1-4. ¿Kasa nuʼuneeka apüla Pablo Jerusalénmüin jee kasa eeka süpüla sülatüin nümüin chamüin?

 MOJUSÜ NAAʼIN Pablo nümaa Lucas noʼunajanapa Miletojee, müsia neʼe naaʼin na laülaashii chajanakana Éfeso. Anuwaluʼuka Pablo nümaa Lucas, nalüʼüjain süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat namüin sümaʼaleeya tü nneerü akotchojunakat nayaaluʼu na anoujashii chajanakana Judea. Oʼuneemaatüshii naya sünain eʼikajawaa tia asülajuushikat jee nekeraajüin tü naʼyataainkat.

² Sujutannapa uniakat, watta watta müsü tü anuwakat. Mojusü maʼin naaʼin na anoujashiikana süka nuʼunuin Pablo nümaa Lucas jee müshiʼiya namaa na akaratshishii anoujashii namaajanakana (Aluw. 20:4, 14, 15). Nuwaʼlaka najapü Pablo namüin na naʼaleewainkana nnojoliireepaʼaya niʼrüin naya.

³ Aʼyataajiraashi Pablo namaa na laülaashii chajanakana Éfeso soʼu apünüin juya. Oʼunushi nia Jerusalénmüin süka nuʼunirüin nia Maleiwa sükajee tü nüpülainkat. Nütüjaa aaʼu tü kasa eekat süpüla sülatüin nümüin nüntapa chamüin süka müin nünüiki paala namüin na laülaashiikana: «Nuʼunirüin takuwaʼipa Maleiwa sükajee tü nüpülainkat süpüla toʼunajachin Jerusalénmüin, nnojotpejeʼe tatüjaain saaʼu kaseerüin alatüin tamüin chamüin. Tantüle suluʼu wanee pueulo, nüküjawalin tamüin Maleiwa sükajee tü nüpülainkat tataʼüneechin jee teʼreechin wainma kasa mojusü tantapeena Jerusalénmüin» (Aluw. 20:22, 23). Mayaainjeʼe nütüjaain saaʼu jamajeechin nia atumawaa, nuuʼulaain nuʼunirüin nia Maleiwa sükajee tü nüpülainkat süpüla nuʼunajachin Jerusalénmüin. Nnojotsiaajeʼe shiain nücheküin müliainjachin nia, shia naaʼinreeka amüin tü nüchekakalü Maleiwa.

⁴ Waapaiwaʼaya waaʼin nümüin Jehová, waküjain nümüin shiain waaʼinrajatüin tü nuluwataakalü anain. Wekirajaajeerü anain sooʼomüin nüchiki Pablo jee süchiki tü waaʼinrajatkat süpüla washatüin nukuwaʼipa.

5. ¿Jalapünaashi kapünain Pablo namaa na naʼaleewainyuukana süpüla nantüin Tiromüin?

⁵ Anuwaluʼushi Pablo namaa na wayuu nümaajanakana, anasü sukua tü joutaikat napüleerua. Antüshiijeseʼe naya soʼuleʼeya kaʼikat tia eemüin tü mma kanüliakat Cos (Aluw. 21:1). Atunkaashii naya chayaa soʼu aikat tia, waneemüin kaʼi noʼunakalaka eemüin tü pueulo kanüliakat Rodas jee yalejee, noʼunakalaka eemüin tü kanüliakat Pátara, uuchimüin saaʼujee Asia Menor. Oʼotooshiijeseʼe naya chamüin suluʼu wanee anuwa kachisesü, lotoleekalaka naya eemüin tü mmakat Tiro, tü chakat Fenicia. Nüküjain Lucas süchiki tü alatakat namüin soʼu anuwaluʼuin naya: «Weʼrakalaka wattajee tü mmakat Chipre, palaapünaasü waaʼujee tia mmakat» (Aluw. 21:3). ¿Kasache nüküjaka aaʼujee Lucas neʼrüin wattajee tü mmakat Chipre?

6. (1) ¿Jamüsüche sükatchinraakaʼa naaʼin Pablo niʼrapa tü mmakat Chipre? (2) ¿Jamüsü anakaʼa sotule waaʼin tü naaʼinrakat Jehová wapüleerua?

 ⁶ Eesüjaʼa niiʼiyatüle Pablo süka najapü tü mmakat Chipre jee nüküjale namüin na wayuu nümaajanakana tü alatakat nümüin soʼu chajachin nia mekietsat juya paala soʼu tü palajatkat nukua sünain aküjaa pütchi wattapünaa. Soʼu tia chajachi nümaa Bernabé otta Juan Marcos, nantiraaka nümaa wanee wayuu ouutshi kanüliashi Elimas, wayuukai chii niyoutuin napüleerua naküjain pütchi (Aluw. 13:4-12). Süka niʼrüin Pablo süchikuaʼa tü mmakat Chipre sotusü naaʼin tü alatakat nümüin soʼu chajachin nia, akatchinraasü naaʼin süpüla tü alatajateetkat nümüin nuʼunapeena Jerusalénmüin. Anasü sotule waaʼin tü naaʼinrakat Jehová wapüleerua sünain nükaalinjain waya süpüla wachecherüin waaʼin soʼunnaa wooʼulakünüin aaʼin. Waaʼinrüle tia, meerü wanüiki maʼaka naaʼin David: «Wainma tü kasa mojusü alatakat nümüin wanee wayuu anamia, nükaalinjapejeʼe nia Jehová» (Sal. 34:19).

7. ¿Kasa naaʼinraka Pablo namaa na naʼaleewainyuukana nantapa Tiro?

⁷ Kojutusü nümüin Pablo nülatirüinjachin kaʼi namaa na anoujashiikana. Naashin Lucas, nantapa suluʼumüin tü mmakat Tiro, nachajaamaatüin na anoujashiikana (Aluw. 21:4). Nütüjaa aaʼu Pablo namaa na naʼaleewainyuukana eejanain anoujashii chaa Tiro, müshiijeseʼe nachajaamaatüin naya jee eeshiijaʼa makatüle naya namaa nantapa nanain. Wanee kasa weʼraka sünainjee wanoujain, shia kamaneein wamüin na wawalayuukana jaʼitainna jalain naya. Watta naalii naʼaleewainyuu na wayuu aikana apüla Maleiwa.

8. ¿Kasa aküjüneeka achiki suluʼu Aluwataaushikana 21:4?

⁸ Chajana makatüin Tiro na anoujashiikana soʼu akaratshi kaʼi. Soʼu chajanain naya, eesü wanee kasa naküjaka na anoujashii chejeʼewaliikana Tiro nümüin Pablo, anuu nünüiki Lucas süchiki tia: «Aapinnapajaʼa Pablo natuma na anoujashiikana sükajee tü nüpülainkat Maleiwa nnojolinjachin nuʼunuin Jerusalénmüin» (Aluw. 21:4). ¿Niyoutuinche Jehová nuʼunajachin Pablo Jerusalénmüin? Nnojotsü niyoutuin tia, nüküjain paala Jehová nümüin Pablo sükajee tü nüpülainkat müliainjachin nia atumawaa chaa Jerusalén, nnojotpejeʼe nüpülajüin nuulia nuʼunuinjachin chamüin. ¿Kasa aküjüneeka achiki suluʼu Aluwataaushikana 21:4? Shia nayaawatüin sükajee nüpülain Maleiwa na anoujashii chajanakana Tiro, müliainjachin Pablo nüntapa Jerusalén. Süka shapaain naaʼin na anoujashiikana saaʼu tia, nachuntuin nümüin Pablo nnojolinjachin nuʼunuin Jerusalénmüin suulia müliainjachin nia chamüin. Süka naaʼinreein Pablo tü nüchekakat Jehová ayatüshiaʼaya nia oʼunuin Jerusalénmüin (Aluw. 21:12).

9, 10. (1) ¿Kasa sotojooka naaʼin Pablo soʼu shapaain maʼin naaʼin na anoujashii chajanakana Tiro? (2) ¿Kasa shiyoutaka achiki wayuu maaʼulu jee jamüsü nünüiki Jesús süchiki tia?

 ⁹ Sotojooko naaʼin Pablo müinña nakuwaʼipa na nikirajüinkana Jesús soʼu nüküjain namüin nuʼunajachin Jerusalénmüin, müliainjachin nia chamüin jee nuʼutunajachin aaʼin. Anuu nünüiki Pedro nümüin Jesús sutuma mojuin naaʼin naalin: «Señotkalee, aituashiaʼaya maʼin pia, nnojorüleejaʼa sülatajatüin pümüin tia pümakat». Anuukalaka nünüiki Jesús nümüin: «Puʼuna toulia Satanás, pütaʼülee akuwaʼipachi neʼe taya. Nnojotsü jülüjain paaʼin tü jülüjakat naaʼin Maleiwa, shia neʼe jülüjaka paaʼin tü jülüjakat saaʼin wayuu» (Mat. 16:21-23). Shia naainjeeka amüin Jesús tü nuluwataakalü anain nia Jehová jaʼitashi outuin nia saaʼujee tia. Müsia neʼe nukuwaʼipa Pablo, shia naaʼinreeka amüin tü nuluwataakalü anain nia Jehová. Amülialaasü naaʼin na anoujashii chajanakana Tiro naalin Pablo maʼaka sümülialaain naaʼin Pedro naalin Jesús, nnojotsü nayaawatüin aaʼu shiain nücheküin Jehová nuʼunuinjachin Pablo Jerusalénmüin.

¹⁰ Watta saalii wayuu nnojotka aaʼinreein wainma kasa süpüla sunoujain, müsüjeseʼe suʼunuin suluʼu wanee iküleesia eere anain saaʼin sümaa tü ekirajünakalü anain jee eere nnojoluin wattain saalii kasa apülajünaka suulia. Pansaapejeʼe nünüiki Jesús soʼu nüküjain naatainjatüin tü jülüjakat naaʼin na nikirajüinkana, müshi nia: «Chi achekakai süchiki tekirajüin nia, nnojotsü naaʼinrüinjatüin tü nüchekakat neʼe nümüiwaʼa. Müinjatü nülüʼüjakai saaʼin tü wunuʼu akachennakalü anain wayuu sümaa nuushikajaain süchiirua takuwaʼipa» (Mat. 16:24). Oushikajaajeechi süchiirua nukuwaʼipa Jesús chi wayuu eekai kekiin, naaʼinreerü tia jaʼitasü kapüleejeerüin shia nümüin.

11. ¿Kasa naaʼinraka na anoujashii chajanakana Tiro sutuma alin maʼin Pablo napüla?

¹¹ Yapashi Pablo süpüla oʼunaa nümaa Lucas jee na naʼaleewainyuukana. Wayaawata aaʼu sükajee tü sümakat tü Bibliakat, alin maʼin Pablo napüla na anoujashii chejeʼewaliikana Tiro jee nacheka achikit ayatüinjachin niʼyataain nümüin Maleiwa. Oʼunushii naya napüshuaʼa  sotpaʼamüin tü palaakat, eejana wayuu miyoʼuyuu, jieyuu jee tepichi, nasapainkashii naya napüshuaʼa sünain oʼuraajaa jee süchikijee tia napaajiraaka. Noʼotookalaka Pablo nümaa Lucas jee na naʼaleewainyuukana suluʼu wanee anuwa jee noʼunakalaka Tolemaidamüin. Nantapa chamüin, alatitshii naya wanee kaʼi namaa na anoujashii chejeʼewaliikana (Aluw. 21:5-7).

12, 13. (1) ¿Kasa eʼraajünaka akajee Felipe? (2) ¿Kasa naaʼinrajatka na shikiipüʼükana napüshi süpüla nashatüin nukuwaʼipa Felipe?

¹² Naashin Lucas oʼunushii naya napüshuaʼa nümaa Pablo suluʼumüin tü mma kanüliakat Cesarea. a Nantakalaka nümaʼanamüin Felipe, chi wayuu «eʼikajüikai tü pütchi anakat maʼin» (Aluw. 21:8). Eʼraajünüshi Felipe saaʼu kakaliaichin niʼyataain nümüin Jehová. Chajachi paala nia Jerusalén 20 juya, aneekünüshijeseʼe nia natuma na aluwataaushikana süpüla niainjachin jülüjain aaʼin tü eküülü eitajünakat namüin na jekenakana anoujain. Kakaliasü naaʼinmaain Felipe tü aküjaakat pütchi. Soʼu napüleeruaanüin aaʼin na anoujashiikana Jerusalénjee, oʼunushi Felipe Samariamüin jee chajachikalaka nüküjain pütchi. Mapa maʼin, nüküjain tü pütchi shiimainkat nümüin chi wayuu chejeʼewaikai Etiopía jee woutiisashi nia nutuma (Aluw. 6:2-6; 8:4-13; 26-38). Aʼyataashi Felipe nümüin Jehová soʼu kojuya juya.

¹³ Ayatüsia talatüin naaʼin Felipe sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa, chajachi nia kepiain Cesarea, shia naaʼinmaaka maʼin tü aküjakat pütchi. «Chi wayuu eʼikajüikai tü pütchi anakat maʼin» münüshi nutuma Lucas. Wanaa sümaa tia, eejana pienchishii majayünnüü nüchonnii Felipe, nünüikimaajana Maleiwa saashin tü Bibliakat. Wayaawata aaʼu sükajee tia, süshatünüin nukuwaʼipa Felipe natuma (Aluw. 21:9). b Naaʼinmaasü maʼin  Felipe nikirajüin nüchonnii sümaa nuʼwayuuse süpüla alinjachin jee naʼyataainjanain nümüin Jehová. ¿Kasa naaʼinrajatka na shikiipüʼükana napüshi süpüla nashatüin nukuwaʼipa Felipe? Anainjatü nakuwaʼipa napüleerua nachonnii sünain aʼyatawaa nümüin Maleiwa jee nekirajüinjana naya süpüla kamalain namüin aküjaa pütchi.

14. (1) ¿Kasa eeka sünainjee nülapalaain Pablo naaʼu na anoujashiikana? (2) ¿Kasa tü anakat süpüla waaʼinrüin maaʼulu?

¹⁴ Kamalainsü nümüin Pablo nülatirüin kaʼi namaa na anoujashiikana, jaʼitashi jalain nüntüin. Kamaneeshii maʼin naya anoujashiikana nümüin Pablo jee namüin na anoujashii nümaajanakana (Roma 1:11, 12). Eeshii süpüla wakatchinrüin naaʼin na wawalayuukana maaʼulu. Kamaneere waya nümüin chi wawala alapalaaikai waaʼu jee sümüin nuʼwayuuse eʼreena waya kasa anasü, jaʼitasü nnojoluin anain maʼin tü wepiakat (Roma 12:13).

15, 16. ¿Kasa alatajatka nümüin Pablo naashin Ágabo jee jamüsü naaʼin na wayuu aapajakana nünüiki?

¹⁵ Soʼu chajachin Pablo nipialuʼu Felipe, antüshi Ágabo wanee wayuu kojutushi atumawaa. Natüjaa aaʼu na wayuu yalajanakana nipialuʼu Felipe nünüikimaajachin Maleiwa chia wayuukai. Nia aküjatüjüika paala süchiki tü jamü eejatkat nükalioʼu Claudio, chi aluwataashikai saaʼu Roma (Aluw. 11:27, 28). Eeshiijaʼa namüle na wayuu chajanakana nipialuʼu Felipe: «¿Kasache nüsaajaka?», «¿kasakajasaʼa nüküjainjatüin wamüin?». Neirakaaka na wayuukana nümüin Ágabo, naapaaka Ágabo tü kuluulu nijittaapuʼuka Pablo niyatapünaa. Kuluulu miyoʼu tia, anaajünaawaisü nneerü suluʼu sümaa waneirua kasa. Naapaain Ágabo tia kuluutkat, nijinnajiraaka nuuʼui sümaa najapü süka jee nümakalaka: «Anuu nünüiki chi Maleiwakai sükajee tü nüpülainkat: ‹Meerü nukuwaʼipa chi wayuu kayatapünaajanakai tüü natuma na judíokana nüntapeena Jerusalénmüin jee aapüneechi ekii nia namüin na wayuu nnojoliikana judíoin›» (Aluw. 21:11).

¹⁶ Sükajee tü pütchi nüküjakalü Ágabo, apansaajünüsü nuʼunajachin Pablo Jerusalénmüin jee nüküjainña Ágabo naapünajachin ekii Pablo namüin na wayuu nnojoliikana judíoin. Wainmajüsü naaʼin na aapajakana nünüiki Ágabo, anuu nünüiki Lucas süchiki tia: «Waapaiwaʼaya tia, wachuntayaa wamaka wapüshuaʼa nümüin Pablo nnojolinjachin nuʼunuin Jerusalénmüin. Anuujeseʼe nünüiki Pablo namüin: ‹¿Jamüshii jiʼyalajayaa jümaka jee jümalajeʼereeka taaʼin? Shiimain keraain taya süpüla ataʼünnaa jee süpüla toʼutunajachin aaʼin chaa Jerusalén saaʼujee nünülia chi Señotkai Jesús›» (Aluw. 21:12, 13).

17, 18. (1) ¿Kasa naaʼinraka Pablo süpüla nayaawatüin na anoujashiikana kojutuin nümüin naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain Jehová? (2) ¿Kasa naaʼinraka na anoujashiikana natüjaapa saaʼu nuʼunajachin Pablo Jerusalénmüin?

 ¹⁷ Jülüjataa jaaʼin tü kasa alatakat, nuchuntuin Lucas namaa napüshuaʼa na wayuu eejanakana nnojolinjachin nuʼunuin Pablo Jerusalénmüin jee eeshii na aʼyalajakana naalin Pablo. Niyaawata aaʼu Pablo alin nia napüla na anoujashiikana jee shapaain naaʼin naaʼu. Anuujeseʼe nünüiki namüin sümaa kamaneein nia: «¿Jamüshii jiʼyalajayaa jümaka jee jümalajeʼereeka taaʼin?». Ayatüshiaʼaya oʼuneein Pablo Jerusalénmüin mayaainjeʼe nütaʼüneein akuwaʼipa natuma na anoujashii chajanakana Tiro jee na chajanakana Cesarea. Nüküjain namüin na anoujashiikana jamüin nuʼunajachika Jerusalénmüin. Yalayala aaʼinchi Pablo maʼaka naaʼin Jesús, oʼunushijeseʼe nia Jerusalénmüin (Heb. 12:2). Nnojotsü nücheküin Pablo outajachin nia, naaʼinrüin tia süka kojutuin nümüin naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain Jehová.

¹⁸ ¿Kasakaʼa naaʼinrüin na anoujashiikana natüjaapa saaʼu nuʼunajachin Pablo Jerusalénmüin? Anuu sünüiki tü Bibliakat süchiki tia: «Süka nnojolin kasakain nia watuma, wooʼulaaka neʼe nia. ‹Nnaweerüjaʼa nukuwaʼipa nutuma Jehová›, wamakalaka» (Aluw. 21:14). Süka  kojutuin namüin na anoujashiikana tü kasa nüneekakat Pablo nooʼulaain nuʼunuin Jerusalénmüin. Nayaawata aaʼu naapaainjatüin sümaa tü nüchekakalü achiki Jehová nüpüleerua Pablo, naaʼinrüin tia mayaainjeʼe nnojoluin nacheküin niʼrüinjachin Pablo nümüliala. Nüneeküin Pablo nuʼunajachin Jerusalénmüin jaʼitashi outuin nia sünainjee. Mapüleejeerü nümüin Pablo naaʼinrüin tia, nnojoire nütaʼünüin akuwaʼipa natuma na wayuu aikana apüla nia.

19. ¿Kasa anasü watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Pablo?

¹⁹ Eesü wanee kasa anasü watüjaka nünainjee Pablo. Nnojo wataʼülüin nakuwaʼipa na wawalayuu akooʼomüinreekana naʼyataain nümüin Maleiwa. Mojusü naaʼin na kachonshiikana nachiirua nachonnii noʼunule suluʼumüin wanee mma wattapünaa sünain aʼyatawaa nümüin Jehová, nnojoliipejeʼe namalajeʼereein naya suulia aaʼinraa tia. Eesü wanee wawala chejeʼewat Inglaterra kanüliaka Phyllis. Süküjain tia wawalakat mojuin maʼin saaʼin sutuma suʼunuin tü waneesükat süchon chaa Africamüin sünain misioneeroin shia. Anuu sünüiki Phyllis: «Talatüsü taaʼin sutuma tü suuntakat tü tachonkat, mojupejeʼe taaʼin tatüjaapa saaʼu suʼunajatüin wattamüin. Kojuyatua tachuntuin nümüin Jehová saaʼu tia. Süneeküin süka saaʼin sümüiwaʼa suʼunajatüin wattamüin, nnojotsü temeʼejeein aaʼin süpüla süleʼejüinjatüin süchikuaʼa. Taya ekirajaka shia süpüla saaʼinmaainjatüin süküjain pütchi. 30 juya chain shia wattapünaa, taapawalin waneepia analuʼutka nümüin Jehová süka shiʼyataain waneepia nümüin». Talatüsü waaʼin namaa na wawalayuukana süka napütüin waneirua kasa süpüleerua naʼyataain nümüin Jehová.

20, 21. ¿Kasa wayaawataka anainjee kamalain nümüin Pablo nülatirüin kaʼi namaa na nuwalayuukana? ¿Jamüsü anakaʼa naaʼin namaa?

²⁰ Kettaapa Pablo yapajüin namaa na chejeʼewaliikana Cesarea oʼunushii naya. Makatapünaʼawaishii namaʼana na anoujashiikana wopuluʼupa naya Jerusalénmüin. Soʼu nantüin Tiro, makatüshii naya namaa na anoujashiikana soʼu wanee semaana otta chaa Tolemaida makatapünaashii wanee kaʼi namaa, nantapa Cesareamüin makatüshii naya kojuya kaʼi nipialuʼu Felipe. Nuʼunapa yalejee eejana waneinnua anoujashii chejeʼewaliikana Cesarea oʼunaka nümaa Pablo Jerusalénmüin. Nantakalaka nipialuʼumüin Mnasón, nia wanee noʼutku na palajanakana anoujain. Nüküjain Lucas, talatüin naaʼin na anoujashiikana namaa (Aluw. 21:17).

²¹ Kamalainsü nümüin Pablo nülatirüin kaʼi namaa na nuwalayuukana. Katchinsü naaʼin Pablo sutuma aleewain nia namaa na anoujashiikana, müsia neʼe wakuwaʼipa maaʼulu. Sutuma müin nukuwaʼipa Pablo natuma na nuwalayuukana, nüchecherüin naaʼin soʼunnaa nuʼutuneein aaʼin natuma na nüʼünüükana.