Ruut 3:1-18

  • Noomi antaa ohjeita Ruutille (1–4)

  • Ruut ja Boas puimatantereella (5–15)

  • Ruut palaa Noomin luo (16–18)

3  Noomi, hänen anoppinsa, sanoi hänelle: ”Tyttäreni, eikö minun pitäisi etsiä sinulle koti,*+ jotta sinulla olisi kaikki hyvin?  Eikö Boas ole sukulaisemme?+ Juuri hänen satoaan korjaavien naisten kanssahan sinä olet ollut. Tänä iltana hän viskaa* ohraa puimatantereella.*  Niinpä peseydy ja levitä ihollesi hyväntuoksuista öljyä. Pukeudu sitten hyvin* ja mene alas puimatantereelle. Älä näyttäydy miehelle ennen kuin hän on lakannut syömästä ja juomasta.  Kun hän käy makuulle, pane merkille, mihin hän asettuu pitkälleen. Sitten mene ja nosta peitettä hänen jaloiltaan ja käy makuulle. Hän kertoo sinulle, mitä sinun pitää tehdä.”  Ruut vastasi: ”Teen kaiken, mitä sanot.”  Hän meni alas puimatantereelle ja teki aivan niin kuin hänen anoppinsa oli häntä neuvonut.  Boas puolestaan söi ja joi, ja hän oli hyvällä mielellä. Sitten hän asettui pitkälleen viljakasan viereen. Sen jälkeen Ruut tuli hiljaa, nosti peitettä hänen jaloiltaan ja kävi makuulle.  Keskiyöllä mies alkoi hytistä, ja hän kumartui eteenpäin ja näki naisen makaavan jalkopäässään.  Boas kysyi: ”Kuka sinä olet?” Nainen vastasi: ”Minä olen Ruut, palvelijasi. Levitä vaatteesi palvelijasi päälle,* sillä sinä olet lunastaja.”*+ 10  Siihen Boas sanoi: ”Jehova siunatkoon sinua, tyttäreni. Sinä olet osoittanut enemmän uskollista rakkautta tällä kerralla kuin ensimmäisellä kerralla,+ koska et ole lähtenyt nuorten miesten perään, et köyhien etkä rikkaiden. 11  Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää. Teen hyväksesi kaiken, mitä pyydät,+ sillä koko kaupunki* tietää, että sinä olet erittäin hyvä nainen. 12  Vaikka minä tosiaan olen lunastaja,+ niin on toinen lunastaja, joka on teille läheisempää sukua kuin minä.+ 13  Jää tähän yöksi, ja jos hän lunastaa sinut aamulla, hyvä, tehköön niin.+ Mutta jos hän ei halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, yhtä varmasti kuin Jehova elää. Lepää tässä aamuun asti.” 14  Ruut lepäsi hänen jalkopäässään aamuun asti ja nousi, kun oli vielä niin hämärää, ettei ketään voinut tunnistaa. Sitten Boas sanoi: ”Kukaan ei saa tietää, että puimatantereelle tuli nainen.” 15  Hän sanoi vielä: ”Ota viitta, joka on ylläsi, ja pitele sitä.” Niin hän piteli sitä, ja Boas mittasi siihen kuusi mitallista* ohraa ja antoi sen hänen kannettavakseen. Sen jälkeen Boas meni kaupunkiin. 16  Ruut lähti anoppinsa luo. Tämä kysyi: ”Miten sinulle kävi,* tyttäreni?” Ruut kertoi kaiken, mitä mies oli tehnyt hänen hyväkseen, 17  ja lisäsi: ”Hän antoi minulle nämä kuusi mitallista ohraa ja sanoi: ’Älä mene anoppisi luo tyhjin käsin.’” 18  Silloin Noomi sanoi: ”Odota täällä, tyttäreni, kunnes saat tietää, miten asia ratkeaa, sillä se mies ei saa rauhaa ennen kuin on selvittänyt asian vielä tänään.”

Alaviitteet

Kirjaim. ”lepopaikka”.
Tai ”puhdistaa”, ts. erottaa jyvät akanoista.
Ks. sanasto, ”Puiminen, puimatanner”.
Tai ”Laita sitten ylle päällysvaatteesi”.
Tai ”sukulainen, jolla on lunastusoikeus”.
Tai ”Ota palvelijasi suojelukseesi”.
Kirjaim. ”kansani koko portti”.
Mahd. kuusi sea-mitallista eli noin 44 l. Ks. liite B14.
Kirjaim. ”Kuka olet”.