Alé annan ròt enformasyon

Alé annan somèr-a

Ès to té savé sa ?

Ès to té savé sa ?

Ès Mardoché èkzisté vré ?

YÉ KA palé di Mardoché annan liv Esther annan Labib-a. I fè bagaj enpòrtan. A té roun jwif ki té prizonyé an Pèrs é i té ka travay annan palè rwa-a. I viv annan 5è syèk-a anvan nou lépòk, annan « lépòk [rwa] Asiyéris » (jòdla, yé ka di ki sa rwa-a, a té Zèrsès Ié). Mardoché anpéché moun tchwé rwa-a. Pou di li mèrsi, rwa-a doumandé pou yé poté li anlè douvan tout moun. Apré sa, apré Aman mouri (a té roun lèlmi Mardoché ké Jwif-ya), rwa-a fè Mardoché divini prémyé minis. Sa pèrmèt li fè roun lalwa pou sové Jwif-ya ki té ka rété an Pèrs (Est. 1:1 ; 2:5, 21-23 ; 8:1, 2 ; 9:16).

Annan koumansman 20è syèk-a, plizyèr istoryen di ki liv Esther, a té roun istwè yé té envanté é ki Mardoché pa janmen èkzisté. Mé, an 1941, plizyèr èspésyalis ki ka fouyé latè trapé sèrten bagaj ki ka montré ki sa Labib-a ka di asou Mardoché, vré. Kisa yé trapé ?

Plizyèr èspésyalis trapé sa yé ka aplé roun texte cunéiforme pèrs ki ka palé di roun mouché yé ka aplé Marduka (Mardoché an kréyòl). I té sa roun rèsponsab, pitèt roun kontab annan vil Siz. Arthur Ungnad, roun èspésyalis annan sa yé ka aplé histoire des civilisations orientales, di ki a sa lépòk-a « apar Labib-a, a sa tèks-a rounso ki té ka palé di Mardoché ».

Dipi yé trapé sa tèks-ya, plizyèr ròt èspésyalis tradwi milyé ròt textes cunéiformes pèrs. Annan sa textes cunéiformes-ya, i gen sa yé ka aplé tablettes de Persépolis. Yé trapé yé annan roun koté yé ka aplé ruines du Trésor, bò d’ miray vil-a. Yé ékri sa tablèt-ya lò Zèrsès Ié té rwa. Yé ékri yé annan lang élamit, é annan sa tablèt-ya i gen plizyèr non nou ka jwenn annan liv Esther a.

Non « Mardoché » (Marduka) kou nou ka li l’ annan roun texte en écriture cunéiforme pèrs.

Plizyèr tablettes de Persépolis ka palé di roun mouché yé ka aplé Marduka é ki té èskrib rwa-a annan palè Siz pannan Zèrsès Ié té rwa. Roun di sa tablèt-ya ka di ki i té sa roun tradiktèr. Sa détay-a ka alé ké sa Labib-a ka di asou Mardoché : A té roun fonksyonèr enpòrtan annan palè rwa Asiyéris (Zèrsès Ié) é i té ka palé omwen dé lang. I té souvan « asiz douvan lapòt palè rwa-a », annan vil Siz (Est. 2:19, 21 ; 3:3). Sa lapòt-a, a té roun gran batiman koté fonksyonèr palè-a té ka travay.

Donk sa sa tablèt-ya ka di asou Marduka ka sanblé ké sa Labib-a ka di asou Mardoché : yé viv annan menm lépòk-a é annan menm koté-a. É yé toulédé té fonksyonèr annan menm palè-a. Tout sa bagaj-ya ka fè nou di ki Marduka ké Mardoché, a menm moun-an.

a An 1992, profésèr Edwin Yamauchi fè roun artik koté i ka bay non dis moun ki annan textes de Persépolis é osi annan liv Esther.