1, 2. ¿Kasa tü wakumajakat? ¿Jamüsü jülüjüinjatka waaʼin anale shia?

AʼYATAASHI maʼin pia sünain akumajaa wanee miichi. Kakaliaichi pia sünain otta choʼujaayülia shia. Kapüleesü shia pümüin, akatsaʼa talatüsü maʼin paaʼin sutuma. Jaʼitairü kasain alatüin, nnojotsü jülüjüin paaʼin puuʼulaain otta kulajaain paaʼin suulia. Aneesü sükumajia tü miichikat putuma süka kateerüin poʼu sünainjee otta sünainpünaasü shia tü alateetkat pümüin. Eesü püsakirüle paaʼin: « ¿Kasa miichi waashajaaka achiki?». Pia waashajaaka achiki.

² Aashajaashi Judas süchiki wakumajüin wakuwaʼipa waneʼewai wakua maʼaka saaʼin wanee miichi. Jülüja waaʼin tü nümakat namüin na anoujüshiikana ‹ayatüinjachin alin napüla Maleiwa›. Süpüla naainjüin tia, ‹nakumajüinjatü nakuwaʼipa sükajee tü nanoula wulesükat maʼin› (Judas 20, 21, TNM). ¿Kasa waainjüinjatka süpüla wakumajüin wakuwaʼipa otta katchin wanoula süpüla ayatüin alin wapüla Maleiwa? Wekirajaa sünain apünüinsü kasa süpüla wakumajüin wakuwaʼipa sünain anoujaa.

3-5. (1) ¿Kasa nünoujireeka anain waya Satanás süchiki tü nuluwataakat anain Je’waa? (2) ¿Jamüinjatü saaʼin wamüin tü nuluwataakat anain Je’waa? Piʼitaa wanee shiyaawase. ¿Jameerü waaʼin müle shia watuma?

³ Tü palajatkat kasa wakumajaka anainjee wakuwaʼipa sünain  anoujaa shia wanoujüinjanain maʼin sünain tü nuluwataakat anain Je’waa. Sünain karalouktakat tüü, wekirajaa anainrü tü nümakat Je’waa süchiki tü wakuwaʼipainjatkat. ¿Jamüsü saaʼin wamüin tia? Nünoujireein waya Satanás sünain nnojoluin kasain waainjüin sutuma tü nuluwataakat anain Maleiwa. Süka anakuwaʼipalüin tia nümüin chaaʼaya Edén, nnojoishi ooʼulaain nia suulia (Génesis 3:1-6). Akatsaʼa, nnojoleerü naainjüin tia waka pansaale tü jülüjakat waaʼin süchiki tü nuluwataakat anain Maleiwa.

⁴ Weʼitaa wanee shiyaawase. Waraittüshii waya suluʼu wanee mma müsü aka saaʼin yüüja, wantajiraaka sümaa kachueeraluʼuin shiʼipa, nnojoishii süpüla walatüin waneemüin saʼata, eere anain maʼin shia. Weʼraiwaʼaya tia, mojusü saaʼin wamüin, süka nnojoluin walatüin. Akatsaʼa weirakaale suluʼumüin, weʼrüin wanee kaʼlaira jashichi nünanajüin sümaa müin nümutteekai wooʼomüin. Watüjaaitpa aaʼu sütaʼünnüin shiʼipa tia mmakat süpüla waaʼinmajünüin nuulia chi kaʼlairakai. Akatsaʼa, ¿eeshi wanee mürüt maaʼulu yapakai süpüla nümuttüin wooʼomüin shiiʼiree niküin waya? Aa. Müsü tü Wiwüliakat: ‹Anakajaʼa laülaale jaaʼin süpüla eeinjatüin jaaʼin. Satanás, müshi aka naaʼin wanee kaʼlaira sünain waraittüin jaʼakapünaa süpüla nümalajeʼerüinjatüin jünoula› (1 Pedro 5:8).

⁵ Shiimain, Satanás müshi aka naaʼin wanee mürüt mojulaashi maʼin yapakai shiiʼiree niküin waya. Wainma tü nuluwataakat anain Je’waa aaʼinmajaka waya suulia waaʼinrüin tü ‹kasa mojusü nüchekakat Satanás› (Éfeso 6:11). Sutuma tia wasakirapa waaʼin sünain tü nuluwataakat anain Maleiwa, jülüjüinjatü waaʼin niʼitaalain shia süka alin waya nüpüla. Müle shia, wayaawateerü aaʼu shiʼitaaushin süpüla saaʼinmajüin jee talatüin waya. Makalaka nümüin Santiago: ‹Chi eekai jülüjüin naaʼin nünüiki Maleiwa süpüla naaʼinrüin waneepia tü suluwataakat anain, alanaʼaleejeeria maʼi sünain talatüin naaʼin› (Santiago 1:25).

6. ¿Jarat wanee sukuwaʼipa anaka maʼin süpüla katchinjatüin watuma wanoula sünain tü nuluwataakat anain Maleiwa? ¿Kasa sünainpünaaka tia?

 ⁶ Waainjüle tü nuluwataakat anain Je’waa, shia wanee sukuwaʼipa anaka süpüla katchin wanoula nünain chi Aküjakai tü aainjünajatkat otta sünain tü nuluwataakat anain. Tia, sünainpünaasü woonooin sümüin ‹tü nüchekakat Cristo›, maʼaka saaʼin wekirajüin ‹tü nuluwataapuʼukat anain› (Galacia 6:2; Mateo 28:19, 20). Otta müsia, kojutüsü wamüin woutkajaain süpüla waʼwaajüin Maleiwa sümaa namaain waya na anakana akuwaʼipa (Hebreokana 10:24, 25). Wanee kasa waainjüinjatka naashin Maleiwa shia waashajaain nümaa waneepia süka süpüshuaʼa waaʼin (Mateo 6:5-8; 1 Tesalónica 5:17). Woonoole sümüin tü nuluwataakat anain Maleiwa, watüjaa aaʼu niʼitaalain shia süka alin waya nüpüla. Wayaawata aaʼu talatüin waya otta anain waaʼin sutuma, akatsaʼa nnojotsü müin waaʼin sutuma tü kasa mojusü eekat Mmapaʼa. Shiimain wanoujüin maʼin sünain tü nuluwataakat anain Maleiwa wasakirapa waaʼin sünain tü kasa anasü naapakat wamüin woonoole nümüin.

7, 8. ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat namüin na kapüleekana amüin noonooin waneepia naashin sümüin tü nuluwataakat anain Je’waa?

 ⁷ Eeshii eeka shapaain naaʼin süka kapüleejeerüin saaʼin namüin noonooin waneepia sümüin tü nuluwataakat anain Je’waa otta mmotshii seema nnojoleerüin nountüin shia naashin. Müle shia, soto waaʼin pütchikat tüü: «Tayakai Je’waa, taya chi Pümaleiwasekai, Chi ekirajakai pia süpüla anainjatüin pukuwaʼipa, Chi oʼunirakai pia suluʼu tü wopu puʼunüinjatkat aluʼu. Poonoole sümüin tü taluwataakat anain, jimateerü paaʼin maʼaka saaʼin wanee süchi otta loteerü pukuwaʼipa maʼaka saaʼin sümüna tü palaakat» (Isaías 48:17, 18, TNM). Anasü maʼin waaʼin sutuma tü pütchikat, ¿aashimüin?

⁸ Sükajee pütchikat tüü, nüküjüin Je’waa naapeerüin wamüin piamasü kasa anasü woonoole nümüin. Tü palajatkat shia jimateerüin waaʼin maʼaka saaʼin wanee süchi: anasü, miyoʼusü otta waneepiasü. Tü piamakat shia loteerüin wakuwaʼipa maʼaka saaʼin sümüna palaa. Wananajüle sümüna tü palaakat watüjaa aaʼu ayateerüin shia unatüin waneepia. Tia shia ayateerüin lotuin wakuwaʼipa waneepia sünain aainjaa kasa anasü. Waʼyataale maʼin sünain oonowaa waneepia nümüin Maleiwa, nükaaliinjeena waya süpüla wountüin shia (Salmo 55:22). Sotule waaʼin pütchikat tüü, ichesü wanoula nünain Je’waa otta sünain tü nuluwataakat anain.

9, 10. (1) ¿Jamüsü keeʼireeinjatka waaʼin walaüleʼerüin waaʼin sünain anoujaa? (2) ¿Jamüshii talataka na anakana anoula?

⁹ Tü piamakat kasa wakumajüinjatka anainjee wakuwaʼipa sünain anoujaa shia tü aküjünakat sükajee tü pütchikat: ‹Jülaüleʼera jaaʼin sünain anoujaa› (Hebreokana 6:1). Mayaapejeʼe isain wachiki anain maʼin wakuwaʼipa, eesü süpüla wainküin walaüleʼerüin waaʼin sünain anoujaa. waainjüle tia shiʼipaʼaya, talateena maʼin waya sutuma waʼyataain nümüin Je’waa. ¿Jamüsü?

 ¹⁰ Chi anoujüshi laülaakai aaʼin sünain anoujaa, aʼyataashi maʼin süpüla anain nünoula otta jülüjüsü naaʼin jamüin saaʼin nümüin Je’waa wanee kasa (Juan 4:23, TNM). Naashin Pablo ‹chi eekai keeʼireein naaʼin tü mojusükat, nüleʼeruʼusü tü kaainjalaakat. Otta chi eekai keeʼireein naaʼin tü nüchekakat chi Naaʼinkai Maleiwa, shia süka nüchepchiain Maleiwa› (Roma 8:5). Na achekakana tü mojusükat nnojoleena talatüin süka jülüjüin naaʼin tü nachekakat namüiwaʼa, wainmeein kasa namaʼana otta nnojotsü jülüjüin naaʼin tü alatajatkat mapeena. Akanasaʼa na anakana anoula, talatüshii süka naainjüin süpüshuaʼa kasa sümaa jülüjüin naaʼin «chi Maleiwa talatakai aaʼin» (1 Timoteo 1:11, TNM). Talateeshi Maleiwa natuma otta talatüshii naya jaʼitairü suuʼulakünüin naaʼin. ¿Jamüsü? Shia süka natüjaain saaʼu noonoole waneepia neeʼiyateerü alaain Satanás otta talateechi Maleiwa natuma (Proverbios 27:11; Santiago 1:2, 3).

11, 12. (1) ¿Kasa waainjüinjatka naashin Pablo süpüla wayaawatüin saaʼu anale jee mojule wanee kasa? ¿Jamaluʼulu tü pütchikat «ekirajaa»? (2) ¿Kasa waainjüinjatka süpüla kiʼrain wasaʼa otta watüna sünain aainjaa wanee kasa?

¹¹ Ekirajaainjana waya palajana süpüla laülaain waaʼin sünain anoujaa. Tia, shiiʼiyatüin pütchikat tüü: «Tü eküülü ichesükat napülajatü na wayuu laülaayuu ekirajaakana süpüla nayaawatüin saaʼu anale jee mojule wanee kasa» (Hebreokana 5:14, TNM). Sükajee tü pütchikat griego «ekirajaa», nüküjüin Pablo ‹wekirajaainjanain›. Tia maluʼulu «ekirajawaa maʼaka naaʼin wanee wayuu ekirajaka nüsaʼa otta nütüna süpüla kiʼrain shia sünain aainjaa wanee kasa», eʼraajünaka sümaiwa chaaʼaya Grecia. Wekirajaa sünain tü aainjünakat süpüla tia.

¹² Nnojoishii jemein waya sümaa kiʼrain wasaʼa otta watüna sünain aainjaa wanee kasa. Wanee joʼuu shia neʼe niyaawataka aaʼu jalain nütüna otta nüsaʼa, eeshi niʼyaajiraale nuʼupünaa, ainkuusü naaʼin otta aʼyalajüshi sutuma tia. Mapa shiʼipaʼaya kiʼrain nutuma nütapaʼa nuunteerü nülemüjüin,  nuwarairaain otta kawatireechi mapa. * Tü nountakat na wayuukana süka nasaʼa otta natüna shia nuuntaka chi ekirajakai nüsaʼa otta nütüna süpüla kiʼrain shia sünain aainjaa wanee kasa. Weʼrüle anain maʼin tü naainjakat maʼaka namunnajüin otta leeyatüin naya iipünaapünaa, eeshii wamüle eein süpüla müin aka naya wanee maakina anashaatasü maʼin. Akatsaʼa tia, nnojotsü akumajaain sümüiwaʼa, kakalia nekirajaain süchiirua nountüin tia. Saashin tü Wiwüliakat «eesü tü anakat apüla» namüin na wayuukana nekirajüle nasaʼa otta natüna sünain wanee kasa, akatsaʼa tü analeekat saashin shia ekirajawaa süpüla ayaawataa saaʼu anale jee mojule wanee kasa (1 Timoteo 4:8, TNM).

13. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla wayaawatüin anale jee mojule wanee kasa?

¹³ Sünain karalouktakat tüü, wekirajaaitpa anain wainma kasa wayaawataka atuma anale jee mojule wanee kasa süpüla anain wanoula otta waneepiain waya nümaa Je’waa. Süpülapünaa waneeküin tü waainjüinjatkat, aashajaainjana waya nümaa Maleiwa süpüla wekirajaain sünain tü nuluwataakat anain. Wasakira waaʼin waneepia: «¿Jarat tü pütchi nümakat Je’waa sünainpünaaka tü taainjüinjatkat? ¿Jamüsü süpüla taainjüin shia? ¿Nüchekeetche Maleiwa tü taainjüinjatkat?» (Proverbios 3:5, 6; Santiago 1:5). Kiʼrale waya sünain  wasakirüin waaʼin, ekirajaweena waya süpüla wayaawatüin anale jee mojule wanee kasa. Müle shia, laülaajeerü waaʼin sünain anoujaa otta ayateena waya sünain.

14. ¿Kasa keejiainjatka wamüin süpüla laülaain waaʼin sünain anoujaa? ¿Kasa akuwaʼipaa wayouktüinjatka?

¹⁴ Mayaapejeʼe wainküin laülawaa aaʼin sünain anoujaa, ayatajana waya aʼyataain süchiirua. Süpüla miyoʼuin waya eküinjana waya. Naashin Pablo ‹tü eküülü ichesükat süpülajatü wayuu laülaayuu›. Sutuma tia, süpüla ichein wanoula ekirajaainjana waya sünain kasa anasü. Kekiinjana waya, tia maluʼulu waainjüinjatüin tü wekirajaakat anain. Tia, choʼujaasü maʼin maʼaka süküjüin tü Wiwüliakat, «tü palajanainjatkat shia tü kekiiwaakat maʼin». Sutuma tia, keejia wamüin tü nikirajakat anain Maleiwa (Proverbios 4:5-7, TNM; 1 Pedro 2:2). Nnojo yaletüin otta jülüjüin waaʼin kojutüinjanain waya suulia wayuu sükajee watüjüin otta kekiin maʼin waya. Eeinjatü waaʼin waneepia süpüla nnojoluin süntüin suluʼu waaʼin tü yaletaakat aaʼin otta waneeirua akuwaʼipaa mojusü. Anasü naashin Pablo ‹wayaawatüle saaʼu tü waaʼinrakat waneʼewai wakua süpüla watüjaain saaʼu shiimainre waaʼinrüin tü nüchekakat Cristo› (2 Corinto 13:5).

15. ¿Jamüsü choʼujaaka aipüraliin waya süpüla ayatüin miyoʼuin wanoula?

¹⁵ Keraapa wanee miichi, anaateʼennüsü waneepia otta akooʼomüinjünüsü choʼujaale shia. Müsia tü alatakat sümüin wanoula. ¿Kasa choʼujaaka süpüla anain otta miyoʼuin shia? Shia aipüraliinjanain waya. Shiimain, kooʼomüinjatü shiʼipaʼaya naaliin Je’waa otta na wawalayuukana wapüla. Nnojoliire aipüraliin waya, nnojoleerü kasain anain apüla tü watüjaakat aaʼu otta tü waainjakat (1 Corinto 13:1-3). Aipüraliinjana waya süpüla laülaain waaʼin sünain anoujaa otta miyoʼuin shia.

16. ¿Kasa niʼitaaka Satanás nekiiruʼu na wayuukana? ¿Kasa nüküjaka wamüin Je’waa?

¹⁶ Wekirajaa sünain tü apünüinkat kasa wakumajaka anainjee wakuwaʼipa sünain anoujaa. Tia shia, waaʼinmajüinjatü tü  jülüjakat waaʼin. Satanás, chi aluwataakai naaʼu na manoujüinsaliikana, atüjüshi maʼin eʼitawaa nekiiruʼu na wayuukana kasa mojusü, nnojoluin nanoujüin wanee kasa, nnojoluin anain tü naleʼeruʼujutkat otta süshapataain naaʼin (Éfeso 2:2). Mojusü maʼin wakuwaʼipa sutuma tia, maʼaka saaʼin mojuin tü rulumakat sümüin miichi aainjuushi süka taapüla. Akaisaʼa Je’waa, nüküjüin wamüin tü kasa waʼatapajakat, tü waaʼinmajüinjatkat aka wakuwaʼipa.

17. ¿Kasa maka aka saaʼin tü waʼatapajakat saashin tü Wiwüliakat?

¹⁷ Saashin tü Wiwüliakat «tü waʼatapajakat süpüla katüin woʼu» süpülajatü eejiraain waya nümaa Satanás otta na nuluwataakana aaʼu. Müsü aka shia wanee uwon aainjuushi süka kachueera nünainpuʼuka wanee surulaat (1 Tesalónica 5:8, TNM). Chi surulaat nümaiwajachikai kakoomashi kachueera saaʼujee wanee aainjuushi süka paaʼata süpüla süleʼejaain nünainjee tü aʼyaatünakat aka nia otta nnojoluin eʼikaain nia. Nütüjaa aaʼu oukteechin nia nnojorüle shia nünain sünain atkawaa. Tü uwonkot saaʼinmajüin nikii chi surulaatkai, müsia tü waʼatapajakat saaʼinmajüin tü jülüjakat waaʼin.

18, 19. ¿Jamüsü shiiʼiyatia nutuma Jesús jamaluʼuluin jülüjaa aaʼin tü kasa aʼatapajünakat? ¿Jamüsü süpüla washatüin nukuwaʼipa Jesús?

¹⁸ Niiʼiyatüin Jesús jamaluʼuluin jülüjaa aaʼin tü kasa aʼatapajünakat. Soto waaʼin tü müliaa niʼrakat süpülapünaa ouktüin nia. Aapüna ekiichi saaʼu nneerü nutuma wanee naʼaleewain. Eeshi wanee aattajaaka nüchiki suʼupala wayuu. Otta na waneeinnua napütüin nia sümaa napantajaain. Naʼürülashi na wayuu eejeʼewaire nia sümaa nachuntüin müliain nia otta nuʼutünüin aaʼin natuma na surulaat romajeʼewaliikana. Müliashi maʼin nia woulia. ¿Kasa akaaliinjaka nia süpüla nülatüin süchikijee tia? Müsü Hebreokana 12:2, TNM: «Sükajee tü talataa eʼitaanakat nüpüleerua, nüchecherüin naaʼin suʼunnaa ouktüin nia sünain wanee wunuʼu, niyouktüin tü japüliikat otta nojoyolooka nikialuʼujee Maleiwa». Saashin tia pütchikat jülüjüsü naaʼin «tü talataa eʼitaanakat nüpüleerua».

¹⁹ ¿Kasa tü talataa eʼitaanakat nüpüleerua? Shia nütüjaain saaʼu tü nuuntüinjatkat ayatüle noonooin nümüin Maleiwa:  kojutüinjatüin nutuma nünülia Maleiwa otta niiʼiyatüin maʼin alaain Satanás. ¡Nnojotsü eein wanee kasa naʼatapaka Jesús eeka müin aka saaʼin tia talataka atuma nia! Otta müsia, nütüjaa aaʼu naapüinjatüin chi Nüshi iipünaajachikai kasa anasü nümüin otta nümaainjachin nia nüchikuaʼa soʼu palitchon kaʼi. Sülatüle kasa mojusü nümüin Jesús, jülüjüsü maʼin naaʼin tia naʼatapajakat. Otta wayakana washatüinjatü nukuwaʼipa. Maʼaka naaʼin Jesús nnojo motuin waaʼin tü talataa naapeetkat wamüin Je’waa. Kojutüshii waya nutuma süka nüneeküin waya süpüla wulein watuma nünülia otta weeʼiyatüin alaain Satanás. ¿Jamüsü süpüla waainjüin shia? Waneeküinjachi Je’waa süpüla niain aluwataain waaʼu otta ayatüinjachi alin wapüla nia jaʼitairü kasain alatüin wamüin.

20. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla jülüjüin waaʼin kasa anasü?

²⁰ Anasü nümüin Je’waa otta naapeein wamüin kasa anasü süka waneepiain waya nümaa (Isaías 30:18; Malaquías 3:10). Naapeein wamüin tü kasa anasü keeʼireekat waaʼin (Salmo 37:4). Sutuma tia, jülüja waaʼin tü waʼatapajakat nutuma Je’waa. Nnojo waainjüin tü naainjakat na nuluwataakana aaʼu Satanás maʼaka saaʼin kasa yarüttüsü, kasa eeka nnojoluin lotuin sukuwaʼipa otta jülüjaa aaʼin kasa mojusü. Wayaawatüle saaʼu süntüin suluʼu waaʼin tia, wachunta maʼin nümüin Je’waa ‹naapai wanee anaa wamüin›. Tia, saaʼinmajeerü waaʼin otta tü jülüjakat waaʼin (Filipos 4:6, 7).

21, 22. (1) ¿Kasa naʼatapajaka na wayuu ‹wattakana maʼin naalii›? (2) ¿Kasa anaka maʼin pümüin sünain tü paʼatapajakat? ¿Kasa ayatüinjatka paainjüin?

 ²¹ ¡Anakatche maʼin tü waʼatapajakat! Naʼakale waya na wayuu ‹wattakana maʼin naalii›, alatüinjanaka süchikijee ‹tü müliaa müleʼoshaatakat› jülüja waaʼin tü kasa anasü waʼatapajakat (Alateetkat Mapeena 7:9, 14). Aneerü maʼin waaʼin taashipa waya suulia tü niʼitaakat Satanás otta na yolujaakana, süka nnojoluin jaralin isain nüchiki chi Yolujaakai. Sajaʼlajaapa tü naainjakat Satanás, talateerü maʼin waaʼin sünain anoukteʼeraa tü Mmakat süpüla paraiisüin shia nuluwataapa Cristo sirumatuʼujee namaa na 144.000 aluwataainjanakana. ¡Talateerü maʼin waaʼin sajaʼttapa tü ayuuliikat, weʼrapa süsoʼiraain naaʼin na wapüshi ouktakana otta katüin woʼu maʼaka nücheküin shia Maleiwa nükumajaiwaʼaya kasa süpüshuaʼa! Walüʼütpa maʼin süpüla anain maʼin waya, choʼujaweerü motsomüin süpüla saapünüin wamüin wanee kasa anasü maʼin: ‹wojuittinnüinjanain suulia wamüliala soʼu kaʼikat tia› maʼaka naaʼin na nüchonniikana Maleiwa (Roma 8:21).

²² Nücheküin Je’waa taashin maʼin pia suulia müliaa. Süpüla tia, choʼujaasü poonooin nümüin Je’waa. Sutuma tia, anasü maʼin kachiiruale waaʼin woonooin weinshi nümüin, ¿aashimüin? Sünainjee tia, ¡ayata pükumajüin pukuwaʼipa sükajee tü pünoula wulesükat maʼin, süpüla ayatüin alin püpüla Maleiwa süpüla kaʼika süpüshuaʼa!