1, 2. ¿Jamüshi talataka Je’waa niʼrüle waʼyataain süchiirua lotuin wakuwaʼipa? Piʼitaa wanee shiyaawase.

EESHI wanee jintüi ojuʼitüshi sümaa nii suluʼujee wanee oikkaalee. Mapa, nüshaʼwalaaka sümaa mmoluin nia süka nülüʼüjüin wanee miʼirooui oikkaanüsü, nnojotsü nütüjaain aaʼu nülüʼüjüin shia. Nüchuntajatia shia sümüin tü niikat süpüla shiyaʼlajüin nümüin, akatsaʼa motoko shia naaʼin. Mojuka naaʼin sümaa niʼyalajüin. Sümülialaka nia otta shiitaaka eemüin tü oikkaaleekat. ¡Talatüsü maʼin tü niikat süka niiteʼerüin tü nülüʼüjakat otta nüküjüin nnojoluin naaʼinjeein shia!

² Talatüshii maʼin na kachonshiikana süka lotuin nakuwaʼipa nachonnii sünain wainma kasa. Otta talataleeshia maʼin chi Washi iipünaajachikai süka niain ‹chi Maleiwa aküjakai waneepia tü shiimainkat› (Hebreokana 6:18). Talatüshi Je’waa niʼrüle waʼyataain süchiirua lotuin wakuwaʼipa, süka shiain süpüshi tü laülaainjatkat atuma waaʼin sünain anoujaa. Sükajee talateein naaʼin watuma otta ayateein alin wapüla nia, «keeʼireesü waaʼin lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa» maʼaka nümüin Pablo (Hebreokana 13:18, TNM). Ekirajaweena waya sünain pienchisü kasa eere kapüleein aainjaa tia otta süchikijee wekirajaweerü anain tü kasa anasü eekat sutuma waainjüin shia.

3-5. (1) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat süchiki wemeejiraain wamüiwaʼa? (2) ¿Kasa akaaliinjeenaka waya süpüla watüjaain saaʼu lotule wakuwaʼipa?

³ Palajana, ekirajaainjana waya süpüla lotuin wakuwaʼipa wamüinjiraa. Süka kaainjaraliin waya, eeshii süpüla wemeejiraain. Tia, alatüsü namüin na anoujüshii chajanakana Laodicea. Washinnuu naya naashin, akatsaʼa naashin Jesús müshii aka «saaʼin wayuu eekai maletsein, eekai moʼuin je eekai masheʼin» sünain nanoula (Alateetkat Mapeena 3:17). Mojusü maʼin sukuwaʼipa nanoula, eesü süpüla sülatüin kasa mojusü namüin sutuma otta nnojotsü nanoujüin tü alatakat namüin.

⁴ Müshi Santiago: ‹Wane wayuu eekai talatüin Maleiwa nümaa naajüin, nnojorule nülaüleʼerüin naaʼin süka nünüiki, nnojotsü kasain saamüin nümüin tia noʼuluʼu Maleiwa› (Santiago 1:26). Emeejiraashii waya nücheküle Je’waa saaʼin wamüin tü waʼyataainkat sümaa mojuin wanüiki. Nnojotsü kasain saamüin wanoula noʼuluʼu Maleiwa. Nnojotsü kasain anain apüla. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla nnojoluin wemeejiraain?

⁵ Süpülapünaa tia, aashajaashi Santiago süchiki anain maʼin tü nuluwataakat anain Maleiwa ashajünaka suluʼu tü Wiwüliakat. Otta naashin, müsü aka saaʼin shia wanee rouya «weʼrajaaka aluʼu» süpüla wanaatüin tü mojukat wanain (Santiago 1:23-25). Sükajee tü Wiwüliakat watüjaa aaʼu lotule wakuwaʼipa otta kasainjatüin wanoukteʼerüin sünain (Lamentaciones 3:40; Ageo 1:5). Otta müsia, wachuntüinjatü nümüin Je’waa nünaʼlüin wakuwaʼipa, nükaaliinjüin waya süpüla watüjaain saaʼu tü kasa mojusü wanainkat otta katchinjanain waya nutuma süpüla wanoukteʼerüin shia (Salmo 139:23, 24). Eesü nnojorüle lotuin wakuwaʼipa sünain wanee kasa sümaa nnojoluin watüjaain saaʼu. Akatsaʼa, nnojotsü motuinjatüin waaʼin jamüin saaʼin nümüin chi  Washi iipünaajachikai tia wakuwaʼipakat. Saashin Proverbios 3:32, TNM, «nülerajüin Je’waa chi emeejüikai, akaisaʼa aleewashi maʼin nia namaa na lotokana akuwaʼipa». Shiimain tia, nükaaliinjeena waya Maleiwa süpüla watüjaain saaʼu tü wakuwaʼipakat maʼaka nütüjaain saaʼu Je’waa otta waainjeein tü keeʼireekat naaʼin. Sutuma tia, meerü wanüiki maʼaka nünüiki Pablo: «Keeʼireesü waaʼin lotuin wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa». Aʼyataainjana maʼin waya süka süpüshuaʼa waaʼin süpüla wountüin tia, mayaapejeʼe kapüleein maʼin wamüin anain watuma tü keeʼireekat waaʼin.

6. ¿Jamüshii naküjiraainjanaka tü shiimainkat na kaʼwayuuseshiikana? ¿Kasa nnojoluinjatka naainjüin?

⁶ Eʼraajünüinjana wapüshi sutuma lotuin nakuwaʼipa. Aküjiraainjana tü shiimainkat na kaʼwayuuseshiikana. Nnojoishii kiʼrainjanain sünain amüraajaa, kakuwaʼipale naya suluʼupünaa Internet otta nnojoishii anajüinjanain shiyaakua wayuu masheʼinsat jee amaʼüjiraasü sukuwaʼipa. Eeshii anoujüshii aainjaka tia sujuuna naʼwayuuse. ¡Nnojotkatche lotuin nakuwaʼipa! Nnojo waainjüin kasa wounjulajaka aka wakuwaʼipa suulia waʼwayuuse. Washata nukuwaʼipa David, müshi nia: «Nnojoishi aikkalaain taya namaa na aküjüliikana alawaa otta nnojoishi ekeroluin taya namaa na ounjulakana nakuwaʼipa» (Salmo 26:4, TNM).

7, 8. ¿Kasa wekirajüinjatka anain wachonnii süpüla anain otta kojutüin namüin lotuin nakuwaʼipa?

 ⁷ Nekirajüinjana nachonnii na wayuukana süpüla kojutüin namüin lotuin nakuwaʼipa sünain wanee kasa. Süpüla tia, nekirajüinjana süka tü Wiwüliakat. Aashajaasü shia nachiki na nnojoliikana lotuin akuwaʼipa. Maʼaka naaʼin Acán chi aʼluwajakai sümaa nuunjulajüin süchiki; Guehazí, chi aküjakai naʼalain shiiʼiree washirüin nia otta nüchiki Judas, chi aʼluwajakai nneerü sümaa nimeejüin süpüla naainjüin kasa mojusü nümüin Jesús (Josué 6:17-19; 7:11-25; 2 Reyes 5:14-16, 20-27; Mateo 26:14, 15; Juan 12:6).

⁸ Akatsaʼa eesü nachiki wayuu lotoko akuwaʼipa. Maʼaka naaʼin Jacob aluwataaka nüchonnii sünain eiteʼeraa tü nneerü maaʼawayaakat atumawaa naaʼinruʼu suluʼu natoleekase. Wanee nia Jefté sümaa tü nüchonkat, aainjaka tü nümakat chi süshikai nümüin Maleiwa mayaapejeʼe süpütüin waneeirua kasa. Otta nüchiki Jesús, chi meimmoluinkai sümaa nnojoluin nuunjulajiraain nüchiki wanaa sümaa nüpüleeruaanüin aaʼin sutuma wayuu mojulaasü, niiʼiyatüin süka tia nücheküin shikeraajüin tü sümakat tü Wiwüliakat nüchiki otta nnojoluin sülatüin kasa mojusü namüin na naʼaleewainkana (Génesis 43:12; Jueces 11:30-40; Juan 18:3-11). Tia, shia neʼe süpüshi nachiki na wayuu saashajaakana achiki tü Wiwüliakat, anaka süpüla wekirajüin anain wachonnii süpüla anain otta kojutüin namüin lotuin nakuwaʼipa.

9. ¿Jamüsü choʼujaaka lotuin nakuwaʼipa na wayuukana sünain wanee kasa napüleerua nachonnii? ¿Kasa nnojoluinjatka naainjüin?

⁹ Wekirajüinjana neʼe naya süka wanüiki otta wakuwaʼipa. Makalaka nümüin chi aluwataaushikai Pablo: ‹Jia ekirajüliikana, ¿jamüsü nnojotkaʼa jaaʼinrüin tü jikirajakat anain? Jia achiajaakana suulia oʼuwajaa, ¿jamakaʼa kaʼruwaraliikaʼa jia?› (Roma 2:21). Eesü naküjüle na kachonshiikana anain tü lotookat akuwaʼipaa, akatsaʼa nnojotsü naainjüin shia, aküjüshii alawaa jee makatüshii sümaa kasa nnojotka nakoroloin.  Süchikijee, müshii naya: «Nnojotsü mojuin tia mayaapejeʼe alawaain shia» otta «natüjaa aaʼu eein süpüla süʼluwatünüin noulia». Naainjüle tia, nnojoleerü nayaawatüin aaʼu na tepichikana tü aküjünakat namüin. Ayatüsia mojuin aʼluwajaa jaʼitairü nnojoluin kojutüin tü aʼluwajünakat otta tü aküjaakat alawaa ayatüsia mojuin, jaʼitairü kasain aashajaanüin achiki jee nnojoluin jamajatüin shia sümüin wayuu (Lucas 16:10, TNM). * Otta müshiʼiya na tepichikana, nayaawatamaata aaʼu tü alawaakat otta mojusü naaʼin sutuma (Éfeso 6:4). Akatsaʼa, lotule nakuwaʼipa na wayuukana napüleerua nachonnii, miyoʼuyuupa naya yaleteechi Je’waa natuma naʼaka na mojulaashiikana (Proverbios 22:6).

10. Süpüla lotuin wakuwaʼipa, ¿jamüsü waaʼinmajüinjatka tü waashajaakat achiki namaa wawalayuu?

¹⁰ Wainma kasa waainjüinjatka süpüla lotuin wakuwaʼipa namüin wawalayuu. Maʼaka wekirajaain sünain ekirajaaya 12, namaale waya na wawalayuukana waaʼinmajüinjatü wanüiki, süka eein süpüla waküjüin perulaa otta alawaa süpüla wamojujüin sukuwaʼipa wayuu. Waküjüle kasa sümaa nnojoluin watüjaain saaʼu shiimainre shia, aküjüshii waya alawaa. Jülüjüinjatü  waaʼin wanüiki süpülapünaa waashajaain (Proverbios 10:19). Akaʼaya shiimainre shia, jülüjüinjatü waaʼin wanüiki. ¿Jamüsü? Süka eein süpüla wekerojooin sünainmüin kasa nnojoluinjatka watüjaain aaʼu otta weeʼiyateerü maaliin wapüla wayuu (1 Tesalónica 4:11). Nnojo wanaawain watuma tü aküjaakat shiimain sümaa tü mojuukat anüikii; eeshii süpüla waashajaain sümaa kemeʼeriain wanüiki otta kamaneein waya (Colosas 4:6).

11, 12. (1) Kaainjarale wanee wayuu, ¿kasa nümojujaleeka aka shia? (2) ¿Kasa alawaa nüküjaka Satanás süchiki waainjala? ¿Kasa waainjüinjatka süpüla eejiraain waya sümaa? (3) ¿Jamüsü süpüla lotuin wakuwaʼipa namüin na nuʼunirakana Je’waa süka nütchin?

¹¹ Choʼujaasü maʼin lotuin wakuwaʼipa namüin na laülaakana wapüleerua sünain anoujaa. Nuunjulajüle wanee wayuu naainjala —sükajee nüküjüin naʼalain nüsakinnapa süchiki—, sükajee tia nümojujaleein nukuwaʼipa. Eesü süpüla piamain nukuwaʼipa, niʼyataayaain nümüin Je’waa sümaa naainjüin kasa mojusü maʼin, tia shia wanee emeejaa (Salmo 12:2). Wanee kasa mojuka shia nüküjüin neʼe süpüshi naainjala otta nuunjulajüin süchiki tü natüjaainjatkat aaʼu na laülaashiikana (Aluwataaushikana 5:1-11). Na aainjakana tia oonooshii sümüin naʼalain Satanás (paashajeʼera tü pütchikat « Naʼalain Satanás süchiki waainjala»).

¹² Lotuinjatü wakuwaʼipa namüin na nuʼunirakana Je’waa süka nütchin. Waainjüin tia, waküjüle tü shiimainkat wepirajapa tü karaloukta sümaajatkat waʼyataain nümüin Je’waa. Otta wanaa sümaa waküjüin süchiki tü ayuulii wanainkat jee waneeirua kasa süchiki tü waʼyataainkat nümüin Je’waa sünain tü karaloukta süpülajatkat wanee aʼyatawaa nümüin (Proverbios 6:16-19).

13. ¿Jamüsü süpüla weeʼiyatüin lotuin wakuwaʼipa waʼyataajiraale nümaa wanee wawala?

¹³ Lotuinjatü wakuwaʼipa waʼyataajiraale nümaa wanee wawala. Nnojoishii aashajaainjanain waya nümaa süchiki waʼyataain suluʼu tü outkajaaleekat otta sünain aküjaa pütchi.  Waapüle aʼyatawaa nümüin wanee wawala, loteerü wakuwaʼipa sünain wawalaajamaatüin nia otta waapüin nümüin tü aapünajatkat nümüin wanee aʼyataai (1 Timoteo 5:18; Santiago 5:1-4). Otta wayale aʼyataain nümüin wanee wawala, waainjüinjatü süpüshuaʼa tü eʼitaanakat wapüla (2 Tesalónica 3:10). Nnojotsü waʼatapajüin weemeraain wainma kaʼi otta saapünüin wamüin wainma kasa noulia na waneeinnua sükajee wanoujüin nümaa chi aapakai wamüin aʼyatawaa (Éfeso 6:5-8).

14. ¿Kasa waainjüinjatka wajuyaajüle nneerü nuulia wanee wawala? ¿Jamüsü waainjüinjatka tia?

¹⁴ ¿Kasa waainjüinjatka wajuyaajüle nneerü nuulia wanee wawala otta shiale wanee nneerü waʼyataajiraainjatka aka nümaa? Saashin tü pütchi nümakat Je’waa, washajirüinjatü shia sünain wanee karaloukta. Tia, naainjüin Jeremías wanaa sümaa niyaʼlajüin wanee mma. Nükumajüin sükaralouktse noʼupala na eʼrajakana saaʼu sümaa piamain shia otta süchikijee anasü sünaajaaya nutuma (Jeremías 32:9-12; paashajeʼera Génesis 23:16-20). Süshajünüle noʼupala wanee wayuuinnua süchiki wanee juyaala sümaa shiʼitaanüin nünülia chi ajuyaajüshikai otta chi ajuyaajitshikai, nnojotsü shiain sutuma matüjüin nia awalaajaa. Tia, anasü maʼin süka nnojoluin mojujirawaa, emeejirawaa otta atkawaa sutuma. Waʼyataajiraale nümaa wanee wawala sotuinjatü waaʼin nnojoluin anain mojujiraain waya sutuma wanee aʼyatawaa (1 Corinto 6:1-8). *

15. ¿Jamüsü saaʼin nümüin Je’waa emeejaa sünain oikkawaa? ¿Kasa waainjüinjatka?

¹⁵ Lotuinjatü wakuwaʼipa namüin na nnojoliikana anoujüin wamaa. Maʼaka nümüin Pablo, «keeʼireesü waaʼin lotuin  wakuwaʼipa sünain süpüshuaʼa kasa» (Hebreokana 13:18, TNM). Kojutüsü maʼin nümüin chi Kakumalakai waya lotuin wakuwaʼipa waʼyataajiraale, jaʼitaina jaraliin waainjüin amaa shia. Tia, shiiʼiyatüin Proverbios, eere saashajaain pienchitua süchiki emeejaa süka pesa (Proverbios 11:1; 16:11; 20:10, 23). Sümaiwa epesajünapuʼusü wanee kasa eeka shiyaʼlajünüin, suikkünüin, tü oorokat otta tü pülaata ayaʼlajünakat aka shia. Wainma oikkaalii emeejapuʼuka süka piamasü sukuwaʼipa pesa. * Akaisaʼa Je’waa nülerajüin na emeejüliikana. Ayateere alin wapüla Maleiwa, nnojoishii waya emeejüliinjanain.

16, 17. ¿Kasa naainjaka na nuluwataakana aaʼu Satanás? ¿Kasa ayatüinjatka waainjüin?

¹⁶ Eesü suuʼulakünüle waaʼin süpüla nnojoluin lotuin wakuwaʼipa. Alatüsü tia süka wainmain na nnojoliikana lotuin akuwaʼipa naʼaka na nuluwataakana aaʼu Satanás. Emeejüshii naya otta aküjüshii alawaa süchiki tü natüjakat apüleerua nachajaale aʼyatawaa. Aküjüshii naʼalain suluʼu tü karaloukta sümaajatkat tü nawalaajüinjatkat, nachekajüle nneerü awalaajünaka paala süpüla namüliajünüin sülatüle kasa mojusü namüin, noʼunajatka aka suluʼumüin wanee mma otta sünain waneeirua kasa. Nashatüin suluʼujee Internet tü eʼitaanakat nutuma chi ekirajüikai, müshii nayakai kashajalain shia otta nemeejüin nia nasouktüle suluʼu karaloukta tü nüsakitkat anain süchiki tü nikirajakat. Waneeinnua, naapüin nneerü namüin neʼipajana na sülaülashiikana mma süpüla nakaaliinjüin naya. Alatüsü tia maaʼulu süka eein wayuu «eekai nayouktüin tü anasükat», «kapülain naaʼin nakuaippa neʼe namüiwa» otta «kachiiruain naaʼin tü washirüükat» (2 Timoteo 3:1-5).

¹⁷ Eesü kapüleere wamüin ayatüin wayouktüin tü emeejaakat. Eesü anale saaʼin wamüin nakuwaʼipa na emeejüliikana otta wainma nneerü naapaaka, akanasaʼa na aʼyataashiikana  nümüin Maleiwa eeshii nalatirüle müliaa sutuma lotuin nakuwaʼipa «sünain süpüshuaʼa kasa» (Salmo 73:1-8). ¿Eesü kasa anasü antaka namüin sutuma lotuin nakuwaʼipa? Aa, ¿kasa anaka aluʼu nakuwaʼipa? Wekirajaa sünain süpüshi tü kasa anasü antakat namüin na lotokana akuwaʼipa.

18. ¿Jamüsü kojutüka maʼin lotule wakuwaʼipa?

¹⁸ Nnojotsü eein wanee kasa kojutüka maʼin suulia lotuin nukuwaʼipa wanee wayuu (paashajeʼera tü pütchikat « ¿Lotusü maʼin takuwaʼipa?»). Tia, eesü süpüla nountüin shia napüshuaʼa na wayuukana. Nnojotsü sünainpünaain shia wanee kasa isaka wachiki, maʼaka saaʼin watüjüle maʼin süpüleerua wanee kasa, washirüle waya, anale maʼin wayolojo otta weʼraajünüle maʼin. Nnojoishii wainmain na lotokana akuwaʼipa maʼaka waaʼin (Miqueas 7:2). Mayaapejeʼe shimeeʼerainpalain waya wayuu süka lotuin wakuwaʼipa, eejeena na kojutükana amüin waya otta neʼitaajeerü naaʼin wanain. Kaʼletseena waya sutuma lotuin wakuwaʼipa. ¿Jamüsü süpüla sülatüin tia? Eeshii aküjülii pütchi nüchiki Je’waa ayataka aʼyataain nojutünapa na nnojoliikana lotuin akuwaʼipa otta eeshii naneekünüle süpüla naʼyataain sünain aʼyatawaa napülajatka na lotokana akuwaʼipa.

19. ¿Jamüsü waaʼin otta wakuwaʼipa nümaa Je’waa sutuma lotuin wakuwaʼipa?

¹⁹ Mayaapejeʼe eein süpüla nnojoluin sülatüin wamüin tü waashajaakat achiki, eesü kasa analeeka maʼin sutuma lotuin wakuwaʼipa. Tü palajatkat shia talatüin waya sükajee «wulein tü suluʼukat waaʼin», maʼaka nümüin Pablo (Hebreokana 13:18, TNM). Tü wanee shia, talatüin waya süka watüjaain saaʼu ayatüin alin wapüla Je’waa, chi kojutükai amüin lotuin nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin (Salmo 15:1, 2; Proverbios 22:1). Nnojotsü wanee kasa eeka müin aka saaʼin tia. Wekirajaa sünain wanee kasa sünainpünaaka lotoo akuwaʼipaa: tü nümakat Je’waa süchiki aʼyatawaa.