1, 2. ¿Kaseerü waainjaka waneeküinjatpa tü washaittüinjatkat, tü wanajüinjatkat otta tü waapajüinjatkat?

ALÜʼÜTSHI pia süpüla piküin süchon wanee wunuʼu jemetüsü maʼin, akatsaʼa piʼrüin ittüin saʼata. ¿Kaseerü paainjaka? Eesü süpüla piküin shia, pujutüin otta püchotooin tü saʼata ittüsükat. ¿Jarat tü püneekeetkat?

² Tü ashaittünakat, tü anajünakat otta tü aapajünakat maaʼulu müsia aka saaʼin tia süchonkat wunuʼu. Wekirajaale sünain, watüjaajeerü aaʼu müin ittakai saaʼin sükajee mojuin shia. ¿Kaseerü waainjaka? Eeshii eeka nacheküin shia süpüshuaʼa, nnojotsü jülüjüin naaʼin anale jee mojule shia. Eeshii eeka nayouktüin shia süpüshuaʼa süpüla nnojoluin mojuin nakuwaʼipa sutuma. Otta eeshii eeka nayouktüin tü mojusükat akatsaʼa nacheküin tü anasükat. ¿Jara waneekeetka süpüla ayatüin alin wapüla Maleiwa?

3. ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

³ Wainma woʼutku wayakana achekaka tü anasükat: watüjaa aaʼu choʼujaain wamüin washaittüin, wanajüin otta waapajüin wanee kasa, akatsaʼa waneeküinjatü tü nnojotkat mojuin atuma wakuwaʼipa. Süpüla tia, watüjaainjatü aaʼu jaralüin anain otta mojuin. Süpülapünaa wekirajaain sünain tü waainjüinjatkat süpüla waneeküin tü anakat süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin, wekirajaa sünain jamüin sukuwaʼipa waʼyataain nümüin Je’waa sutuma.

4. Sükajee waapüin waaʼin nümüin Je’waa, ¿jamüinjatü shiiʼiyatia watuma sünain washaittüin, wanajüin otta waapajüin wanee kasa?

⁴ Müshi wanee Aküjüi pütchi awoutisaajaka soʼu tü juyakat 1946: «Taapajüin waneepia tü pütchi namüinjatkat na awoutisaajüinjanakana otta müshi tayakai awoutisaajüinjachin». Süchikijee, nüküjaka jamüin naainjaka tia, müshi nia: «Oonooshi taya waneepia nümüin Je’waa süka sotuin taaʼin taapüin taaʼin nümüin». Müshiʼiya wayakana: süpüla woonooin waneepia sotuinjatü waaʼin tü wamakat nümüin Je’waa. ¿Kasa tü wamakat nümüin Je’waa? Waküjüin waʼyataainjanain nümüin waneepia (Mateo 5:33; Hebreokana 10:7). Tia, weeʼiyatüinjatü shia sünain tü waʼyataainkat nümüin, tü waainjakat, maʼaka sünain washaittüin, wanajüin otta waapajüin wanee kasa. Shia tü nüküjakat Pablo wanaa sümaa nüshajüin namüin na anoujüshiikana soʼu nükalia: ‹Wanaa sümaa jikaain, jüsaain, jaaʼinrüin eekai eein, anakaja jaaʼinrüle shia süpüla kojutüin waneepia Maleiwa› (1 Corinto 10:31).

5. Sünainjee tü aküjünakat suluʼu Levítico 22:18-20, ¿kasa saapiraka anain waya Roma 12:1?

⁵ Maʼaka wekirajaainnapain, süpüshuaʼa tü kasa waainjakat sünainpünaasü tü waʼyataainkat nümüin  Je’waa. Tia, shia tü nümakat Pablo namüin na anoujüshii chajanakana Roma: «Jaapajiraa jukuaippa nümüin [Maleiwa], sünain jiʼyataain waneepia süpüla talatüinjachin nia jümaa» (Roma 12:1). ¿Jamaluʼulu waapajiraainjanain wakuwaʼipa nümüin Maleiwa? Shia waapajiraain waaʼin, watchin otta tü suluʼukat wekii (Marcos 12:30). Süpüla tia, aʼyataainjana waya nümüin Maleiwa süka süpüshuaʼa waaʼin otta wakuwaʼipa. Tü pütchikat ‹aapajirawaa› saapirüin waya sünain wanee kasa. Saashin tü pütchi aapünakat nümüin Moisés, nnojotsü nücheküin Maleiwa saapünüin nümüin mürüt ayuuisü (Levítico 22:18-20). Akaʼaya yarüttüle nukuwaʼipa wanee anoujüshi sünain aʼyatawaa nümüin Je’waa, nnojoleerü nücheküin tü niʼyataainkat. ¿Kasa niyouktaka anainjee shia?

6, 7. ¿Jamüsü süpüla yarüttüin niʼiruku wanee anoujüshi otta jameerü nukuwaʼipa sutuma?

⁶ Müshi Pablo namüin na anoujüshii chajanakana Roma: ‹Juuʼulaa suulia jaapüin jiʼiruku süpüla kaainjalaa›. Otta müshi nia: ‹Juuʼulaa suulia süpüshuaʼa tü kasa mojusü keeʼireekat saaʼin jiʼiruku› (Roma 6:12-14; 8:13). Süpülapünaa tia, aashajaashi Pablo süchiki tü kasa mojusü naainjakat na wayuukana süka süpüshi tü neʼirukukat. Müshi nia nachiki: «Oʼulejüshii maʼin naya süka naanükü». «Kawachirasü nooʼui süpüla oʼutaa saaʼin wayuu.» «Nnojotsü jaʼyain sünain noʼu mmoluwaain naya neema Maleiwa.» (Roma 3:13-18, TNM.) ¿Kaseerü alataka nümüin wanee anoujüshi naainjüle süka süpüshi niʼiruku kasa mojusü eeka müin aka saaʼin tia? Yarütteerü süpüshuaʼa tü niʼirukukat. Weʼitaa wanee shiyaawase, nünajüle wanee anoujüshi shiyaakua wayuu masheʼinsat amaʼüjiraasü sukuwaʼipa otta atkawaa keemasü maʼin sümaa nütüjaain saaʼu mojuin shia, ‹naapüin [noʼu] süpüla kaainjalaa› otta sutuma tia, yarüttüsü süpüshuaʼa tü niʼirukukat. Nnojoleechi talatüin Maleiwa sümaa tü naapakat nümüin, süka  yarüttüin tü niʼyataainkat (Deuteronomio 15:21; 1 Pedro 1:14-16; 2 Pedro 3:11). Mojeerü maʼin nukuwaʼipa sutuma tü kasa nünajakat.

⁷ Shiimain eein süpüla mojuin wakuwaʼipa sutuma tü kasa mojusü washaittakat, wanajakat otta waapajakat. Keeʼireesü waaʼin nnojoluin mojuin sukuwaʼipa tü waʼyataainkat nümüin Maleiwa sutuma, shia wachekaka anain maʼin shia. Wekirajaa kasain waainjüinjatüin süpüla wayaawatüin tü anakat otta tü mojukat.

8, 9. (1) ¿Jarat tü piamasükat sukuwaʼipa ashaittaa, anajaa otta aapajaa wanee kasa? (2) ¿Jarat tü wayouktakat? ¿Jamüsü wayouktaka shia?

⁸ Napüla na anoujüshiikana piamasü sukuwaʼipa tü ashaittaakat, tü anajaakat otta tü aapajaakat wanee kasa: eesü tü nayouktajatkat otta tü anakat sümüin naaʼin. Wekirajaa sünain tü palajatkat: tü nayouktajatkat.

⁹ Maʼaka wekirajaainnapain suluʼu tü palajatkat ekirajaaya, wainma tü ashaittünakat, tü anajünakat otta tü aapajünakat aainjiraka kasa nnojotka anain saashin tü Wiwüliakat. Jülüja waaʼin tü aainjünakat suluʼupünaa telewisoot, Internet otta tü eeʼirajünakat achiki. Aainjünüsü jee aküjünüsü kasa yarüttüsü suluʼu, atkawaa keemaka maʼin, tü naainjakat na outshiikana otta shiyaakua wayuu masheʼinsat amaʼüjiraasü sukuwaʼipa. ¿Kasa waainjüinjatka sülatüle tia? Wayouktüinjatü shia (Aluwataaushikana 15:28, 29; 1 Corinto 6:9, 10; Alateetkat Mapeena 21:8). Sükajee tia, weeʼiyateerü nümüin Je’waa kojutüin wamüin tü nuluwataakat anain waya: «Jiyoukta tü [kasa] mojusükat» otta ‹Juuʼulaa suulia jaaʼinrüin tü mojusükot›. Müle shia, weeʼiyateerü ‹lotuin maʼin wanoula› (Roma 12:9; 1 Pedro 3:11; 2 Timoteo 1:5).

10. ¿Jamüsü nanüiki noʼutku na wayuukana? ¿Jamüsü mojuka tia?

 ¹⁰ Eeshii eeka anain namüin nanajüle tü kasa mojusükat. Eeshii namüle: «Jaʼitairü tanajüin, nnojoleerü taainjüin shia». Na makana anüiki emeejiraashii otta mojeerü nakuwaʼipa (Jeremías 17:9). Anale waaʼin sünain anajaa tü kasa niyouktakat Je’waa, ¿shiimainchejeʼe ‹wayouktüin tü mojusükat›? Waainjüle tia, nnojoleena saapirüin waya tü waaʼinkat. Sutuma tia, eeshii süpüla kaainjalain otta nnojoluin mojuin maʼin wamüin tü kasa mojusü naainjakat na waneeinnua (Aluwataaushikana 28:27; 1 Timoteo 4:1, 2).

11. ¿Jamüsü sünainpünaaka Galacia 6:7 tü anajaakat wanee kasa?

¹¹ Tia, alatüsü namüin noʼutku na anoujüshiikana. Aainjüshii kasa mojusü sutuma nanajüin kasa yarüttüsü. Sükajee tia, natüjaaitpa aaʼu ‹shieerüin nütpajüin mapa chi wayuukai tü kasa nüpünajakat› (Galacia 6:7, TNM). Akanasaʼa wayakana nnojotsü waainjüinjatüin tia. Weʼitaale kasa anasü suluʼu wekii aneerü wakuwaʼipa (paashajeʼera tü pütchikat « ¿Kasa tashaittajatka, tanajüinjatka otta taapajüinjatka?»).

12. ¿Jamüsü sünainpünaaka Galacia 6:5 tü ashaittaakat, tü anajaakat otta tü aapajaakat wanee kasa? ¿Kasa waneeküinjatka akajee shia?

¹² Wekirajaa jooluʼu sünain tü piamakat sukuwaʼipa ashaittaa, anajaa otta aapajaa wanee kasa: tü nnojotkat süküjüin maʼin achiki tü Wiwüliakat anale jee mojule shia. Waneeküinjatü mojeerüle jee aneerüle wakuwaʼipa sutuma (Galacia 6:5). Akatsaʼa, nnojotsü waneeküin shia süka anain saaʼin wamüin, waneeküin sükajee tü pütchi nümakat Je’waa, tü suluʼukat tü Wiwüliakat. Pütchikat tia, shiiʼiyatüin anale jee mojule shia nümüin Je’waa. Makalaka wekirajaale sünain wayaawateerü aaʼu ‹tü nüchekakat Je’waa› wapüleerua sünain süpüshuaʼa tü kasa waainjakat, maʼaka  saaʼin sünain ashaittaa, anajaa otta aapajaa wanee kasa (Éfeso 5:17).

13. ¿Kasa choʼujaaka süpüla wayouktüin washaittüin, wanajüin otta waapajüin wanee kasa mojusü?

¹³ Nnojotsü wanaawain nakuwaʼipa na anoujüshiikana süpüla nayaawatüin saaʼu wanee kasa (Filipos 1:9). Otta müsia, naata tü nashaitteekat, tü nanajeekat otta tü naapajeekat. Makalaka nnojoluinjatüin waʼatapajüin wanaawain tü kasa waneekakat. Mayaapejeʼe sülatüin tia, choʼujaasü  wasakirüin waaʼin sünain tü pütchi nümakat Je’waa otta wooʼulaa anain tü suluʼujutkat wekii otta waaʼin sutuma. Müle shia, wayoukteerü washaittüin, wanajüin otta waapajüin kasa mojuka nümüin Je’waa (Salmo 119:11, 129; 1 Pedro 2:16).

14. (1) ¿Kasa tü wanee jülüjüinjatkat waaʼin washaittapa, wanajapa otta waapajapa wanee kasa? (2) ¿Kasa waainjüinjatka süpüla kojutüin wamüin tü sünainpünaakat aʼwaajaa Maleiwa?

¹⁴ Anasü wasakirüle waaʼin sünain tü waneekakat süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin, süka shiiʼiyatüin jamüin wanüiki süchiki tü anakat otta tü mojukat. Akatsaʼa, jülüjüinjatü waaʼin jeʼrain kaʼi jee oora walatiraka sünain. Süpüla watüjaain aaʼu kojutüle maʼin shia wamüin. Nnojo motuin waaʼin kojutüinjatüin tü kasa sünainpünaakat aʼwaajaa Maleiwa (Mateo 6:33, TNM). ¿Kasa waainjüinjatka süpüla kojutüin shia wamüin? Waainjüinjatü tü nümakat Pablo: «Jülüja jaaʼin tü jukuwaʼipakat suulia müin aka jia tü wayuu eekat mekiin, wayuuinjana kekiishii maʼin jia, shia anaka akatalaa tü kaʼi apütaakat» (Éfeso 5:15, 16, TNM). Waneeküle tü kaʼi washaittüinjatkat, wanajüinjatkat otta waapajüinjatkat oʼu wanee kasa, apütaajeerü kaʼi süpüla ‹tü kasa kojutukat›, tü anakat atuma wanoula (Filipos 1:10).

15. ¿Jamüsü anaka eere waaʼin waneeküinjatpa tü washaittüinjatkat, tü wanajüinjatkat otta tü waapajüinjatkat?

¹⁵ Eeinjatü waaʼin waneeküinjatpa tü washaittüinjatkat, tü wanajüinjatkat otta tü waapajüinjatkat. Soto waaʼin süchon tü wunuʼu waashajaakat achiki suluʼu pütchi waneesia. Suulia weküin tü ittakat sünain nnojotsü shiain wachotooin neʼe tü ittüsükat, miyoʼu tü saʼata wachotookat. Wayakana wayouktüin washaittüin, wanajüin otta waapajüin tü mojukat saashin tü Wiwüliakat. Otta müsia, anasü wayouktüle süpüshuaʼa tü kasa nnojotkat watüjaain aaʼu anale jee mojule shia otta eere sünain kasa eeka süpüla sümojujeʼerüin wakuwaʼipa nümaa Je’waa  (Proverbios 4:25-27). Wanee kasa akaaliinjeenaka waya süpüla eein waaʼin shia waainjüin maʼin tü sümakat tü Wiwüliakat.

16. (1) ¿Kasa waainjüinjatka watüjaapa saaʼu anale jee mojule wanee kasa nümüin Je’waa? (2) ¿Jarat tü wakuwaʼipainjatkat weinshi?

¹⁶ Waneeküinjatpa tü washaittüinjatkat, tü wanajüinjatkat otta tü waapajüinjatkat, jülüja waaʼin palajana anale jee mojule shia nümüin Je’waa. Süpüla tia, waashajeʼera tü Wiwüliakat eere süküjünüin tü nuluwataakat anain Je’waa. Maʼaka saaʼin tü nümakat Salomón süchiki tü kasa nüʼürülakat Je’waa, süpüshi tia shia «aküjaa alawaa», «oʼutaa saaʼin wayuu eeka maainjalain», «jülüjaa aaʼin kasa mojusü» otta «awatawaa süchiirua kaainjalaa» (Proverbios 6:16-19, TNM). Watüjaapa saaʼu anain jee mojuin wanee kasa nümüin Maleiwa, ¿kasa waainjüinjatka? Müshi wamüin Pablo: ‹Jiyoukta [jüleraja] tü kasa mojusükat› (Roma 12:9). Waneekapa tü washaittüinjatkat, tü wanajüinjatkat otta tü waapajüinjatkat weeʼiyatüinjatü waʼürülain tü nüʼürülakat Je’waa (Galacia 5:19-21). Waainjüinjatü tia suʼupala wayuu otta wamüiwaʼa, eere weeʼiyatüin shiimainre woonooin nümüin Je’waa (Hebreokana 4:13; Aluwataaushikana 2:25). ¿Wacheküin waainjüin süka süpüshuaʼa waaʼin tü anakat saaʼin nümüin Je’waa? Müle shia, jülüjeerü  waaʼin waneepia tü pütchi nümakat Je’waa sünain süpüshuaʼa tü waainjakat. Tia, shia tü wakuwaʼipainjatkat weinshi (2 Corinto 3:18, TNM).

17. ¿Kasa wasakirüinjatka anain waaʼin süpülapünaa washaittüin, wanajüin otta waapajüin wanee kasa?

¹⁷ ¿Kasa tü wanee waainjüinjatkat süpüla watüjaain saaʼu anale nümüin Je’waa tü washaittakat, tü wanajakat otta tü waapajakat? Wasakirüinjatü waaʼin sünain tüü: «¿Jameerü takuwaʼipa sutuma otta takuwaʼipa nümaa Je’waa?». Süpülapünaa wanajüin wanee peliikula müinjatü wanüiki: «¿Jameerü taaʼin sutuma tü tanajakat?». Wekirajaa sünain tü pütchi nümakat Je’waa süchiki tia.

18, 19. (1) ¿Kasa waainjüinjatka saashin Filipos 4:8 süpüla waneeküin kasa anasü süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin? (2) ¿Jarat tü wanee pütchi nümakat Je’waa akaaliinjeenaka waya? (Paashajeʼera tü makat aka saaʼin jolotsü.)

¹⁸ Wanee pütchi nümaka Je’waa suluʼusü Filipos 4:8: ‹Tasoʼira aaʼinchii jia süpüla masütaajuinjanain sünain jülüjaa aaʼin tü anasükat: tü shiimüinkat, tü kasa anasü kojutkat sütüma wayuu, tü lotokat atüma wakuaippa, tü wulekat atüma waaʼin, kasa anasü kamalainkat wamüin, tü waʼwaataakat saaʼu anain maʼi shia›. Nüküjüin Pablo tü pütchikat süpüla wasakirüin waaʼin sünain tü kasa nüchekakat Maleiwa, nnojoishi nia aashajaain süchiki tü washaittajatkat, tü wanajüinjatkat otta tü waapajüinjatkat (Salmo 19:14). Akatsaʼa, eesü süpüla sünainpünaain shia. ¿Jamüsü?

¹⁹ Jülüja waaʼin tü peliikula wanajakat, tü washaittakat süka tü suluʼukat telewisoot, tü muusika waapajakat otta waneeirua. Wasakira waaʼin: «¿Shiʼitaain suluʼu tekii kasa ‹wulesü›?». Süchikijee wanajüin wanee peliikula jülüja waaʼin, ¿kasa tü makatakat suluʼu wekii sutuma? ¿Shia wanee kasa anasü, wulesü otta anasü waaʼin sutuma? Shia waneekaka wanee kasa eeka anain. Akatsaʼa nnojoleerü müin wanüiki makatüle suluʼu wekii kasa yarüttüsü  (Mateo 12:33; Marcos 7:20-23). ¿Kaseerü alataka wamüin jülüjüle waaʼin kasa mojusü? Nnojoleerü jimatüin waaʼin, nnojoleena saapirüin waya tü waaʼinkat otta mojeerü wakuwaʼipa nümaa Maleiwa sutuma (Éfeso 5:5; 1 Timoteo 1:5, 19). Sükajee eein kasa mojusü sutuma ashaittaa, anajaa otta aapajaa kasa mojusü, wayouktüinjatü shia (Roma 12:2). * Meesü wanüiki maʼaka naaʼin chi eeʼirajüikai, müshi nia nümüin Je’waa: «Nnojo puuʼulaain teʼrüin tü kasa nnojotkat kasain anain apüla» (Salmo 119:37, TNM).

20, 21. ¿Jamüsü sünainpünaaka 1 Corinto 10:23, 24 tü ashaittaakat, tü anajaakat otta tü aapajaakat wanee kasa?

²⁰ Nüküjüin Pablo tü pütchi jülüjüinjatkat waaʼin waainjüinjatpa wanee kasa: ‹Nnojorule kasain saamüin tü jaaʼinrakat namüin na juwalayuukana, anakaja nnojorule jaaʼinrüin tia. Tü kasa anakat süpüla jaaʼinrüin, shiainjatü tü jalouikat sümüin wayuu, nnojotsü shiainjatüin neʼe tü akaaliijiakat jia jümüiwa› (1 Corinto 10:23, 24). ¿Kasa waainjüinjatka süpüla jülüjüin waaʼin tia pütchikat waneekapa kasa anasü süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin? Wasakirüinjatü waaʼin: « ¿Jameerü naaʼin na waneeinnua sutuma tü taneekakat?».

²¹ Eesü anale saaʼin wamüin wanee kasa eeka washaittüin, wanajüin otta waapajüin. Akatsaʼa nnojorüle anain shia nümüin wanee wawala eeka matchin naaʼin sünain anoujaa, eesü süpüla waʼwanajaain shia. ¿Jamüsü? Süka nnojoluin keeʼireein waaʼin sümalajaain nünoula. Waainjüle tia, ‹kaainjalashii waya nuulia chi wawalakai› otta naashin Pablo ‹kaainjalashii waya nuulia Cristo›. Woonooinjatü amüin pütchikat tüü: ‹Jiisalaja jukuaippa suʼupala wayuu suulia jaaʼinrüin tü kaainjaleetkat atüma naya›  (1 Corinto 8:12; 10:32). Na anoujüshii shiimainshiikana nnojoishii ashaittüin, anajüin otta aapajüin kasa nnojotkat ‹jaloulin› namüin na nawalayuukana mayaapejeʼe anain shia saaʼin namüin. Müle shia watuma, waainjüin tü pütchi nüküjakat Pablo (Roma 14:1; 15:1).

22. ¿Jamüsü kojutüinjatka wamüin tü anakat saaʼin namüin na waneeinnua?

²² Matchinre waaʼin sünain anoujaa, kojutüinjatü wamüin tü anakat saaʼin namüin na waneeinnua. Nnojoishii waya macheʼeinjanain süchiirua wanaawainjatüin tü namakat na wawalayuukana sümaa tü wamakat süchiki tü ashaittaakat, tü anajaakat otta tü aapajaakat wanee kasa. Waainjüle tia, müshii aka waya naaʼin wanee wayuu eeka nuʼunüin saaʼu wisiküleeta suluʼu wanee wopu. Keeʼireesü naaʼin wanaawain süwachira neʼejena na waneeinnua nümaa. Tia, nnojotsü anain. Makalaka naneeküle na wawalayuukana ashaittaa, anajaa otta aapajaa wanee kasa naata suulia tü anakat saaʼin wamüin, akatsaʼa nnojotsü mojuin shia saashin tü Wiwüliakat, ¿kaseerü waainjaka? Süka alin naya wapüla kojuteerü wamüin tü anakat saaʼin namüin. Mayaa weeʼiyateerü ‹nnojoluin waʼülüjiraain namaa na wawalayuukana› (Santiago 3:17; Eclesiastés 7:16).

23. ¿Kasa waainjüinjatka waneeküinjatpa tü anakat süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin?

²³ Soto waaʼin, ¿kasa waainjüinjatka waneekapa tü anakat süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin? Palajana wekirajaainjatü anain mojule shia saashin tü Wiwüliakat; müle shia, wayoukteerü. Otta nnojorüle süküjüin maʼin tü Wiwüliakat anale jee mojule shia, wekirajaajeerü anain tü nümakat Je’waa süchiki tia. Otta müsia, wayoukteerü süpüshuaʼa kasa amojujaka tü waaʼinkat jee müsia nnojoleerü waainjüin wanee kasa mojuka atuma naaʼin na waneeinnua, maʼaka naaʼin na wawalayuukana. Waneeküle kasa anasü süpüla washaittüin, wanajüin otta waapajüin, kojuteechi Maleiwa watuma otta ayateechi alin nia wapüla waneʼewai wakua otta sümaa wapüshi.