Luukas 24:1-53

  • Jeesus herätetään kuolleista (1–12)

  • Matkalla Emmaukseen (13–35)

  • Jeesus näyttäytyy opetuslapsille (36–49)

  • Jeesus nousee taivaaseen (50–53)

24  Viikon ensimmäisenä päivänä he tulivat hyvin varhain haudalle* ja toivat valmistelemiaan tuoksuaineita.+  Mutta he huomasivat, että kivi oli vieritetty pois haudalta,*+  ja kun he menivät sisään, he eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.+  Kun he olivat tästä ymmällään, he näkivät, että heidän vieressään seisoi kaksi miestä säihkyvissä vaatteissa.  Naiset säikähtivät ja käänsivät kasvonsa maata kohti. Niin miehet sanoivat heille: ”Miksi te etsitte elävää kuolleiden joukosta?+  Hän ei ole täällä, vaan hänet on herätetty. Muistakaa, mitä hän puhui teille vielä Galileassa ollessaan.  Hän sanoi, että Ihmisen Poika täytyy luovuttaa syntisten ihmisten käsiin ja teloittaa paalussa ja että kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.”+  Silloin he muistivat hänen sanansa,+  ja he palasivat haudalta* ja kertoivat tämän kaiken 11 apostolille ja kaikille muille.+ 10  Nämä naiset olivat Maria Magdaleena, Johanna ja Maria, Jaakobin äiti. Muutkin heidän kanssaan olevat naiset kertoivat tästä apostoleille. 11  Nämä kuitenkin pitivät sitä perättömänä puheena eivätkä uskoneet naisia. 12  Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle,* ja kumartuessaan katsomaan sisään hän näki vain pellavaiset käärinliinat. Niin hän meni pois ja ihmetteli itsekseen, mitä oli tapahtunut. 13  Samana päivänä kaksi opetuslasta oli matkalla Emmaus-nimiseen kylään, joka oli noin 11 kilometrin* päässä Jerusalemista, 14  ja he keskustelivat keskenään kaikesta, mitä oli tapahtunut. 15  Heidän keskustellessaan näistä asioista ja pohtiessaan niitä Jeesus itse tuli heidän luokseen ja alkoi kulkea heidän kanssaan, 16  mutta he eivät pystyneet tunnistamaan häntä.+ 17  Hän sanoi heille: ”Mistä te tässä kävellessänne väittelette?” He pysähtyivät surullisen näköisinä. 18  Toinen, nimeltään Kleopas, sanoi hänelle: ”Oletko sinä ulkomaalainen, joka asut yksin Jerusalemissa, etkä tiedä,* mitä siellä on tapahtunut viime päivinä?” 19  Hän kysyi heiltä: ”Mitä tarkoitatte?” He sanoivat hänelle: ”Etkö tiedä, mitä on tapahtunut Jeesus Nasaretilaiselle?+ Hän oli Jumalan ja kaikkien ihmisten edessä profeetta, jonka teot ja sanat olivat voimakkaita.+ 20  Ylipappimme ja hallitusmiehemme luovuttivat hänet tuomittavaksi kuolemaan,+ ja he naulitsivat hänet paaluun. 21  Mutta me toivoimme tämän miehen olevan se, joka vapauttaisi Israelin.+ Kaiken lisäksi on jo kolmas päivä siitä, kun nämä tapahtuivat. 22  Eräät naiset joukostamme ovat myös hämmästyttäneet meidät. He menivät aikaisin aamulla haudalle,*+ 23  ja kun he eivät löytäneet hänen ruumistaan, he tulivat ja kertoivat myös nähneensä yliluonnollisessa näyssä enkeleitä, jotka sanoivat hänen olevan elossa. 24  Silloin jotkut kanssamme olleista menivät haudalle*+ ja totesivat, että kaikki oli niin kuin naiset olivat sanoneet, mutta Jeesusta he eivät nähneet.” 25  Niin hän sanoi heille: ”Voi teitä ymmärtämättömiä! Te olette hitaita* uskomaan kaikkeen siihen, mitä profeetat ovat puhuneet! 26  Eikö Kristuksen täytynyt kärsiä kaikki tämä+ saadakseen hänelle kuuluvan kirkkauden?”+ 27  Sitten hän aloitti Mooseksesta ja kaikista Profeetoista*+ ja selitti heille, mitä kaikissa Raamatun kirjoituksissa sanottiin hänestä. 28  Lopulta he tulivat lähelle kylää, johon he olivat matkalla, ja hän oli kulkevinaan eteenpäin. 29  Mutta he vaativat häntä jäämään ja sanoivat: ”Jää meidän luoksemme, koska kohta on jo ilta ja päivä on päättymässä.” Silloin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. 30  Kun hän oli aterialla* heidän kanssaan, hän otti leivän, esitti rukouksen,* taittoi leivän ja alkoi ojentaa sitä heille.+ 31  Tällöin heidän silmänsä avautuivat täysin ja he tunnistivat hänet, mutta hän katosi heidän näkyvistään.+ 32  He sanoivat toisilleen: ”Eikö sydämemme ollut palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille selvästi* Raamatun kirjoitukset?” 33  He lähtivät saman tien takaisin Jerusalemiin, ja he tapasivat 11 apostolia ja näiden kanssa kokoontuneet, 34  jotka sanoivat: ”Herra on todellakin herätetty eloon, ja hän on näyttäytynyt Simonille!”+ 35  Sitten he selostivat, mitä tiellä oli tapahtunut ja miten he olivat tunnistaneet hänet, kun hän taittoi leivän.+ 36  Heidän tästä puhuessaan hän itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: ”Olkoon teillä rauha.”+ 37  Mutta he olivat kauhuissaan ja peloissaan, koska he luulivat näkevänsä hengen. 38  Niin hän sanoi heille: ”Miksi olette levottomia, ja miksi sydämessänne on herännyt epäilyksiä? 39  Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani, niin näette, että minä se olen. Koskettakaa minua ja katsokaa. Hengellä ei ole lihaa eikä luita, niin kuin näette minulla olevan.” 40  Kun hän sanoi tämän, hän näytti heille kätensä ja jalkansa. 41  He olivat kuitenkin niin iloisia ja ihmeissään, etteivät he vieläkään pystyneet uskomaan. Niinpä hän sanoi heille: ”Onko teillä täällä jotain syötävää?” 42  He ojensivat hänelle palan tulella kypsennettyä kalaa, 43  ja hän otti sen ja söi heidän silmiensä edessä. 44  Hän sanoi heille: ”Kun olin vielä teidän kanssanne, minä sanoin teille,+ että kaiken, mitä minusta on kirjoitettu Mooseksen lakiin, Profeettoihin ja Psalmeihin, täytyy täyttyä.”+ 45  Sitten hän auttoi heitä ymmärtämään* täysin Raamatun kirjoitusten merkityksen.+ 46  Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu, että Kristus kärsisi ja nousisi kuolleista kolmantena päivänä+ 47  ja hänen nimessään kaikille kansoille,+ Jerusalemista alkaen,+ saarnattaisiin sanomaa siitä, että ihmisten tulisi katua saadakseen synnit anteeksi.+ 48  Teidän tulee olla tämän todistajia.+ 49  Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää kuitenkin tässä kaupungissa, kunnes teidät puetaan korkeudesta tulevaan voimaan.”+ 50  Sitten hän vei heidät Betaniaan asti, ja hän nosti kätensä ja siunasi heidät. 51  Siunatessaan heitä hän erkani heistä, ja hänet otettiin taivaaseen.+ 52  He kumarsivat hänelle syvään* ja palasivat Jerusalemiin hyvin iloisina.+ 53  He olivat jatkuvasti temppelissä ja ylistivät Jumalaa.+

Alaviitteet

Tai ”muistohaudalle”.
Tai ”muistohaudalta”.
Tai ”muistohaudalta”.
Tai ”muistohaudalle”.
Kirjaim. ”60 stadionin”. Stadion oli 185 m. Ks. liite B14.
Tai mahd. ”Oletko ainoa Jerusalemissa vieraileva, joka ei tiedä”.
Tai ”muistohaudalle”.
Tai ”muistohaudalle”.
Kirjaim. ”sydämeltä hitaita”.
Tai ”Mooseksen laista ja kaikista profeettojen kirjoituksista”.
Tai ”pitkällään pöydän ääressä”.
Kirjaim. ”siunasi sen”.
Kirjaim. ”avasi meille täysin”.
Tai ”avasi heidän mielensä tajuamaan”.
Tai ”kunnioittavasti”.