1-3. (1) ¿Kasa tü shiimain sümakat tü Wiwüliakat? (2) ¿Kasa waainjüinjatka süpüla wousütüin na anakana süpüla waʼaleewain?

¿SÜSÜIN tü maawüikat wanee kasa eeka keenain süʼütpaʼa: Müshiʼiya wayakana, müsü wasakai saaʼin süpüshi tü kasa aainjünakat waʼütpünaa. Tia maluʼulu washatüin tü kasa anasü otta tü kasa mojusü nanainkat na wayuu waashajaakana amaa weinshi.

² Shiimain tü sümakat tü Wiwüliakat wanaa sümaa sümüin: «Eeka namaain wayuu eeka kekiin maʼin kekiijeechi maʼin, akaisaʼa eeka namaain wayuu eeka mekiin mojeerü nukuwaʼipa» (Proverbios 13:20, TNM). Tü pütchikat «eeka namaain», nnojotsü shiain tü aashajawaakat motsomüin sümaa wanee wayuu, shia tü aleewaakat maʼin. Süchiki tia, müsü wanee pütchi: «Wamaale wanee wayuu shia süka alin maʼin shia wapüla otta aleewain waya sümaa». Washatüin nakuwaʼipa na wayuu aikana maʼin wapüla, ¿aashimüin? Paaʼinwajiraale maʼin waya namaa waainjeerü tü naainjakat, sutuma tia eesü süpüla anain jee mojuin wakuwaʼipa.

³ Ayateere alin wapüla Maleiwa, choʼujaasü wachajaain wayuu anaka süpüla waʼaleewain. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla wousütüin naya? Alinjana wapüla na aikana nüpüla Maleiwa, wacheküinjana süpüla waʼaleewain na naʼaleewainkana Maleiwa. Jülüja paaʼin: wayuukana naainnua  eesü nanain tü akuwaʼipaa anakat nümüin Je’waa. ¡Anashii maʼin süpüla waʼaleewain wayuukana naainnua! Sutuma tia, wekirajaa sünain jaralüin tü akuwaʼipaa anakat nümüin Je’waa. Watüjaale saaʼu tü nümakat Je’waa yapeena waya süpüla wachajaain na anakana süpüla waʼaleewain.

4. ¿Jamüshii nüneekaka Je’waa na wayuu anakana süpüla naʼaleewain? ¿Jamüshi ‹taʼaleewain› nümaka Je’waa nümüin Abraham?

⁴ Nüneeküin Je’waa na anakana süpüla naʼaleewain. Naainjüin tia süka niain Aluwataain saaʼu kasa süpüshuaʼa otta tü aleewaakat nümaa shia wanee kasa anashaatasü maʼin. ¿Jaralii na nüneekakana süpüla naʼaleewain? Aleewashi neʼe Je’waa namaa na eʼitaakana naaʼin nünain otta na anoujakana maʼin nünain. Noʼutku na naʼaleewainkana nia Abraham, chi eʼnnaajünakai sutuma nünoujüin maʼin nünain. Aluwataanüshi nia sünain nuʼutüin naaʼin chi nüchonkai. * Nnojotsü eeirüin wanee kasa kapüleesü maʼin ooʼulakünaka aka nünoula wanee wayuu eeka kachoin. Naainjüin Abraham tia, ‹naapüinjachi Isaac süpüla ouktajachin nia› «süka nütüjaain aaʼu sünain nuuntüin Maleiwa nüsoʼirüin saaʼin wayuu eekai ouktüin» (Hebreokana 11:17-19). Sükajee nünoujüin maʼin Abraham otta noonoo in maʼin nümüin Je’waa ‹taʼaleewain› müshi Je’waa nümüin (Santiago 2:21-23).

5. ¿Jamüshii nümüin Je’waa na wayuu oonookana maʼin waneepia?

⁵ Kojutüshii maʼin nümüin Je’waa otta aishii nüpüla na wayuu waneepiakana nümaa, jaʼitairü alatüin kasa namüin (2 Samuel 22:26). Maʼaka wekirajaain suluʼu ekirajaaya 1, talatüshi Je’waa namaa na oonookana nümüin  süka alin nia napüla. Saashin Proverbios 3:32, TNM, «aleewashi maʼin [nia] namaa na lotokana akuwaʼipa», namaa tooloyuu otta jieyuu oonooka waneepia sümüin tü nuluwataakat anain. Nuunejüin naya süpüla naʼwaajüin otta naashajaain nümaa waneepia (Salmo 15:1-5).

6. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla weeʼiyatüin alin wapüla Jesús? ¿Jamüsü naaʼin Je’waa wanaa sümaa niʼrüin alin wapüla chi Nüchonkai?

⁶ Aishii nüpüla Je’waa na aikana apüla chi waneeshikai Nüchon. Müshi Jesús süchiki tia: «Chi eekai alin apüla taya, oonoweechi sümaa tü tekirajakat anain. Aijeechi niaʼaya nüpüla chi Tashikai» (Juan 14:23). Sünainjee pütchikat tüü, ¿kasa waainjüinjatka süpüla weeʼiyatüin alin wapüla Jesús? Oonooinjana waya sümüin tü nuluwataakat anain maʼaka saaʼin aküjaa pütchi otta ekirajaa wayuu (Mateo 28:19, 20; Juan 14:15, 21). Wanee kasa eeʼiyataka alin wapüla Jesús shia ‹woushikajaainjanain süchiirua nukuaippa› (1 Pedro 2:21). Mayaapejeʼe nnojoluin lotuin maʼin wakuwaʼipa, wooʼulaküin washatüin nukuwaʼipa sünain wanüiki otta tü kasa waainjakat. Talatüsü naaʼin Je’waa wanaa sümaa niʼrüin washatüin nukuwaʼipa chi Nüchonkai süka alin nia wapüla.

7. ¿Jamüshii kekiika waya aleewale waya namaa na aleewakana nümaa Je’waa?

⁷ Maʼaka wekirajaainnapain, achuntüshi Je’waa namüin na naʼaleewainkana nanoujüinjanain nünain, waneepiainjanain naya nümaa, noonooinjanain nümüin, alinjachin Jesús napüla otta kojutüinjatüin namüin tü akuwaʼipaa nikirajakat anain. Anasü wasakirüle waaʼin: «¿Jamüsü tanüiki nachiki na taʼaleewainkana? ¿Eesü nanain akuwaʼipaakat tia? ¿Aleewashii maʼin naya nümaa Je’waa?». Shiimain kekiin waya aleewale waya namaa na kanainkana tü akuwaʼipaa nanainkat na anoujüshiikana otta na aküjakana pütchi. Aneerü wakuwaʼipa natuma wayuukana  naainnua süka natütüleʼerüin waaʼin süpüla waainjüin tü kasa talatakat atuma naaʼin Maleiwa. (Paashajeʼera tü pütchikat « ¿Jaralii na anakana süpüla taʼaleewain?»).

8. ¿Kasa tü anakat pümüin sünainjee (1) sukuwaʼipa Noemí sümaa Rut? (2) nakuwaʼipa apünüinshii jimaʼalii hebreo? (3) nukuwaʼipa Pablo nümaa Timoteo?

⁸ Süküjüin tü Wiwüliakat nachiki wainma aʼyataalii nümüin Maleiwa anaka akuwaʼipa sükajee naneeküin na anakana süpüla naʼaleewain. Eesü süpüla wekirajaain süchiki Noemí sümaa Rut, na apünüinshii jimaʼalii hebreo waneepiapuʼukana nümaa Maleiwa chaaʼaya Babilonia otta Pablo nümaa Timoteo (Rut 1:16; Daniel 3:17, 18; 1 Corinto 4:17; Filipos 2:20-22). Akatsaʼa tü wekirajaainjatkat maʼin anain shia aleewain maʼin David nümaa Jonatán.

9, 10. ¿Jamüshii aleewajiraaka maʼin David nümaa Jonatán?

⁹ Saashin tü Wiwüliakat, süchikijee ouktüin Goliat nutuma David «aleewashi maʼin Jonatán nümaa David otta aika maʼin David nüpüla Jonatán maʼaka alin nia nüpülajiraa» (1 Samuel 18:1, TNM). Süchikijee tia, aleewashii maʼin naya ouktaleepa Jonatán sünain wanee atkawaa, mayaapejeʼe laülaain nia nuulia * (2 Samuel 1:26). ¿Jamüshii aleewajiraaka maʼin naya?

¹⁰ Paaʼinwajiraashi David nümaa Jonatán süka alin napüla Maleiwa otta waneepieein naya nümaa Maleiwa. Kojutüsü maʼin namüin tü nümaʼanajeejatkat Maleiwa otta tü akuwaʼipaa anasü nanainkat. Kojutüsü nümüin Jonatán meimmoluin David sünain atkawaa süpüla yaletüin nünülia Je’waa. Kojutüsü nümüin David noonooin maʼin waneepia Jonatán sümüin tü nuluwataakat anain Je’waa mayaapejeʼe  laülaain Jonatán. Nnojotsü jülüjüin naaʼin tü nukuwaʼipakat nümüiwaʼa, palajanasü nutuma tü keeʼireekat naaʼin chi naʼaleewaikai. Wanaa sümaa nüchajaanüin David nutuma chi aluwataashikai Saúl süpüla nuʼutüin naaʼin otta wanaa sümaa nuunjulaakuʼu nümüin. Aishi maʼin David nüpüla Jonatán, «nuʼunaka eemüin David  [...] süpüla nütütüleʼerüin naaʼin nünain Maleiwa»  (1 Samuel 23:16, TNM). ¡Talataka maʼin naaʼin David süka nüntüin chi naʼaleewainkai süpüla nütütüleʼerüin naaʼin! *

11. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü nukuwaʼipakat Jonatán nümaa David?

¹¹ ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Jonatán nümaa David? Shia aleewainjanain waya namaa wayuu wanaawaka akuwaʼipa wamaa sünain anoujaa. Anasü maʼin aleewale waya namaa na anoujakana tü wanoujakat anain, nnojoliikana yarüttüin akuwaʼipa otta na waneepieekana nümaa Maleiwa. Aleewale waya namaa, akaaliinjiraweena  waya süpüla wachecherüin waaʼin sükajee wanüiki, tü jülüjakat waaʼin otta tü alatakat wamüin (Roma 1:11, 12). Na anakana süpüla waʼaleewain, naya na anoujiraakana wamaa. Akatsaʼa napüshuaʼa na antakana suluʼumüin tü outkajaaleekat, ¿anashii naya süpüla waʼaleewain? Nnojo.

12, 13. (1) ¿Jamüshii jülüjüinjanaka waaʼin na wayuu waneekakana süpüla waʼaleewain suluʼu tü outkajaaleekat? (2) ¿Kasa alataka namüin na anoujüshii chajanakana Corinto soʼu nükalia Pablo? ¿Jamüsü nünüiki Pablo süpüla naapirüin naya?

¹² Jülüja waaʼin na waneekakana süpüla waʼaleewain, wainma na suluʼukana tü outkajaaleekat nnojoleenaka akaaliinjüin waya süpüla wachecherüin waaʼin sünain anoujaa. ¿Ponuinjatü waaʼin tia? Nnojo. Maʼaka eein süchon wunuʼu eeka kamaʼain süpüla jeʼwein, eeshii wawalayuu eeka kamaʼain süpüla laülaain naaʼin sünain anoujaa. Makalaka eein suluʼu tü outkajaaleekat wayuu laülaaka naaʼin sünain anoujaa otta nnojotka laülaain naaʼin (Hebreokana 5:12–6:3). Kaʼatapalainjana waya napüla na jekennuukana, na matchinkana anoula otta weeʼiyatüinjatü alin naya wapüla. Müle shia, wakaaliinjeena naya süpüla laülaain naaʼin sünain anoujaa (Roma 14:1; 15:1).

¹³ Eesü sülatüle wanee kasa jülüjüinjatka atuma waaʼin jaraliin na waʼaleewainkana suluʼu tü outkajaaleekat. Eeshii eeka nnojoluin anain nakuwaʼipa otta jashichin sutuma wanee kasa eeka saainjünüin namüin otta mojuin nanüiki. Alatapuʼusü tia soʼu nükalia Pablo. Mayaapejeʼe kojuyain na anoujüshii waneepiakana nümaa Je’waa, eeshii eeka nnojoluin naainjüin tü kasa anasükat. Maʼaka naaʼin na chajanakana Corinto, eeshii eeka nooʼulaain suulia nanoujüin tü shiimain ekirajünakat anain naya, makalaka naapirüin Pablo na nuwalayuukana: «Nnojo jimeejiraain. Na wayuu nnojoliikana anain süpüla waʼaleewain mojusü wakuwaʼipa natuma» (1 Corinto 15:12, 33, TNM). Makalaka naapirüin  Pablo Timoteo eeinjanain waneeinnua anoujüshii nnojoliinjanaka anain akuwaʼipa otta nnojoluinjachi aleewajiraain nia namaa (2 Timoteo 2:20-22).

14. Sünainjee tü nümakat Pablo nachiki na waʼaleewainkana, ¿jarat tü pütchi nümakat Je’waa?

¹⁴ Sünainjee tü nümakat Pablo eesü wanee pütchi nümaka Je’waa: nnojotsü anain aleewale maʼin waya nümaa wanee wawala eeka mojuin nukuwaʼipa (2 Tesalónica 3:6, 7, 14). Waaʼinmajüinjatü tü wakuwaʼipakat nümaa Je’waa. Nnojo motuin waaʼin müin waya maʼaka saaʼin tü maawüikat, müin wasakai saaʼin tü kasa aainjünakat waʼütpünaa, tia maluʼulu washatüin nakuwaʼipa na wayuu waashajaakana amaa weinshi. Weʼitaale tü maawüikat shiroku korosin, nnojotsü waʼatapajüinjatüin eein wüin sünain. Müshiʼiya waya, waʼaleewainre na mojukana akuwaʼipa, nnojoleena waya sünainpünaain kasa anasü (Galacia 5:7-9).

15. ¿Kasa waainjüinjatka süpüla wousütüin suluʼu tü outkajaaleekat wawalayuu anaka süpüla waʼaleewain?

¹⁵ Mayaapejeʼe sülatüin tia, eeshii süpüla wousütüin suluʼu tü outkajaaleekat wawalayuu anaka süpüla waʼaleewain (Salmo 133:1). Akatsaʼa, ¿kasa waainjüinjatka süpüla aleewain waya namaa? Washatüinjatü nakuwaʼipa otta tü naainjakat na naʼaleewainkana Maleiwa. Müle shia watuma, arütkaajeena wanainmüin na makana akuwaʼipa. Otta müsia, anashii wayale aleewain palajana. (Paashajeʼera tü pütchikat « Tü waainjakat süpüla kaʼaleewain waya».) Achajaainjana waya na anakana süpüla washatüin nakuwaʼipa. Otta müsia, sotuinjatü naaʼin na anoujüshiikana tü sümakat tü Wiwüliakat: «Jiiʼiyata alin jüpüla wainma maʼin wayuu». Shiimain aleeweein waya namaa wainma wawalayuu sümaa nnojoluin jülüjüin waaʼin naatain neʼiruku, noumain otta nakuwaʼipa (2 Corinto 6:13, TNM; 1 Pedro 2:17). Nnojoishii nayainjanain waʼaleewain neʼe na wanaawakana ouyase wamaa. Soto paaʼin laülaain Jonatán  nuulia David. Aleewale waya namaa na laülaakana woulia atüjeena otta kekiijeena waya nanainjee.

16, 17. ¿Jamüshii nnojoluinjanaka wakatalaain noulia na wawalayuukana mojujiraale waya nümaa wanee wawala?

¹⁶ Eeshii mojujiraale waya namaa na wawalayuukana süka nnojoluin wanaawain tü wakuwaʼipakat otta tü wakuwaʼipakat sümaiwa. Sutuma tia, eesü mojule wamüin nünüiki wanee wawala, tü kasa naainjakat wamüin, mojujiraale waya süka naatain tü wakuwaʼipakat, waʼülüjiraale sükajee nnojoluin anain süküjia wanee pütchi otta nnojorüle wanaawain tü nümakat sümaa tü wamakat (Santiago 3:5). Sülatüle wamüin tia, ¿kaseerü waainjaka? ¿Ooʼulaweena waya suulia anoujaa? Nnojoleerü waainjüin tia süka alin wapüla Je’waa otta na naʼaleewainkana.

¹⁷ Nükumajala otta naaʼinmajüin waya Je’waa, makalaka  alinjachin wapüla otta waʼwaajüinjachin neʼe nia (Alateetkat Mapeena 4:11). Otta müshiʼiya na wawalayuukana nüneekala naya Je’waa makalaka ayatüinjanain waya namaa (Hebreokana 13:17). Sutuma tia, mojujiraale waya nümaa wanee wawala nnojoluinjana waya akatalaain noulia na wawalayuukana. Nnojotsü anain waainjüle tia süka nnojoluin nüsirüin Je’waa tü alatakat. Suulia tia aishaatashi maʼin nia wapüla, makalaka nnojoleerüin jülüjüin waaʼin wapütüin nia otta na wawalayuukana (Salmo 119:165).

18. (1) ¿Kasa waainjüinjatka süpüla nnojoluin mojujiraain waya namaa na wawalayuukana? (2) ¿Jameerü waaʼin motule waaʼin tü kasa mojusü eekat süpüla sünoukteʼennüin?

¹⁸ Sutuma alin wapüla na wawalayuukana nnojoleena waya mojujiraain namaa. Otta moteerü waaʼin tü kasa mojusü eekat süpüla sünoukteʼennüin, sotuinjatü waaʼin nnojoluin anain maʼin wakuwaʼipa otta kaainjaraliin waya (1 Pedro 4:8). Nnojotsü nüchuntüin Je’waa lotuinjatüin maʼin nakuwaʼipa na naʼaleewainkana, müshiʼiya wayakana nnojotsü wachuntüin. Otta müsia, sutuma alin wapüla na wawalayuukana sükaaliinjeena waya süpüla ‹motuin waaʼin süpüshuaʼa naainjala› (Colosas 3:13). Eesü kapüleere tia süka eein süpüla üttüin waaʼin sutuma tü kasa mojusü aainjünakat wamüin. Waainjüle tia müliashii naya watuma waashin. Akatsaʼa waya neʼe müliaka üttüle waaʼin. Makalaka anain maʼin motule waaʼin tü kasa mojusü eekat süpüla sünoukteʼennüin (Lucas 17:3, 4). Müle shia watuma, jimateerü waaʼin, anajiraajeena waya namaa na wawalayuukana otta nümaa Je’waa (Mateo 6:14, 15; Roma 14:19).

19. ¿Jaralii na wakatalaainjanakana oulia?

¹⁹ Eesü süchuntünüle wamüin wakatalaain noulia na wayuu anoujapuʼukana wamaa. Waainjüin tia naainjüle wanee wawala tü kasa mojukat nümüin Maleiwa, nnojorüle nuuʼulaweein suulia otta nujuʼitinnüle naʼakajee na anoujüshiikana.  Otta müsia, nooʼulaale suulia anoujaa sünain tü shiimainkat süpüla nekirajüin alawaa otta nojuʼitüle süka naaʼin namüiwaʼa naʼakajee na anoujüshiikana. Müsü tü Wiwüliakat wamüin: «Anashii jükatalaale noulia» * (1 Corinto 5:11-13; 2 Juan 9-11). Kapüleejeerü maʼin wamüin wooʼulaain suulia aleewain waya namaa wapüshire naya otta aleewapuʼule maʼin waya namaa. Sutuma tia, ¿kaseerü waainjaka? ¿Waneepieena waya nümaa Je’waa otta waainjeerü tü nuluwataakat anain? Soto waaʼin kojutüin nümüin Je’waa waneepiale waya nümaa otta woonoole nümüin.

20, 21. (1) ¿Jamüshii nojuʼitinnaka naʼakajee na anoujüshiikana na nnojoliikana ooʼulaweein suulia naainjala? (2) ¿Jamüsü anaka maʼin jülüjüle waaʼin na waneekakana süpüla waʼaleewain?

²⁰ ¿Jamüshii nojuʼitinnaka naʼakajee na anoujüshiikana na nnojoliikana ooʼulaweein suulia naainjala? Shia süka alin wapüla Je’waa sümaa kojutüin wamüin tü nuluwataakat anain (1 Pedro 1:15, 16). Otta aaʼinmajünüshii na wawalayuu waneepiakana nümaa Maleiwa noulia na nnojoliikana ooʼulaweein suulia naainjala. Müle naya, ayateena sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa sümaa natüjaain saaʼu müin aka saaʼin ounjulaaya na wawalayuukana noulia na mojulaashiikana (1 Corinto 5:12, 13; Hebreokana 12:15, 16). Otta müsia, shia süka alin apülaa na kaainjaraliikana. Tia, süpülajatü natüjaain saaʼu neeʼiratüinjatüin nakuwaʼipa otta nouyantüinjanain nünainmüin Je’waa (Hebreokana 12:6).

²¹ Shiimain, eesü süpüla waainjüin kasa anasü jee kasa mojusü natuma na waʼaleewainkana. Makalaka anain maʼin jülüjüle waaʼin na waneekakana süpüla waʼaleewain. Aleewale waya namaa na naʼaleewainkana Maleiwa otta aire wapüla na aikana nüpüla, aleeweena waya namaa na anakana süpüla waʼaleewain. Sutuma tia, wainmeerü tü kasa anasü watüjakat nanainjee, akaaliinjeenaka waya süpüla waainjüin tü keeʼireekat naaʼin Je’waa.