Valituslaulut 1:1-22

  • Jerusalem kuin leski

    • Kaupunki istuu yksin ja hylättynä (1)

    • Siionin suuret synnit (8, 9)

    • Jumala hylännyt Siionin (12–15)

    • Kukaan ei lohduta Siionia (17)

א (alef)* 1  Kuinka yksin istuukaan nyt kaupunki, joka oli täynnä ihmisiä!+ Siitä joka oli väekäs kansojen joukossa,+ on tullut kuin leski! Se joka oli ruhtinatar maakuntien* joukossa, on pantu pakkotyöhön!+ ב (bet)   Se itkee vuolaasti yöllä,+ kyyneleet vierivät sen poskilla. Kukaan kaikista sen rakastajista ei ole lohduttamassa sitä.+ Kaikki sen ystävät ovat pettäneet sen,+ heistä on tullut sen vihollisia. ג (gimel)   Juuda on joutunut pakkosiirtolaisuuteen,+ ahdinkoon ja ankaraan orjuuteen.+ Hänen täytyy asua kansojen keskuudessa,+ hän ei löydä lepopaikkaa. Kaikki hänen vainoajansa ovat saavuttaneet hänet, kun hänellä on ollut ahdistavaa. ד (dalet)   Siioniin vievät tiet surevat, koska kukaan ei tule juhliin.+ Kaikki sen portit ovat autioina,+ sen papit huokailevat. Sen nuoret naiset* murehtivat, ja se on katkera. ה (he)   Sen vastustajat pitävät nyt sitä vallassaan,* sen viholliset ovat huolettomia.+ Jehova on tuottanut sille murhetta sen monien rikkomusten takia.+ Vastustaja on ajanut sen lapset vankeuteen.+ ו (waw)   Siionin tytär on menettänyt kaiken loistonsa.+ Sen ruhtinaat ovat kuin kauriita, jotka eivät ole löytäneet laidunta,ja he kulkevat uupuneina takaa-ajajan edellä. ז (zajin)   Ahdinkonsa ja kodittomuutensa päivinä Jerusalem muisteleekaikkia kalleuksiaan, joita sillä oli kauan sitten.+ Kun sen väki joutui vastustajan käsiin eikä sillä ollut auttajaa,+vastustajat näkivät sen ja nauroivat sen luhistumiselle.*+ ח (het)   Jerusalem on tehnyt suuren synnin.+ Siksi siitä on tullut hyvin inhottava. Kaikki, jotka ennen kunnioittivat sitä, kohtelevat sitä nyt halveksivasti, sillä he ovat nähneet sen alastomuuden.+ Itsekin se valittaa+ ja kääntyy pois häpeissään. ט (tet)   Sen epäpuhtaus on tahrannut sen helmat. Se ei miettinyt tulevaisuuttaan.+ Sen tuho oli tyrmistyttävä, kukaan ei lohduta sitä. Jehova, näe ahdinkoni, sillä vihollinen on ylvästellyt.+ י (jod) 10  Vastustaja on ojentanut kätensä ja ottanut kaikki sen aarteet.+ Se on nähnyt kansojen astuvan pyhäkköönsä,+niiden, joita sinä kielsit tulemasta seurakuntaasi. כ (kaf) 11  Kaikki sen väki huokailee, he etsivät leipää.+ He ovat antaneet arvoesineensä saadakseen syötävää, vain pysyäkseen elossa. Katso, Jehova, ja näe, että minusta on tullut kuin kelvoton nainen.* ל (lamed) 12  Eikö tämä merkitse mitään kaikille teille, jotka kuljette ohi tietä pitkin? Katsokaa ja nähkää! Onko sellaista tuskaa kuin tuska, joka annettiin kannettavakseni,jota Jehova tuotti minulle hehkuvan vihansa päivänä?+ מ (mem) 13  Korkeudesta hän on lähettänyt tulen luihini,+ joista jokaisen hän ottaa valtaansa. Hän on levittänyt verkon jalkojeni eteen, hän on pakottanut minut kääntymään takaisin. Hän on tehnyt minusta hylätyn naisen. Kaiken päivää olen sairas. נ (nun) 14  Rikkomukseni on sidottu ikeeksi, hänen kätensä on kiinnittänyt ne yhteen. Ne on asetettu niskaani, ja voimani ovat vähentyneet. Jehova on antanut minut niiden käsiin, joille en mahda mitään.+ ס (samek) 15  Jehova on heittänyt pois keskeltäni kaikki voimakkaat miehet.+ Hän on kutsunut koolle joukon minua vastaan murskatakseen nuoret mieheni.+ Jehova on polkenut viinikuurnassa Juudan neitsyttyttären.+ ע (ajin) 16  Minä itken kaikkea tätä,+ silmäni tulvivat kyyneleitä. Kaikki, jotka voisivat lohduttaa tai virkistää minua, ovat kaukana. Poikani on hylätty, sillä vihollinen on päässyt voitolle. פ (pe) 17  Siion on levittänyt kätensä,+ kukaan ei lohduta sitä. Jehova on käskenyt kaikkia Jaakobin ympärillä olevia kääntymään sitä vastaan.+ Jerusalemista on tullut niille hyvin inhottava.+ צ (tsade) 18  Jehova on toiminut oikein,*+ sillä olen kapinoinut hänen käskyjään* vastaan.+ Kuunnelkaa, kaikki te kansat, ja nähkää tuskani. Minun nuoret naiseni* ja nuoret mieheni ovat joutuneet vankeuteen.+ ק (qof) 19  Olen kutsunut rakastajiani, mutta he ovat pettäneet minut.+ Minun pappini ja vanhimpani ovat tuhoutuneet kaupungissa,kun he etsivät ruokaa pysyäkseen elossa.+ ר (reš) 20  Katso, Jehova, sillä olen hyvin ahdistunut. Sisälläni kuohuu.* Sydäntäni kouristaa, sillä olen ollut erittäin kapinallinen.+ Ulkona miekka riistää lapseni,+ sisällä talossa on kuolema. ש (šin) 21  Ihmiset ovat kuulleet huokailuni, kukaan ei lohduta minua. Kaikki viholliseni ovat kuulleet onnettomuudestani. He iloitsevat, koska sinä olet aiheuttanut sen.+ Sinä annat kuitenkin tulla päivän, jolloin teet heille niin kuin olet luvannut+ ja jolloin heistä tulee samanlaisia kuin minusta.+ ת (taw) 22  Pane merkille kaikki heidän pahat tekonsa ja kohtele heitä ankarasti,+niin kuin olet kohdellut minua ankarasti kaikkien rikkomusteni takia. Huokaukseni ovat monet, ja sydämeni on sairas.

Alaviitteet

Luvut 1–4 ovat surulauluja, joissa hepreassa on aakkosellinen rakenne (aakkosellinen akrostikon).
Tai ”hallintoalueiden”.
Tai ”Sen neitsyet”.
Kirjaim. ”ovat nyt pää”.
Tai ”tunsivat vahingoniloa sen luhistumisesta”.
Jerusalemiin viittaava personifikaatio.
Tai ”on vanhurskas”. Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
Kirjaim. ”suutaan”.
Kirjaim. ”Minun neitsyeni”.
Kirjaim. ”Sisukseni kuohuvat”.