johon on kirjoitettu: ’Kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut pääkulmakivi’?*+
18 Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu.+ Jokaisen, jonka päälle kivi kaatuu, se murskaa.”
19 Kirjanoppineet ja ylipapit tajusivat, että hän puhui tässä vertauksessa heistä, ja siksi he halusivat käydä häneen käsiksi sillä hetkellä, mutta he pelkäsivät kansaa.+
20 Pidettyään Jeesusta tarkkaan silmällä he palkkasivat salaa miehiä, joiden piti teeskennellä olevansa vilpittömiä.* He lähettivät heidät hänen luokseen saadakseen hänet puheestaan kiinni,+ jotta he voisivat luovuttaa hänet hallitusviranomaisille ja käskynhaltijalle.*
21 Miehet kysyivät häneltä: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein. Sinä et ole puolueellinen vaan opetat Jumalan tietä totuudenmukaisesti.
22 Onko meidän oikein* maksaa keisarille veroa vai ei?”
23 Hän kuitenkin huomasi heidän viekkautensa ja sanoi heille:
24 ”Näyttäkää minulle denaari.* Kenen kuva ja nimi siinä on?” He vastasivat: ”Keisarin.”
25 Hän sanoi heille: ”Antakaa siksi takaisin keisarille, mikä kuuluu keisarille,+ mutta Jumalalle, mikä kuuluu Jumalalle.”+
26 He eivät pystyneet kansan edessä saamaan häntä sanoistaan ansaan, vaan ihmeissään hänen vastauksestaan he vaikenivat.
27 Mutta jotkut saddukeuksista, jotka eivät usko ylösnousemukseen,+ tulivat kysymään häneltä:+
28 ”Opettaja, Mooses on kirjoittanut meille: ’Jos mieheltä kuolee veli, jolta jää vaimo mutta ei lapsia, miehen täytyy ottaa tuo leski vaimokseen, jotta veli saisi jälkeläisiä.’+
29 Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon mutta kuoli lapsettomana.
30 Myös toinen
31 ja sitten kolmas meni naimisiin hänen kanssaan. Kaikille seitsemälle kävi samoin: he kuolivat eikä heiltä jäänyt lapsia.
32 Lopuksi nainenkin kuoli.
33 Kenen vaimo hänestä siis ylösnousemuksessa tulee? Hänhän on ollut niiden seitsemän vaimona.”
34 Jeesus sanoi heille: ”Tämän aikakauden* lapset menevät naimisiin,
35 mutta ne, jotka on katsottu arvollisiksi elämään tulevana aikakautena* ja saamaan ylösnousemus kuolleista, eivät mene naimisiin.+
36 He eivät myöskään voi enää kuolla, sillä he ovat enkelien kaltaisia, ja he ovat Jumalan lapsia, koska he ovat saaneet ylösnousemuksen.*
37 Mutta sen, että kuolleet herätetään, on Mooseskin ilmaissut orjantappurapensasta koskevassa kertomuksessa, kun hän kutsuu Jehovaa* ’Abrahamin Jumalaksi, Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi’.+
38 Ei hän ole kuolleiden Jumala vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle.”*+
39 Jotkut kirjanoppineista sanoivat tähän: ”Vastasit hyvin, Opettaja.”
40 He eivät enää rohjenneet tehdä hänelle ainoatakaan kysymystä.
41 Jeesus kysyi vuorostaan heiltä: ”Kuinka Kristuksen sanotaan olevan Daavidin poika?+
42 Daavidhan itse sanoo Psalmien kirjassa: ’Jehova* sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealla puolellani,
43 kunnes minä asetan vihollisesi jalkojesi alustaksi.”’*+
44 Daavid siis kutsuu häntä Herraksi, joten kuinka hän on Daavidin poika?”
45 Koko kansan kuunnellessa hän sanoi sitten opetuslapsilleen:
46 ”Varokaa kirjanoppineita, jotka kuljeskelevat mielellään pitkissä viitoissa ja pitävät tervehdyksistä toreilla, etummaisista* istuimista synagogissa ja huomattavimmista paikoista illallisilla.+
47 He vievät leskiltä talot* ja pitävät näön vuoksi pitkiä rukouksia. He tulevat saamaan muita ankaramman* tuomion.”
Alaviitteet
^ Tai ”häpäisivät”.
^ Kirjaim. ”kulman pää”.
^ Kirjaim. ”käskynhaltijan valtaan”.
^ Tai ”luvallista”.
^ Tai ”tulevassa maailmassa”, ”tulevassa asiainjärjestelmässä”.
^ Tai ”ovat ylösnousemuksen lapsia”.
^ Tai ”hänen näkökannaltaan”.
^ Tai ”jalkajakkaraksesi”.
^ Tai ”parhaista”.
^ Tai ”omaisuuden”.
^ Tai ”raskaamman”.
