Sakarja 9:1-17

  • Jumala tuomitsee ympärillä olevat kansat (1–8)

  • Siionin kuningas tulee (9, 10)

    • Nöyrä kuningas ratsastaa aasilla (9)

  • Jehovan kansa vapautetaan (11–17)

9  Julistus: ”Jehovan sana on Hadrakin maata vastaan,ja sen kohteena* on Damaskos,+sillä Jehovan silmät ovat kohdistuneet ihmisiin+ja kaikkiin Israelin heimoihin.   Se on myös sen vieressä olevaa Hamatia vastaan+ja Tyrosta+ ja Sidonia vastaan,+ sillä ne ovat hyvin viisaita.+   Tyros rakensi itselleen vallin.* Se kasasi hopeaa kuin tomuaja kultaa kuin katujen lokaa.+   Jehova ottaa siltä pois sen omaisuuden,hän syöksee sen armeijan mereen,*+ja tuli polttaa kaupungin.+   Askelon näkee sen ja on peloissaan.Gazan valtaa ahdistus,samoin Ekronin, koska sen toivo joutuu häpeään. Gazasta tuhoutuu kuningas,eikä Askelonissa asuta.+   Asdodiin asettuu asumaan avioton poika,ja minä teen lopun filistealaisen ylpeydestä.+   Minä poistan hänen suustaan sen, mikä on veren tahraamaa,ja hänen hampaidensa välistä sen, mikä on iljettävää.Hän jää jäljelle Jumalallemme,ja hänestä tulee kuin šeikki* Juudassa+ja Ekronista kuin jebusilainen.+   Minä leiriydyn vartioimaan maatani,*+niin ettei kukaan kulje sen halki eikä kukaan palaa sinne.Yksikään työnjohtaja* ei kulje enää sen halki,+sillä nyt olen nähnyt sen* omin silmin.   Iloitse suuresti, Siionin tytär. Huuda riemuiten, Jerusalemin tytär. Katso! Kuninkaasi tulee luoksesi.+ Hän on vanhurskas* ja saa aikaan pelastuksen.*Hän on nöyrä,+ ja hän ratsastaa aasilla,varsalla,* aasitamman jälkeläisellä.+ 10  Minä hävitän sotavaunut Efraimistaja hevoset Jerusalemista. Sotureiden jouset hävitetään. Hän julistaa rauhan kansakunnille.+Hän hallitsee merestä mereenja Virrasta* maan ääriin saakka.+ 11  Nainen,* liittosi veren perusteellaminä lähetän vankisi pois vedettömästä kuopasta.+ 12  Palatkaa linnoitukseen, te vangit, joilla on toivoa.+ Ilmoitan teille tänään:’Minä annan sinulle, nainen, hyvitykseksi kaksinkertaisen osuuden.+ 13  Minä jännitän* Juudan jousekseni. Minä asetan Efraimin nuoleksi jouseenja herätän sinun poikasi, Siion,sinun poikiasi vastaan, Kreikka,ja teen sinusta kuin soturin miekan.’ 14  Jehova nähdään heidän yläpuolellaan,ja hänen nuolensa lähtee liikkeelle kuin salama. Suvereeni Herra Jehova puhaltaa torveen,+ja hän etenee etelän myrskytuulissa. 15  Armeijoiden Jehova puolustaa heitä,ja he kuluttavat ja nujertavat linkokivet.+ He juovat ja ovat riehakkaita ikään kuin viinin vaikutuksesta.He täyttyvät kuin malja,kuin alttarin kulmat.+ 16  Sinä päivänä Jehova, heidän Jumalansa, pelastaa heidät,katraansa, kansansa,+sillä heistä tulee kuin kruunussa olevia jalokiviä,* jotka kimaltelevat hänen maansa yllä.+ 17  Kuinka suurta onkaan hänen hyvyytensä,+ja kuinka suurta onkaan hänen kauneutensa! Vilja saa nuoret miehet kukoistamaanja uusi viini neitsyet.”+

Alaviitteet

Kirjaim. ”lepopaikkana”.
Tai ”linnoituksen”.
Tai mahd. ”lyö sen armeijan merellä”.
Ts. heimopäällikkö.
Ilmeisesti kansan ahdingon.
Tai ”sortaja”.
Tai ”asetun etuvartioksi kansalleni”.
Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
Tai ”ja voittoisa”, ”ja pelastettu”.
Tai ”aasiorilla”.
Ts. Eufratista.
Ts. Siion eli Jerusalem.
Tai ”viritän”.
Tai ”kuin diadeemin jalokiviä”.