1-3. (1) Püküja tü kasa alatakat soʼu tü ai outakalü oʼu Eutico (2) ¿Kasa naaʼinraka Pablo soʼu tia otta kasa watüjaka nüchiki sünainjee tü naaʼinrakat?

 OUTKAJAASHI Pablo namaa watta naalii anoujashii suluʼu tü mmakat Troas, suluʼushii naya wanee kuatta iipünaajatü, kaʼlesü tü aikat naaʼu Pablo sünain yootoo süka nütüjaain saaʼu shiairüinña neʼe nukua tia namaʼanamüin. Watta saalii ranpara chuwataka suluʼu tia kuattakat jee kamüsainsü maʼin shia, jaʼikajasaʼa maʼin walatshi. Eejachikalaka wanee jimaʼai kanüliakai Eutico joyotushi soʼuluʼu wanee wentaana sünain aapajaa nünüiki Pablo, nutunkanajaka sünain aapajaa pütchika, ojutuushijeseʼe nia iipünaajee, apünüinsü piso eejeere nujutuuin.

² Süka tottooluin Lucas, eeshijaʼa niale awataatüjülin palajana sünain anaʼlaa nümüin Eutico. Nnojoipejeʼe kasakainjachin nia nutuma, outatüjüiya nüpüla (Aluw. 20:9). Eepejeʼe wanee kasa pülasü alataka, aʼwachiraashi Pablo naaʼu Eutico jee nümakalaka namüin na wayuu yalajanakana: «Nnojo jüinkuuin aaʼin, katoʼuchin». Asoʼireʼennüsü naaʼin Eutico nutuma Pablo (Aluw. 20:10).

³ Sünainjee nüsoʼiraain naaʼin Eutico, wayaawata aaʼu naaʼinrüin Jehová kasa pülasü. Mayaainjeʼe nnojoluin niain Pablo kasirüin tü alatakat nümüin Eutico, nnojotsü anain nümüin mojuinjatüin naaʼin na anoujashiikana soʼu tia jee sümalajaainjatüin nanoula nünain Jehová sünainjee tü alatakat. Atütüleʼennüsüjeseʼe naaʼin nutuma Pablo jee nükatchinrüin naaʼin süpüla ayatüinjanain naküjain maʼin pütchi. Kojutusü maʼin nümüin Pablo katüin noʼu wanee wayuu. Müshijeseʼe nümüin nnojolin niain «kasirüin outule wanee wayuu» (Aluw. 20:26). Wekirajaa sünain waneirua kasa kojuteetka anainjee wamüin katüin soʼu wayuu maʼaka kojutuin shia nümüin Pablo.

4. ¿Kasa alataka nümüin Pablo chaa Éfeso?

⁴ Maʼaka wekirajaainnapain sünain tü wane ekirajaayakat, mojusü maʼin tü kasa alatakat nümüin Pablo chaa Éfeso, watta naalii na wayuu jashichikana saalinjee tü pütchi nüküjakat Pablo. Jashichipejeʼe maʼin na wayuu akumajüliikana jee na oikaaliikana shiyaakua Ártemis tü namaleiwasekat. Aküjünüsü suluʼu Aluwataaushikana 20:1 tü naaʼinrakat Pablo neimalaapa na wayuukana: «Nuunejirakalaka Pablo na anoujashiikana. Nütütüleʼerakalaka naaʼin jee nüpütaakalaka napüla, nuʼunakalaka Macedoniamüin süchikijee tia».

5, 6. (1) ¿Jeʼrache kaʼi nümaʼa Pablo chaa Macedonia otta kasa naaʼinraka napüleerua na nuwalayuukana? (2) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Pablo napüleerua na nuwalayuukana?

⁵ Noʼotopünaaka Pablo suluʼu tü mmakat Troas, soʼonule anuwa tia makat, eesü nükalia yala. Antiraainjachi nia nümaa Tito nüküjainruʼu süka chajachin Tito Corinto (2 Cor. 2:12, 13). Nnojoipejeʼe antüin maalü Tito, oʼunushijeseʼe Pablo chaa Macedoniamüin. Chajachi nia maʼaka wanee juya jee nükatchinrüin naaʼin na anoujashiikana (Aluw. 20:2). a Nüntiraapa Tito nümaa Pablo, nüküjain nümüin anain nakuwaʼipa na anoujashiikana sutuma tü pütchi nüshajakat namüin (2 Cor. 7:5-7). Nüshajüinjeseʼe Pablo nüchikuaʼa namüin tü chiiruaajatkat karaloʼuta namüinjatka na chajanakana Corinto.

⁶ Naashin Lucas, akatchinraasü naaʼin na anoujashii chajanakana Éfeso otta Macedonia soʼu nülapalaain Pablo naaʼu. Wayaawatüin sünainjee tia, alin maʼin nüpüla Pablo na anoujashiikana. Nnojotsü yaletüin naaʼin maʼaka naaʼin na fariseokana jee nnojotsü jülüjain naaʼin anain maʼin nukuwaʼipa noulia na nuwalayuukana. Talatüsü maʼin naaʼin sünain aʼyanaajirawaa namaa (Juan 7:47-49; 1 Cor. 3:9). Nnojotsü yaletüin naaʼin Pablo jaʼitakajeʼe nüchiaapa na nawalayuukana (2 Cor. 2:4).

7. ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashiikana jee na wawalayuu alapalaakana waaʼu süpüla nashatajatüin nukuwaʼipa Pablo?

⁷ Nashatüin nukuwaʼipa Pablo na laülaashiikana jee na wawalayuu alapalaakana waaʼu. Jaʼitakajeʼe nachiaainjachipa wanee wayuu, nachajaain sukuwaʼipa süpüla nayaawatüin saaʼu jamüin naaʼin, natütüleʼerüin naaʼin otta nnojotsü airuʼuluin nanüiki. Anuu tü nümakat wanee wawala kakaliaichika sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana: «Eeshii wawalayuu achajaakana sukuwaʼipa süpüla naaʼinrajatüin tü anasükat isapejeʼe shia nachiki, müsüjeseʼe mojuin naaʼin saalinjee tia jee müin nayüülajaweekai aaʼin». Choʼujaasüjeseʼe natütüleʼennüin naaʼin na anoujashiikana natuma na laülaashiikana (Heb. 12:12, 13).

8, 9. (1) ¿Kasa ataʼülaka nukuwaʼipa Pablo soʼu nuʼunajachin Siriamüin? (2) ¿Jamüsü üttakaʼa maʼin naaʼin na judíokana nünain Pablo?

⁸ Oʼunushi Pablo Macedoniajee chaa Corintomüin, makataka nia chayaa soʼu apünüin kashi. b Jülüjasü naaʼin Pablo nuʼunajachin Cencreasmüin otta anuwaluʼuinjachin nia yalejee chai nukua Siriamüin süpüla nüntajachin Jerusalénmüin sünain eʼikajawaa tü asülajuushi namüinjatkat na anoujashii maʼletsesalii kepiakana suluʼu tia mmakat (Aluw. 24:17; Roma 15:25, 26). c Eeʼiratapejeʼe sukuwaʼipa tü kasa naaʼinrüinjatiaakat Pablo. Anuu tü sümakat Aluwataaushikana 20:3: «Naashajaajiraaka na judíokana nikiira» Pablo.

⁹ Üttüsü maʼin naaʼin na judíokana nünain Pablo süka nuuʼulaain suulia anoujaa sünain tü nanoujakalü anain na judíokana. Sutuma  nüküjainkain paala pütchi Pablo chaa Corinto, anoujashi Crispo, chi laülaashikai suluʼu tü ekirajüleekat nüchiki Maleiwa (Aluw. 18:7, 8; 1 Cor. 1:14). Soʼu wanee kaʼi, na judío chejeʼewaliikana Corinto, oʼunushii naya nümaʼanamüin Galión, chi aluwataashikai naaʼu na wayuu chajanakana suluʼu tü mma kanüliakalü Acaya. Naküjain nümüin mojutuin nümüin Pablo tü pütchi naluwataakalü anain na sülaülajanakana mma. Nnojotpejeʼe nunoujain Galión tü namakat, jashichika maʼin naya suluʼujee tia (Aluw. 18:12-17). Natüjaapa saaʼu naya judíokana nuʼunuinjachin Pablo suluʼu wanee anuwa Cencreasjee, nachajaain sukuwaʼipa süpüla noʼutajachin naaʼin. ¿Kasa naainjaka Pablo nütüjaapa saaʼu tia?

10. ¿Kasa nnojotka nuʼunuin aaʼujee Pablo Cencreasmüin?

¹⁰ Nnojoishi oʼunuin Pablo Cencreasmüin, aleʼejaashi nia suluʼupünaa tü wopu chaʼwatkat Macedonia. Anasü tia naainjakat suulia jamajüin nia atumawaa jee suulia suʼluwajünüin tü nasülajalakat na anoujashiikana. Nütüjaapejeʼe saaʼu keemain maʼin tia wopukot. Watta saalii kaʼruwarannuu suluʼu, akaataajaʼa neʼe tü miichi eere sutunkaapünaain wayuu eesü süpüla suʼluwajünüin wayuu suluʼu. Mayaainjeʼe müin sukuwaʼipa tia, nnojoishi nia oʼunuin Cencreasmüin, nnojoishi nia nümüiwaʼain wanaa sümaa nuʼunuin, eejachi Aristarco nümaa, eejachi Gayo, Segundo, Sópater, Timoteo, Tíquico otta Trófimo (Aluw. 20:3, 4).

11. ¿Kasa waaʼinrüinjatka suulia jamajüin waya atumawaa jee kasa watüjaka sünainjee tü naaʼinrakat Jesús?

¹¹ Akaataajaʼa neʼe waya anoujashiikana maaʼulu, eejüinjatüin waaʼin suulia sülatüin kasa mojusü wamüin. Waküjainjanapa pütchi suluʼu waneirua mma eeshii kottüle jee piamawaire waya. Watüjaa aaʼu süpüleeruaneerüin waaʼin, nnojotsü süpüla wataʼülüin sukuwaʼipa tia (Juan 15:20; 2 Tim. 3:12). Jülüjataa waaʼin tü naaʼinrakat Jesús wanaa sümaa naapaain ipa na niʼipolokana nooʼomüin chaa Jerusalén, ounjulaashi nia noulia jee ojuʼitüshi nia suluʼujee tü aʼwaajüleekat (Juan 8:59). Soʼu wanee kaʼi wanaa sümaa jamajeein Jesús natuma na judíokana nnojoishi nia waraittüin saʼakapünaa wayuu, oʼunushi nia «suluʼumüin tü mma chakat süʼütpaʼa isashii» (Juan 11:54). Eejawaisü naaʼin Jesús suulia jamajüin nia atumawaa süpüla nikeraajüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa. Müinjatia neʼe sukuwaʼipa watuma maaʼulu yaa (Mat. 10:16).

12, 13. (1) ¿Jamüsü naaʼin na anoujashiikana nüsoʼireʼennapa aaʼin Eutico nutuma Pablo? (2) ¿Kasa waʼatapajaka nutuma Maleiwa amülialaka waaʼin maaʼulu yaa?

¹² Oʼunushi Pablo namaa na nümaajanakana sainküinpünaa Macedonia, napaajiraaka chamüin, antiraapejeʼe naya nachikuaʼa chaa Troas. d  Anuu tü aküjünakat süchiki tia: «Wasaʼwajaakalaka naya Troasmüin jaʼrai kaʼi süchikijee tia» (Aluw. 20:6). e Tia mmakat shia eejachire nüsoʼiraain aaʼin Eutico nutuma Pablo maʼaka wekirajaain suʼttiajee ekirajaayakat tüü. Jülüjataa paaʼin jamüin naaʼin na anoujashiikana nüsoʼiraapa aaʼin Eutico nüchikuaʼa. Aküjünüsü suluʼu tü Bibliakat talatüin maʼin naaʼin na anoujashiikana neʼrapa Eutico (Aluw. 20:12).

¹³ Mayaainjeʼe nnojoluin süsoʼireʼennüin aaʼin wayuu maaʼulu yaa, talatüsü naaʼin na wayuu asoʼiraajeenakana aaʼin apüshi, jama süküjünüin suluʼu tü Bibliakat nasoʼiraajeenain aaʼin nutuma Maleiwa (Juan 5:28, 29). Saaʼujee niweeniraain Eutico sümaa nüleʼeruʼuin süchiki kaainjalaa, anaajaashi nia mapa (Roma 6:23). Na wayuu asoʼiraajeenakana aaʼin suluʼu tü mma jeketükat kateerü noʼu süpüla kaʼikat süpüshuaʼa otta na wayuu asoʼiraajeenakana aaʼin süpüla aluwatawaa chaa iipünaa nümaa Jesús, nnojoleena naya outuin piantua (1 Cor. 15:51-53). Chainjanalejeʼeya waya iipünaa jee wayalejeʼeya süpüshi tü «waneirua taʼanneetse» nümakalü amüin Jesús, talatüsü maʼin waaʼin sutuma watüjaain saaʼu süsoʼiraajeerüin naaʼin na outushiikana (Juan 10:16).

14. ¿Jamüsü nünüiki Pablo namüin na laülaashii chajanakana Éfeso soʼu nantiraain nümaa chaa Mileto?

¹⁴ Oʼunushi Pablo otta na naʼaleewainyuukana suluʼujee tü mmakat Troas chai nukua Asón noʼunakalaka yalejee chai nakua Mitilene, Quíos, Samos jee Miletomüin. Ashapajaashi maʼin Pablo süka nünteemaatüin Jerusalénmüin süpülapünaa tü miʼiraa kanüliakat Pentecostés, müshijeseʼe nnojoluin nülatapünaain Éfeso. Süka naashajaweein namaa na laülaashii chajanakana Éfeso nuchuntuin namüin nantiraainjanain nümaa chaa Mileto (Aluw. 20:13-17). Anuu tü nümakat Pablo namüin naya laülaashiikana nantiraapa nümaa: «Jütüjaa aaʼulu jamüin takuwaʼipa jaʼaka soʼujeʼereeya tü palajatkat kaʼi tantakalü oʼu suluʼumüin mmakat Asia. Aʼyataashi taya suluʼu nüchepchiain taya chi Señotkai sümaa nnojoluin yaletüin taaʼin. Aʼyalajüshi maʼin taya jee watta saalii tamüliala sutuma naashajaajiraain na judíokana tekiira. Mayaapejeʼe müin sukuwaʼipa tia, nnojotsü tataʼülüin sukuwaʼipa suulia taküjainjatüin jümüin wanee pütchi analuʼut, tekirajüinjanain jia suʼupala wayuu jee taküjainjachin pütchi sainküin miichi. Wanaa sümaa taküjain pütchi namüin na judíokana otta na griegokana, tapansaajüin namüin nayaawajaainjanain suulia naainjala, narütkaainjanain nachikuaʼa nünainmüin Maleiwa jee kanoulainjanain naya nünain chi Señotkai Jesús» (Aluw. 20:18-21).

15. ¿Kasa anasü eeka sünainjee waküjain pütchi sainküin miichi?

 ¹⁵ Wainma kasa waaʼinraka maaʼulu süpüla waküjainjanain pütchi maʼaka naaʼinrüin shia Pablo. Aküjashii waya pütchi sümüin wayuu, waaʼinrüin tia eere süshaʼwajülee kemion, suluʼupünaa kaaye eere wainmain wayuu jee shiale suluʼupünaa oikaalee. Shiapejeʼe waaʼinmaain waküjain pütchi sümüin wayuu shipialuʼu. Wanee kasa waaʼinrawaika anainjee tia, shia süpüla saapajüin wayuu kojuyatua tü nümakat chi Maleiwakai suluʼu tü Bibliakat. Wayaawatüin sünainjee tia nnojoluin koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu. Waaʼinrüin tia süka wakaalinjain na wayuu aapajeekana nüchiki Maleiwa süpüla neʼraajüinjachin nia otta waaʼinrüinña shia sükajee sükatchinraain wanoula sutuma jee wachecherüin waaʼin. Sutuma wekirajüin wayuu jee waküjain pütchi sainküin miichi shiyaawata aaʼu wayuu woushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Cristo.

16, 17. ¿Kasa wayaawataka akajee yalayalain naaʼin Pablo otta kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa?

¹⁶ Nüküjain Pablo namüin na laülaashii chajanakana Éfeso nnojoluin nütüjaain saaʼu kaseerüin alatüin nümüin chaa Jerusalén. Müshi nia namüin: «Shia taaʼinreeka amüin tü eʼitaanakat tapüleerua jee  tekeraajüinjatü tü aʼyatawaa niʼitaakat tajapuluʼu chi Señotkai Jesús süchiki taküjainjachin tü pütchi anakat maʼin sünain kamaneein maʼin chi Maleiwakai. Taainjeerü tia jaʼitashi outuin taya sünainjee» (Aluw. 20:24). Süka yalayalain naaʼin Pablo nikeraajüin tü niʼyataainkat nümüin Maleiwa, nnojotsü amalajaain naaʼin sünainjee müliain nia atumawaa jee ayuulin nia.

¹⁷ Eeshii napülajüle na sülaülashiikana mma tü waʼyataainkat nümüin Maleiwa. Eeshiʼiya na müliakana sutuma ayuulii jee shiale sutuma mojuwalin naaʼin. Apüleeruaana aaʼinchii na tepichikana natuma na koleejiajiraakana namaa shiiʼiree naaʼinreein kasa mojusü. Nnojoliipejeʼe waya ooʼulaain suulia waaʼinmaain maʼin waküjain pütchi sümüin wayuu süka yalayalain waaʼin maʼaka naaʼin Pablo.

18. (1) ¿Kasa naaʼinraka Pablo suulia niain kasirüin outuin wanee wayuu? (2) ¿Kasa nüküjaka Pablo naaʼinrajatüin na laülaashii chajanakana Éfeso?

¹⁸ Nantiraapa nümaa Pablo na laülaashii chajanakana Éfeso pansaasü nünüiki namüin jee nüsoʼira aaʼinchii naya sünain naaʼinmajüinjanain na anoujashiikana. Nüküjain Pablo namüin na laülaashiikana nnojoleechin neʼrüin nia piantua, anuu nünüiki namüin: «[Nnojoishi] tayain kasirüin outule wanee wayuu, jama taküjain namüin tü nüchekakat Maleiwa napüleerua». ¿Kasa naaʼinrajatka na laülaashii chajanakana Éfeso süpüla nnojoliin nayain kasirüin outule wanee wayuu maʼaka nnojolin nüsirüin shia Pablo? Anuu tü naaʼinrajatkat naashin Pablo: «Eeja jaaʼin jaaʼujiraa jee jaaʼinmaja na wawalayuukana maʼaka naaʼin wanee arüleejüi aaʼinmajakai naʼanneetse. Aneekünüshii jia nutuma Maleiwa sükajee tü nüpülainkat süpüla jaaʼinmajüinjanain na anoujashiikana nünain Maleiwa. Niyaʼlajüin naya sükajee nüsha chi Nüchonkai» (Aluw. 20:26-28). Nüküjainña Pablo shikeroteerüin sünain anoujaa wayuu makalü akuwaʼipa maʼaka erü simoluuna eekai jashichin. Naʼwanajaain tü pütchi shiimainkat shiiʼiree nemeejeein na anoujashiikana süka alawaa. ¿Kasache naaʼinrajatka na laülaashiikana shiʼipajee tia? Anuu tü naaʼinrajatka naashin Pablo: «Eeja jaaʼin jee soto jaaʼin eejachin taya jümaa sünain achiawaa jia soʼukai jee saʼwai. Tachiaain jia teʼiraluʼu waneʼewai jukua soʼu apünüin juya» (Aluw. 20:29-31).

19. ¿Jaralii na ekerotokana naʼakamüin na anoujashiikana sülatapa 60 juya süchikijee outuin Jesús otta kasa alataka suluʼujee tia?

¹⁹ Sülatapa 60 juya süchikijee outuin Jesús, ekerotusü sünain anoujaa wayuu makalü aka sukuwaʼipa erü simoluuna eekai jashichin. Anuu tü nüshajakat chi aluwataaushikai Juan süchiki tia soʼunnaa tü juyakat 98: «Wattainnapa naalii na niʼipolokana Cristo [...]. Ojuʼitüshii naya waʼakajee, nnojoliipejeʼe naya wapüshin, wapüshirejeʼeya naya yaashiije naya wamaa»  (1 Juan 2:18, 19). Soʼujee tü juyakat 200 soʼu wakalia eejana waneinnua anoujayaashii aküjakana nayain alanaʼaleein akuwaʼipa noulia na anoujashiikana. Otta müsia soʼujee tü juyakat 300 So.W., nüikaleʼerüin wanee aluwataai saaʼu Roma kanüliakai Constantino, shikii nakuwaʼipa na anoujayaakana nünain Cristo. Na nekiipüʼükana na anoujayaashiikana, naʼwanajaain tü shiimain nikirajakalü anain Cristo, shiaitpa neʼe noʼunaka achiirua nakuwaʼipa na manoujainsaliikana. Ayatayülia anoujunuin anain tia alawaakat maaʼulu.

20, 21. (1) ¿Kasa wayaawataka akajee nnojoluin nuchuntuin nneerü Pablo saaʼu niʼyataain napüleerua na anoujashiikana? (2) ¿Kasa naaʼinraka na laülaashiikana süpüla nashatüin nukuwaʼipa Pablo?

²⁰ Nnojotsü wanaawain nukuwaʼipa Pablo namaa na wayuu anoujayaakana, na ekerolokana naʼakamüin na anoujashiikana sümaa jülüjain naaʼin saapüinjatüin namüin kasa anasü saaʼujee naʼyataain. Aʼyataashi maʼin Pablo süpüleerua tü kasa choʼujaakat nümüin otta nnojotsü nuchuntuin wanee kasa namüin na nuwalayuukana. Aʼyataashi maʼin nia napüleerua na nuwalayuukana sümaa nnojoluin jülüjain naaʼin walaainjachin nia saaʼu tia. Nüküjain Pablo namüin na laülaashii chajanakana Éfeso naʼyataainjanain maʼin napüleerua nawalayuu otta nnojoluinjatüin jülüjain naaʼin nawalaajünüin saaʼu tia kasa naaʼinrakat. Aʼyataainjana maʼin naya sünain akaalinjaa eekai matchin aaʼin sünain anoujaa. Anuu nünüiki Pablo namüin: «Soto jaaʼin tü pütchi nümüsüinkakat chi Señotkai Jesús wanaa sümaa nümüin: ‹Talataleesia maʼin waaʼin wasülajüle wanee kasa suulialeʼeya süsülajünapa wamüin›» (Aluw. 20:35).

²¹ Nashatüin na laülaashiikana maaʼulu yaa nukuwaʼipa Pablo, aʼyataashii maʼin naya suluʼu tü outkajaaleekat süka süpüshuaʼa naaʼin. Nnojotsü müin nakuwaʼipa maʼaka nakuwaʼipa nekiipüʼü na anoujayaakana achuntakana nneerü namüin na outkajaakana namaa shiiʼiree washirüin naya. Natüjaa aaʼu na laülaashiikana naluwataanüin nutuma Maleiwa süpüla naaʼinmajüinjanain na anoujashiikana. Nnojoishii süpüla naʼakain na anoujashiikana na wayuu yaletakana aaʼin otta na kamalainkana amüin kojutuin naya atumawaa. Eʼreena japülii na wayuu makana akuwaʼipa (Prov. 11:2; 25:27).

22. ¿Jamüshi aikaʼa maʼin Pablo napüla na laülaashii chajanaka Éfeso?

²² Aishi Pablo napüla na nuwalayuukana saaʼujee alin naya nüpüla. Jamüshijaʼa wanaa sümaa nüpütaain Pablo napüla na laülaashii chajanakana Éfeso, aʼyalajayaa müshii «jee nokoʼojooko nünain Pablo sümaa natuʼluin nuwalapaʼa» (Aluw. 20:37, 38). Kojutushii maʼin wamüin na wawalayuu aʼyataakana süka süpüshuaʼa naaʼin napüleerua na nawalayuukana otta na aaʼinmajakana naya. Sünainjee tü wekirajaaitpakalü anain nüchiki Pablo ayaawataa aaʼu shiimain tü nümakat wanaa sümaa nümüin: «[Nnojoishi] tayain kasirüin outule wanee wayuu» (Aluw. 20:26).