Naʼyataain na Aluwataaushikana 22:1-30

  • Asoutushi Pablo naaʼuwaa namüin na wayuu wattakana naalii (1-21)

  • Nüküjain Pablo wayuuin romano nia suulia jamajüin nia atumawaa (22-29)

  • Outkajaashii na sulujunakana tü kanüliakat Sanedrín (30)

22  «Tawalayuwaa jaapaja tanüiki, taküjainjatü jümüin tü makalü aaʼujee taya».  Koʼutaleeka naya naapapa naashajaain Pablo suluʼu hebreo. Ayatakalaka nia aashajaain sünain maa:  «Wayuu judío taya, joʼuushi taya chaa Tarso suluʼu tü mmakat Cilicia, ekirajünapejeʼe taya suluʼu pueulokot tüü nutuma Gamaliel. Ekirajünüshi taya sünain aaʼinraa süpüshuaʼa tü aluwataanakalü anain na watuushinuukana otta kanoulashi maʼin taya nünain Maleiwa maʼaka jaaʼin jiakana.  Tolojo achiiruachii na sulujunakana tü kanüliakat ‹Wopu› jee toʼutira aaʼinchii naya. Tataʼülüin jee püreesashi tatuma chira eekai tooloin otta türa eekai jierüin.  Nütüjaa aaʼu tia chi laülaashikai napüleerua na sacerdotekana otta müshiʼiya napüshuaʼa na laülaashiikana. Aapünüsü tamüin karaloʼuta natuma namüinjatü nekiipüʼü na judío chajanakana Damasco. Toʼunaka chamüin süpüla tantirajanain na anoujashiikana Jerusalénmüin sümaa kapüin naya tatuma shiiʼiree müliainjanain naya atumawaa.  »Chapa taya suluʼupünaa tü wopu chaʼwatkat Damasco, talüʼülaapa sünain tia pueulokot, suchuwalaʼalaa sümaka taaʼu wanee luusa iipünaajeejatü kaleʼupa saaʼin kaʼikat.  Tojutuuka mmoluʼumüin, taapaka wanee pütchi sünain maa: ‹Sauloo, ¿jamüshikai müliaka maʼin taya putuma?›.  Asoutushijeseʼe taya shiʼipajee tia pütchikat sünain maa: ‹¿Jarai pia Señotkalee?›. Anuujeseʼe pütchi tamüin: ‹Taya Jesús chi chejeʼewaikai Nazaret, chi müliakai maʼin putuma›.  Nayasaʼa na wayuu tamaajanakana, neʼrüin tü luusa achuwajaʼalaa makat nnojotpejeʼe naapüin nünüiki chi aashajaakai tamaa. 10  Anuujeseʼe tanüiki shiʼipajee tia pütchikat: ‹¿Kasakaʼa taaʼinrajatüin Señotkalee?›. Nusoutakalaka tamüin chi Señotkai sünain maa: ‹Anashi pütamaale, puʼunaiwa Damascomüin süküjüneetkalaka pümüin samüin süpüshuaʼa tü paaʼinrajatkat›. 11  Tajannajünakalaka natuma na wayuu tamaajanakana, jama moʼupaʼaleeinña taya sutuma tü luusakat, tantüitchika Damascomüin. 12  »Eejachikalaka wanee wayuu kanüliashi Ananías, kojutushi maʼin Maleiwa nümüin otta naaʼinrüin tü sümakat tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Anasü pütchi nüchiki Ananías natuma napüshuaʼa na judío kepiakana Damasco. 13  Nüntakalaka Ananías sünain anaʼlawaa tamüin, nüshaʼwalaaka taʼütpaʼa jee nümaka tamüin: ‹Tawala Saulo, anashi koʼule pia püchikuaʼa›. Teirakaaka iipünaamüin, teʼrüichika nia. 14  Anuujeseʼe sooʼomüin nünüiki tamüin: ‹Nüneeküin pia Namaleiwase na watuushinuukana süpüla pütüjaainjatüin saaʼu tü nüchekakat chi Maleiwakai otta süpüla piʼrüinjachin chi wayuu lotokoi akuwaʼipa sümaa paapüin nünüiki. 15  Aneekünüshi pia nutuma süpüla püküjainjachin sümüin wayuu süchiki tü kasa piʼrakat jee tü paapakat nutuma. 16  ¿Kasakaʼa anain süpüla paaʼinrüin? Anashi pütamaale woutiisaiwa pia, nülaʼajaajeetka Maleiwa puulia paainjala punoujale nünain Jesús›. 17  »Taleʼejapa tachikuaʼa Jerusalénmüin, toʼunakalaka sünain oʼuraajaa suluʼumüin tü aʼwaajüleekat. Makaʼa wattalaa sümakai taaʼin, 18  teʼrakalaka Jesús sümaa nümüin tamüin: ‹Anashi pujuʼitamaatüle Jerusalénjee, jama shiyoutüneerüin tü pütchi püküjakat tachiki›. 19  Tasoutakalaka nümüin sünain maa: ‹Señotkalee, ¿aashin natüjaayaain aaʼu naya wayuukana toʼunapuʼuin suluʼupünaa tü ekirajüleekat nüchiki Maleiwa shiiʼiree püreesainjanain tatuma na wayuu anoujakana pünain otta shiiʼiree taʼyaajüinjanain naya? 20  Anashiisü tamüin wanaa sümaa nuʼutunuin aaʼin Esteban, chi pünüikimaajachikai. Taya aaʼinmajaka nasheʼin na wayuu oʼutakana naaʼin›. 21  Ichepejeʼe nia süchiirua tü nümakat, anuujeseʼe nünüiki tamüin: ‹Anashi puʼunule, tajüteechi pia wattapünaa namaʼanamüin na wayuu nnojoliikana judíoin›». 22  Aapajünüsiajeʼe paala nünüiki Pablo sutuma wayuu, naʼwoolojooyaa namaka napüshuaʼa sünain maa: «Anashi nuʼutunule aaʼin wayuukai chira, nnojoishi anain süpüla yaakuʼu maa waʼaka». 23  Woottoko naya sümaa nojunuin tü saajunakat nasheʼin jee kaitaʼalaka neʼe iipünaamüin tü mmakat natuma. 24  Nüpüreesajinnaka Pablo suluʼu tü shipiakat surulaat nutuma chi sülaülashikai surulaat otta niʼyaajirüinjachi nia süpüla nütüjaainjatüin saaʼu jamüin makaʼa nekiisa na wayuukana niiʼiree. 25  Nijittaanapa Pablo süpüla niʼyaajünajachin, naashajaakalaka nümaa chi sülaülashi surulaat yalajachikai jee nümakalaka nümüin: «¿Eeshijasaʼaya süpüla jiʼyaajüin wanee wayuu eekai romanoin sümaa nnojolin nüsakinnüin palajana süchiirua naainjala?». 26  Naapaiwaʼaya tia chi sülaülajanakai surulaat, nüküjakalaka shia nümüin chi laülaashikai nüpüleerua jee nümakalaka nümüin: «¿Jamataalainjatü nukuwaʼipa putuma wayuukai chii? Wayuusa romano nia». 27  Oʼunushijeseʼe chi sülaülajanakai surulaat chaa eejachire Pablo jee nümakalaka nümüin: «¿Shiimainña wayuuin romano pia?». «Aa, shiimainña», nümakalaka Pablo nümüin. 28  Anuujeseʼe nünüiki nümüin Pablo chi sülaülajanakai surulaat: «Wainma nneerü tawalaajaka süpüla wayuuinjachin romano taya». Nusoutakalaka Pablo nümüin: «Aluʼujasaʼa tayakai joʼuushi suluʼu romanoin taya». 29  Nasünnaayaa namaka nuulia Pablo na wayuu aʼyaajüinjanayaakana nia sümaa nasakiijainjachin nia. Niimolojooko chi sülaülashikai surulaat naapaiwaʼaya süchiki wayuuin romano Pablo jee nütüjaain saaʼu kapüin kaleena nia nutuma. 30  Nütüjaweeka saaʼu chi sülaülashikai surulaat kasain kasalajanain anainjee Pablo natuma na judíokana. Nüjütiraka nüchiki waneemüin kaʼi. Nuutkajeʼeraka nekiipüʼü na sacerdotekana namaʼaleeya na sulujunakana tü kanüliakat Sanedrín, nüntiraka Pablo namaʼanamüin.

Noota