Tuomarien kirja 15:1-20

  • Simson kostaa filistealaisille (1–20)

15  Jonkin ajan kuluttua, vehnänkorjuun aikaan, Simson meni käymään vaimonsa luona ja vei mukanaan nuoren vuohen. Hän sanoi: ”Tahdon mennä vaimoni luo hänen huoneeseensa.”* Mutta vaimon isä ei antanut hänen mennä.  Isä sanoi: ”Ajattelin, että sinä varmasti vihaat häntä,+ joten annoin hänet sulhaspojallesi.+ Eikö hänen nuorempi sisarensa ole häntä kauniimpi? Ota hänet tilalle.”  Mutta Simson sanoi: ”Tällä kertaa filistealaiset eivät voi syyttää minua, vaikka vahingoittaisinkin heitä.”  Simson meni ja pyydysti 300 kettua. Hän otti sitten soihtuja, sitoi aina kahden ketun hännät yhteen ja asetti soihdun häntien väliin.  Sitten hän sytytti soihdut palamaan ja lähetti ketut filistealaisten viljapelloille. Hän sytytti tuleen kaiken lyhteistä leikkaamattomaan viljaan sekä viinitarhat ja oliivilehdot.  Filistealaiset kysyivät: ”Kuka tämän teki?” Heille kerrottiin: ”Simson, sen timnalaisen vävy, koska timnalainen antoi Simsonin vaimon hänen sulhaspojalleen.”+ Silloin filistealaiset menivät ja polttivat vaimon ja hänen isänsä.+  Sitten Simson sanoi heille: ”Jos te kerran toimitte näin, minä en luovuta ennen kuin olen kostanut teille.”+  Hän löi heitä kuoliaaksi yhden toisensa perään,* niin että surmattuja oli joukoittain, minkä jälkeen hän meni alas ja pysytteli eräässä Eetaminkallion luolassa.*  Myöhemmin filistealaiset tulivat ylös, leiriytyivät Juudaan ja levittäytyivät Lehiin.+ 10  Silloin Juudan miehet sanoivat: ”Miksi olette tulleet tänne taistelemaan meitä vastaan?” He vastasivat: ”Olemme tulleet ottamaan kiinni* Simsonin, jotta voisimme tehdä hänelle niin kuin hän teki meille.” 11  Niin 3 000 Juudan miestä meni alas Eetaminkallion luolalle* ja sanoi Simsonille: ”Etkö tiedä, että filistealaiset hallitsevat meitä?+ Miksi siis olet tehnyt tämän meille?” Hän sanoi heille: ”Niin kuin he tekivät minulle, minä tein heille.” 12  Mutta he sanoivat hänelle: ”Olemme tulleet ottamaan sinut kiinni* luovuttaaksemme sinut filistealaisille.” Siihen Simson sanoi: ”Vannokaa minulle, että te itse ette tee minulle pahaa.” 13  He sanoivat hänelle: ”Emme tee. Me vain sidomme sinut ja luovutamme sinut heille, mutta emme surmaa sinua.” Niin he sitoivat Simsonin kahdella uudella köydellä ja veivät hänet pois kalliolta. 14  Kun hän tuli Lehiin ja filistealaiset näkivät hänet, he huusivat voitonriemuisesti. Silloin Jehovan henki antoi hänelle voimaa,+ ja hänen käsivarsiensa ympärillä olevista köysistä tuli kuin tulen kärventämiä pellavalankoja, ja ne irtosivat hänen käsistään.+ 15  Hän löysi aasiorin tuoreen leukaluun, kurottautui ottamaan sen ja löi sillä kuoliaaksi tuhat miestä.+ 16  Sitten Simson sanoi: ”Aasin leukaluulla – kasan, kaksi kasaa! Aasin leukaluulla löin kuoliaaksi tuhat miestä.”+ 17  Tämän sanottuaan hän heitti leukaluun pois ja antoi sen paikan nimeksi Ramat-Lehi.*+ 18  Sitten hänelle tuli kova jano, ja hän huusi avukseen Jehovaa ja sanoi: ”Sinä annoit palvelijallesi tämän suuren voiton. Mutta pitääkö minun nyt kuolla janoon ja joutua ympärileikkaamattomien käsiin?” 19  Niin Jumala avasi Lehissä olevaan notkelmaan kolon, ja siitä pulppusi vettä.+ Kun Simson joi, hänen voimansa palautuivat* ja hän virkistyi. Siitä syystä hän antoi paikan nimeksi En-Hakkore,* ja se on Lehissä vielä nykyäänkin. 20  Simson tuomitsi Israelia filistealaisten aikana 20 vuotta.+

Alaviitteet

Tai ”sisähuoneeseen”.
Kirjaim. ”löi heitä, sääri reiden päälle”.
Tai ”halkeamassa”.
Tai ”sitomaan”.
Tai ”halkeamalle”.
Tai ”sitomaan sinut”.
Merk. ’leukaluun korkea paikka’.
Kirjaim. ”henkensä palasi”.
Merk. ’huutavan lähde’.