¿Jamüshii nnojoliika naaʼinrüin miʼiraa shikiira ekeraajaa ouyasee na Aküjaliikana pütchi?
Nnojoishii aaʼinrüin miʼiraa shikiira shikeraajüin nuuyase wanee wayuu na Aküjaliikana pütchi jama, natüjaain saaʼu niyoutuin Maleiwa tia napüleerua. Mayaainjeʼe nnojoluin süküjünüin süchiki tia suluʼu tü Bibliakat, nayaawata aaʼu sünainjee waneirua kasa aküjünaka suluʼu jamüin niyoutaka Maleiwa tia. Wekirajaa sünain pienchisü kasa jee tü sümakat tü Bibliakat süchiki tia.
Aainjünüsü miʼiraa shikiira shikeraajüin nuuyase wanee wayuu natuma na anoujakana sünain alawaa. Aküjünüsü suluʼu wanee karaloʼuta saaʼinnawalin miʼiraa shikiira shikeraajüin nuuyase wanee wayuu sünainjee sunoujain wayuu süntawalin yolujaa nünainmüin chi wayuu ekeraajakai juya, nnojoipejeʼe jamajüin nia sutuma eere naʼaleewainyuu nümaa jee süküjünüle kasa anasü nümüin soʼu tia kaʼikat (Funk & Wagnalls Standard Dictionary of Folklore, Mythology, and Legend). Aküjünüsü suluʼu wanee karaloʼuta süshajünapuʼuin sümaiwa paala kasoʼulajachin joʼuuin wanee wayuu, jama suʼuninnüin sükajee tia tü niyaawaseekat suluʼu tü kanüliakat horóscopo, oʼuninnapuʼusü tia süchiirua tü anoujunakalü anain natuma na ooʼulaküliikana süka sukuwaʼipa jolotsü. Aküjünüsü suluʼu tia karaloʼutakat pülain tü weela achuwajaanakat soʼu shikeraajüin nuuyase wanee wayuu, eekalaka süpüla nuchuntuin tü keeʼireekat naaʼin (The Lore of Birthdays).
Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat nnojoluin anain naaʼinrüle kasa pülasü wanee wayuu, nuuʼulakirüle, niiʼirajirüle ouutsü jee naaʼinrüle waneirua kasa makat aka saaʼin tia (Deuteronomio 18:14; Galacia 5:19-21). Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat, süsalain nutuma Maleiwa na wayuu chajanakana Babilonia sünainjee nooʼulaküin tü sukuwaʼipapalakat ouutsü (Isaías 47:11-15). Mayaainjeʼe nnojoluin nekirajaain maʼin na Aküjaliikana pütchi süchiirua jalejeekuwalin tü kasa sunoujakalü anain wayuu, jülüjasü naaʼin tü sümakat tü Bibliakat süchiki tü sukuwaʼipamaajatkat ouutsü.
Nnojoipuʼushii aaʼinrüin miʼiraa shikiira shikeraajüin nuuyase wanee wayuu na anoujashii namaiwajanakana. Aküjünüsü suluʼu wanee karaloʼuta nayaawatüin saaʼu na anoujashii namaiwajanakana nnojoluin nümaʼanajeejatüin Maleiwa tü miʼiraa aaʼinnakat shikiira shikeraajüin nuuyase wanee wayuu. Namaʼanajeejatü neʼe shia na wayuu ekirajakana sünain alawaa (The World Book Encyclopedia). Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat woʼunuinjanain süchiirua nakuwaʼipa na aluwataaushikana jee na wayuu nikirajakana Jesús (2 Tesalónica 3:6).
Aküjünüsü namüin na anoujashiikana shiainjatüin sotuin naaʼin tü kaʼi outakalü oʼu Jesús, nnojotsü shiainjatüin sotuin naaʼin tü kaʼi jemeikalü oʼu nia (Lucas 22:17-20). Aküjünüsiaʼaya suluʼu tü Bibliakat kojutuleinña maʼin wanee wayuu soʼu tü kaʼi outakalü oʼu nia suulialeʼeya tü kaʼi jemeikalü oʼu nia (Eclesiastés 7:1). Talatüshi Maleiwa sutuma tü kasa anasü naaʼinrakat Jesús yaaiwaʼaya nia saaʼu tü mmakat müsüjeseʼe sülanaʼaleein maʼin sujutu tü kaʼi outakalü oʼu nia suulialeʼeya tü kaʼi jemeikalü oʼu nia (Hebreokana 1:4).
Nnojotsü aküjünüin suluʼu tü Bibliakat nüchiki wanee anoujashi eekai naaʼinrüin miʼiraa shikiira shikeraajüin nuuyase. Aküjünapejeʼe suluʼu tü Bibliakat saaʼinnüin piamasü miʼiraa shikiira ekeraajaa ouyase natuma waneinnua wayuu nnojoliika anoujain nünain Maleiwa. Otta aküjünüsü nnojoluin anain tü kasa alatakat soʼu tia (Génesis 40:20-22; Marcos 6:21-29).
¿Mojuwaisüche naaʼin nachonnii na Aküjaliikana pütchi sünainjee nnojoluin naaʼinrüin miʼiraa shikiira shikeraajüin nouyase?
Aishii nachonnii napüla na Aküjaliikana pütchi müshiijeseʼe nasülajawalin kasa namüin soʼunnaa tü juyakat, ashaitüshii naya namaa jee aaʼinrawaishii naya miʼiraa süpüla talatajatüin naaʼin nachonnii. Nashatüin tü naaʼinrakat Maleiwa, naapawalin Maleiwa kasa anasü namüin na aʼyataakana nümüin. Shiaʼaya neʼe naaʼinraka tia na wayuu kachonshiikana (Mateo 7:11). Müsüjeseʼe nnojoluin mojuin naaʼin nachonnii na Aküjaliikana pütchi nnojorüle naaʼinrüin miʼiraa shikiira shikeraajüin nouyase. Wayaawatüin tia sünainjee tü namakat waneinnua tepichi:
«Talataleesia maʼin paaʼin süsülajünüle wanee kasa pümüin sümaa nnojoluin pütüjaain saaʼu süsülajünüinjatüin pümüin» (Tammy, 12 suuyase).
«Asülajawaishii tamüin na wayuu kachooinkana taya, nnojotsü naʼatapajüin süntajatüin tü kaʼi tekeraajüinjachikai oʼu juya süpüla nasülajüinjanain tamüin. Talatüshi taya sutuma tia» (Gregory, 11 nuuyase).
«Ekawaishi neʼe na tepichikana pastel otta eeʼirajüshii naya. Mamalainsat tamüin tia fiestakat, anasü maʼin tü aaʼinnawaikat yaa miichipaʼa suulia tia» (Eric, 6 nuuyase).