Suluʼu tü mmakat Alemania otta suluʼu tü mma naluwataakalü aaʼu na nazikana, kepiapuʼushii maʼaka 35.000 aküjalii pütchi nüchiki Jehová. Outushii maʼaka 1.500 soʼunnaa noʼutunuin aaʼin na judíokana natuma na nazikana, Holocausto münüsü tia. Nnojotsü atüjaanüin aaʼu jamüin outaka noʼutku nayakana. Ayatüsia asakinnüin süchiirua tü alatakat süpüla sütüjaanüin saaʼu jeʼrashiin maʼin na outakana otta jamüin outaka naya.

•  ¿Kasa aainjünaka namüin süpüla noʼutunuin aaʼin?

•  ¿Jamüshii müliaka naya atumawaa?

•  ¿Jalashii outuin naya?

•  Waneinnua Aküjalii pütchi oʼutunaka aaʼin

•   Oʼutuna aaʼinchii naya: Eetaashii maʼaka 400 Aküjalii pütchi oʼutunaka aaʼin natuma na nazikana chaa Alemania jee suluʼu tü mma naluwataakalü aaʼu. Süsalashii naya natuma tü kasa naainjakat, aküjünüsü namüin noʼutünüinjanain aaʼin jee mapa ashottünüsü nanut. Eeshii na nnojoliikana asakinnüin süchiirua kasain naainjalain, oʼutunapejeʼe aaʼin naya otta aünüshii naya.

•   Müliashii naya atumawaa soʼunnaa püreesain naya: Alatüshii suulia 1.000 Aküjalii pütchi outakana soʼunnaa püreesain naya jee soʼunnaa chajanain naya suluʼu campos de concentración natuma na nazikana. Aʼyateʼennüshii naya sünainmüinreʼeya outuin naya, eeshii na outakana sutuma müliain naya atumawaa, sutuma jamü, sutuma alin maʼin jemiai, sutuma ayuulin naya jee sutuma nnojoliin neʼrajeʼennüin. Sutuma müliain maʼin naya atumawaa, eeshii na outakana süchikijeechon taashin naya sajaʼttapa tü Segunda Guerra Mundial münakat.

•   Waneirua kasa outaka atuma naya: Eeshii na Aküjaliikana pütchi oʼutunaka aaʼin sutuma nasürünnüin suluʼu kuatta kaluʼuka kaasü. Eeshii na outakana sutuma nooʼulaküin waneirua tratamiento naka otta eeshii na eʼitaanakana anain wutia süpüla outuin naya.

 Müliashii atumawaa na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová sünainjee naaʼinrüin tü sümakat tü Bibliakat. Napüleeruaanapa aaʼin natuma na nazikana shiiʼiree naaʼinrüin tü kasa mojukat saashin tü Bibliakat, naneeküin noonooin amaa nünüiki Maleiwa suulialeʼeya sünüiki wayuu (Aluwataaushikana [Hechos] 5:29). Wekirajaa sünain piamasü kasa naaʼinraka.

1.   Nnojoishii naya sünainpünaain política. Maʼaka naaʼin napüshuaʼa na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová eeka maaʼulu, nnojoishii sünainpünaain política na Aküjaliikana pütchi kepiakana soʼunnaa naluwataain na nazikana (Juan 18:36). Müsüjeseʼe nnojoluin naaʼinrüin tüü:

   •   Nnojoishii naya surulaalüin jee nnojoishii naya sünainpünaain atkawaa (Isaías 2:4; Mateo 26:52).

   •   Nnojoishii naya awotaajüin jee nnojoishii sünainpünaain naya tü organización nakumajakat na nazikana (Juan 17:16).

   •   Nnojotsü nasaküin tü kanüliakat esvástica (shia wanee ayaakuaa nayaawaseka na nazikana) jee nnojotsü nachuntuin tü pütchikat «Heil Hitler» (Mateo 23:10; 1 Corinto 10:14).

2.   Ayatüsia naaʼinrüin tü nanoujakalü anain. Mayaainjeʼe süpülajünüin noulia tü naʼyataainkat nümüin Maleiwa, ayatüsia naaʼinrüin tüü na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová:

   •   Outkajaashii naya süpüla noʼuraajüin jee naʼwaajüin Maleiwa (Hebreokana 10:24, 25).

   •   Aküjashii naya pütchi süchiki tü sümakat tü Bibliakat jee eitajüshii naya karaloʼuta aashajaaka süchiki tü sümakat tü Bibliakat (Mateo 28:19, 20).

   •   Kamaneeshii naya namüin na wayuu kepiakana naʼütpünaa, jaʼitashii judíoin naya (Marcos 12:31).

   •   Nayouta achiki nafirmaajüin wanee karaloʼuta aküjaka süchiki nooʼulaain suulia tü nanoujakalü anain (Marcos 12:30).

 Naashin chi profesotkai Robert Gerwarth naya neʼe na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová müliakana natuma na nazikana saaʼujee tü nanoujakalü anain. a Kojutushii atumawaa na Aküjaliikana pütchi natuma waneinnua wayuu püreesakana wanaa namaa sünainjee nnojoluin nooʼulaain suulia tü nanoujakalü anain. Anuu nünüiki wanee noʼutku nayakana nachiki na Aküjaliikana pütchi: «Nnojoishii sünainpünaain naya atkawaa jee nnojoishii naya oʼutuin saaʼin wayuu, jaʼitashii outuinjanale naya saaʼujee nnojoluin naaʼinrüin tia».

•   Suluʼu campos de concentración: Wainma na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová püreesakana natuma na nazikana outakana suluʼu campos de concentración. Püreesashii naya suluʼu campos de concentración chajatka Auschwitz, Buchenwald, Dachau, Flossenbürg, Mauthausen, Neuengamme, Niederhagen, Ravensbrück otta Sachsenhausen. Atüjaana aaʼu outuin 200 aküjalii pütchi nüchiki Jehová chaa Sachsenhausen.

•   Suluʼu kaatset: Asheʼejünüshii maʼin waneinnua Aküjalii pütchi suluʼu tü kaatsetkat süpüla noʼutunuin aaʼin. Eeshii na müliakana atumawaa soʼunnaa nasakiijüin natuma na nazikana jee outushii naya mapa sutuma mayein maʼin naya.

•   Eere noʼutunuin aaʼin: Wainma na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová oʼutunakana aaʼin suluʼu tü kaatset chajatkat Berlín-Plötzensee, Brandeburgo otta Halle/Saale. Otta müsia eesü waneirua karaloʼuta aküjaka süchiki eein maʼaka 70 mma eere noʼutunuin aaʼin waneinnua Aküjalii pütchi.

•  Sünülia: Helene Gotthold

   Eere suʼutunuin aaʼin: Plötzensee (Berlín)

   Kaʼwayuusesü Helene jee piamashii süchonnii. Kojuyatua püreesain atumawaa. Soʼu 1937, ojutitsü shia saaʼujee süsheʼejünüin maʼin soʼunnaa süsakiijünüin natuma na nazikana. Tisienpüroʼu 8 soʼu 1944, oʼutuna aaʼinrü shia sükajee tü guillotina münakat suluʼu tü kaatset chajatkat Plötzensee (Berlín).

•  Nünülia: Gerhard Liebold

   Eere nuʼutunuin aaʼin: Brandeburgo

   Maayoʼu 6 soʼu 1943, ashottünüsü nunut Gerhard suluʼu tü kaatsetkat maʼaka süshottünüin nunut chi nüshikai piama juya süpülapünaa tia. 20 nuuyase Gerhard wanaa sümaa nuʼutunüin aaʼin. Anuu wanee pütchi nüshajaka Gerhard namüin na nüpüshikana jee sümüin tü nümüraajüinkat süpülapünaa nuʼutunuin aaʼin: «Nnojoirejeʼe nükaalinjain taya chi Señotkai, nnojoishije waneepiain taya nümaa».

•  Nünülia: Rudolf Auschner

   Eere nuʼutunuin aaʼin: Halle/Saale

   Settienpüroʼu 22 soʼu 1944, ashottünüsü nunut Rudolf, 17 nuuyase soʼu tia. Anuu wanee pütchi nüshajaka sümüin tü niikat: «Wainma wawalayuu waneepiakana nümaa chi Señotkai. Müshia tayakai, waneepieechi taya nümaa».