1-3. (1) ¿Kasa mojujiraataainnakajeʼe anainjee na anoujashii namaiwajanakana? (2) ¿Jamüsü anakaʼa wekirajaale süchiki tia?

 ALEʼEJÜSHI Pablo nümaa Bernabé Antioquíamüin, tü chakat Siria. Talatüshii maʼin naya, jama «müin nujutatkai saaʼin Maleiwa wanee puettoʼu napüleerua na wayuu nnojoliikana judíoin süpüla nekeroluinjanain sünain anoujaa» (Aluw. 14:26, 27). Wattakuatsü süchiki tia suluʼupünaa tü pueulokot, wattaka naalii na nnojoliikana judíoin oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Cristo (Aluw. 11:20-26).

² Naapapa na anoujashii chajanakana Judea süchiki nanoujain na nnojoliikana judíoin, eeshii na nnojoliikana talatüin sümaa tia, jülüjasü naaʼin nachoteʼerajatüin süta nakorolo na jekenakana woutiisain. ¿Jamajiraainjatü nakuwaʼipa na anoujashii judíokana namaa na nnojoliikana judíoin? ¿Oonooinjanache na anoujashii nnojoliikana judíoin sümaa tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés? Mojujiraataainnajeʼe na anoujashiikana sünainjee tia. ¿Kasache aaʼinnajatka süpüla sunoutuinjatüin tia?

³ Wekirajaale sünain tia kasa alatakat, wayaawateerü aaʼu tü waaʼinrajatkat eere wanee kasa nnojoleenaka paaʼinwaain atuma waya.

4. (1) ¿Kasa nekirajaka anain waneinnua anoujashii judío? (2) ¿Jamüshiiche ayatakaʼa macheʼein naya süchiirua tia?

⁴ Naashin Lucas antapaatüshii waneinnua wayuu chaa Antioquíamüin «sejena Judeajee jee nekirajaka na anoujashiikana sünain maa: ‹Nnojoleena jia oʼtteʼennüin, müleka nnojorüle jüchoteʼerüin süta jukorolo maʼaka suluwataanüin suluʼu tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés›» (Aluw. 15:1). Eeshiijaʼa wayuupuʼule fariseo naya nnojoliiwaʼaya nanoujain nünain Cristo, jama shiain alanaʼaleein ojutu namüin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Eeshiijaʼa naküjale nanüikeʼejanain naya na aluwataaushikana jee na laülaashii chajanakana Jerusalén (Aluw. 15:23, 24). Mayaainjeʼe nüpansaajüin Jehová nümüin Pedro nücheküin süchiki nanoujain na nnojoliikana judíoin, ayatüshiʼiya macheʼein na anoujashii judíokana  süchiirua nüchoteʼerajatüin süta nukorolo wanee wayuu (Aluw. 10:24-29, 44-48). a

5, 6. (1) ¿Jamüshii eekaʼa waneinnua anoujashii judío ichekana süchiirua nüchoteʼerüinjatüin süta nükorolo wanee wayuu? (2) ¿Wanaawasüche tü pütchi apansaajünakat nümüin Abrahán sümaa tü pütchi aküjakat süchiki süchotoonajatüin süta nükorolo wanee wayuu? (Paashajeʼera tü nootakat).

⁵ Eesü tü choʼujaakalü anainjee naashin naya anoujashiikana nüchoteʼerüinjatüin süta nukorolo wanee wayuu. Eesüjaʼa müleʼe tü jülüjakat naaʼin süka niain Jehová aikaleʼerüin sukuwaʼipa tia otta shiyaawasein tia aleewain wanee wayuu nümaa. Aluwataanüshi Abrahán nutuma Maleiwa sünain nüchoteʼerajatüin süta nükorolo namaʼaleeya na wayuu kepiakana nümaa jee aluwataanüshiʼiya na israelitakana sünain tia (Lev. 12:2, 3). b Aküjünüsü sünain tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés nüchoteʼerajatüin süta nükorolo wanee wayuu eekai nnojolin israelitain süpüla niküinjachin nia sünain tü miʼiraa kanüliakat Pascua (Ex. 12:43, 44, 48, 49). Naashin na judíokana, yarüttüsü nukuwaʼipa chi nnojoikai achoteʼerüin süta nükorolo otta nnojoishi anain nia süpüla aʼyatawaa nümüin Maleiwa (Isa. 52:1).

⁶ Kanoulainjana jee nnojoluinjatü yaletüin naaʼin na judío anoujakana nünain Cristo süpüla wanaawainjatüin naaʼin nümaa Jehová. Tü pütchi jeketükalü apansaajünüin shiiʼirakasü tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Nnojoliinnapaka nayain neʼe na judíokana aneekuushin nutuma Maleiwa. Na anoujashii judío kepiakana naʼaka na judío nnojoliikana anoujain, yalayalainjatü naaʼin süpüla nanoujainjanain nünain Jesús jee naʼwaajüinjachin Maleiwa namaa na anoujashii nnojoliikana achoteʼerüin süta nakorolo (Jer. 31:31-33; Luc. 22:20).

7. ¿Kasa nnojotka nayaawatüin aaʼu na wayuu antakana Judeajee?

⁷ Süpüshi tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés eesü saʼaka tü pütchi jeketükalü apansaajünüin (Mat. 22:36-40). Anuu tü nüshajakat Pablo mapa süchiki süchotoonajatüle süta nükorolo wanee wayuu: «Shia judíoka anainjee wanee wayuu tü suluʼukat naaʼin jee tü ayaawatünakalü anainjee nia shia tü eekat suluʼu naaʼin sükajee tü nüpülainkat Maleiwa. Nnojotsü shiain sükajee tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés» (Roma 2:29; Deut. 10:16). Nnojotsü nayaawatüin aaʼu tia na wayuu antakana Judeajee, shia jülüjaka naaʼin nuchuntuin Jehová namüin na anoujashiikana nachoteʼerajatüin süta nakorolo. ¿Nanouteetche tü jülüjakat naaʼin naya wayuukana?

8. ¿Jamüshii nasakinnaka na aluwataaushikana jee na laülaashiikana süchiki süchotoonojatüle süta nükorolo wanee wayuu?

⁸ Müsü nünüiki Lucas: «Nnojotpejeʼe anashiin nümüin Pablo otta nümüin Bernabé tü namakat naya wayuukana. Shiasaʼa süchikijee naʼülüjiraain namaa, sukumajünaka sukuwaʼipa süpüla nüjütünajachin Pablo, Bernabé otta müshiʼiya waneinnua anoujashii chaa namaʼanamüin na aluwataaushikana jee namaʼanamüin na laülaashii chajanakana Jerusalén süpüla saashajaanajatüin süchiki tia» (Aluw. 15:2). c Aʼülüjiraashii maʼin na anoujashii chajanakana Antioquía süchiirua süchotoonajatüle süta nükorolo wanee wayuu jee nnojoluinjatüle süchotoonüin. Pansaasü saaʼin namüin tü namakat müshiijeseʼe nnojoluin paaʼinwain naya. Süka paaʼinwajiraweein naya jee jimateein naaʼin nasakirüin na aluwataaushikana jee na laülaashiikana süchiki tia. ¿Kasa watüjaka nanainjee na laülaashii chajanakana Antioquía?

9, 10. ¿Kasa watüjaka nanainjee na anoujashii chajanakana Antioquía, nünainjee Pablo otta Bernabé?

⁹ Anasü jülüjale waaʼin aneerüin tü naaʼinrakat na laülaashiikana wapüleerua. Jamüshiijaʼa na anoujashii chajanakana Antioquía natüjaa aaʼulu judíoin napüshuaʼa na naʼakajanakana na laülaashii jülüjakana aaʼin na anoujashiikana. Mayaainjeʼe müin tia, natüjaa aaʼu na anoujashii chajanakana Antioquía nanouteʼerüinjatüin na laülaashiikana sükajee tü nümakat Maleiwa süchotoonojatüle süta nukorolo wanee wayuu. Natüjaa aaʼu tia süka niain Jehová oʼunirüin sukuwaʼipa wanee kasa sükajee tü nüpülainkat jee nükajee Jesucristo chi Laülaashikai naaʼu na anoujashiikana (Mat. 28:18, 20; Éf. 1: 22, 23). Eere wanee kasa eekai kapüleein namüin na anoujashiikana maaʼulu yaa, anasü nashatüle nakuwaʼipaka na anoujashii chajanakana Antioquía. Anasü jülüjale waaʼin aneerüin tü naaʼinrakat na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi.

¹⁰ Wane kasa watüjaka shia nnojoluinjatüin yaletüin waaʼin jee nnojoliinjanain washapajaain aaʼin. Jamüshijaʼa Pablo nümaa Bernabé aneekünüshii naya sükajee tü nüpülainkat Maleiwa süpüla noʼunuinjanain sainküin mma sünain aküjaa pütchi. Nnojotpejeʼe antapünaain suluʼu nekii nayainjanain anoutuin sukuwaʼipa nüchoteʼerajatüle süta nukorolo wanee wayuu (Aluw. 13:2, 3). Nüküjain Pablo nuʼunuin Jerusalénmüin sünainjee tü kasa nüküjakat Jesucristo nümüin. Wayaawatüin sükajee tia niain Maleiwa oʼunirüin nukuwaʼipa (Gal. 2:2). Maaʼulu yaa na laülaashiikana nachajaain sukuwaʼipa süpüla nnojoliinjanain nashapajaain jee nnojoluinjatüin yaletüin naaʼin. Naaʼinrüin tia eere wanee kasa nnojotka paaʼinwain atuma  na anoujashiikana. Nnojoishii naya aaʼayajiraain jee nnojoishii naya alanaʼaleein noulia na waneinnua. Nachuntuin nümüin Jehová nuʼunirüin nakuwaʼipa müsüjeseʼe naashajeʼerüin tü Bibliakat jee nekirajaa anainrü tü nümakat chi achepchiee oonookai jee kekiikai maʼin (Filip. 2:2, 3).

11, 12. ¿Jamüsü waʼatapajüinjatka niainjachin Jehová apansaajüin sukuwaʼipa wanee kasa?

¹¹ Eejeerü kaʼi waʼatapajüinjatka oʼu wayaawatüin maʼin saaʼu wanee kasa nutuma Jehová. Soto waaʼin nüneekünüin Cornelio soʼu juyakat 36 So.W., alatapejeʼe 13 juya süpüla nüpansaajüin Jehová namüin na anoujashiikana nnojoluin choʼujaain nüchoteʼerüin süta nukorolo wanee wayuu nnojoikai judíoin. Apansaajünüsü tia soʼu juyakat 49. ¿Jamüsüche nnojotka pansaamaatüin tia nutuma Jehová? Eesüjaʼa shiale shiiʼiree wanaawainjatüin naaʼin na judíokana nümaa Jehová. Jama kiʼrain naya sünain oonowaa sümaa tü pütchi nüpansaajakat Jehová nümüin Abrahán süchiki nüchoteʼerajatüin süta nukorolo wanee wayuu, eesü maʼaka 1.900 juya noonookalü oʼu sümaa tia pütchikat (Juan 16:12).

¹² Süka alin waya nüpüla chi Washi iipünajachikai nuʼunirüin wakuwaʼipa jee nükaalinjain waya sümaa nnojolin sukulajaain naaʼin sünain tia. Nikirajüin waya waneepia süpüla anainjatüin wakuwaʼipa (Is. 48:17, 18; 64:8). Nnojo yaletüin waaʼin jee ichein waya süchiirua tü anakat saaʼin wamüin, nnojo mojuin wanüiki sunoutunule jee süpansaajünüle wanee kasa natuma na wawalayuu oʼunirakana sukuwaʼipa waʼyataain (Ecl. 7:8). Wayaawatüle saaʼu yaletüin waaʼin anasü wasakirüle waaʼin sünain tü shikirajakalü anain waya Aluwataaushikana kapiitulo 15 jee wachunta kaalinwaa nümüin Jehová süpüla woonooin sümaa tia pütchikat.  d

13. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoluin süshapajaain waaʼin maʼaka nnojoluin süshapajaain naaʼin Jehová?

¹³ Nnojoluinjatü ashapajaain waaʼin ichere wanee wekirajüin sünain tü nunoujakalü  anain jee nnojorüle niiʼiratüin nukuwaʼipa. Shia anaka aluʼu waʼatapajüin nooʼulaain noʼuninnüin na wekirajüinkana nutuma Maleiwa sükajee tü nüpülainkat (1 Cor. 3:6, 7). Wachuntule napüleerua nümüin Jehová wayaawateerü aaʼu tü waaʼinrajatkat süpüla wakaalinjain na wekirajüinkana (1 Juan 5:14).

14, 15. (1) ¿Kasa naaʼinraka na anoujashii chajanakana Antioquía süka kojutuin namüin Pablo, Bernabé jee na nümaajanakana? (2) ¿Kasa naaʼinraka Pablo otta na nümaajanakana süpüla nakatsüinrüin naaʼin na nawalayuukana?

¹⁴ Anuu tü nüshajakat Lucas süchiki tü alatakat: «Neʼikajaanakalaka suʼttiajee tü wopukot natuma na anoujashiikana. Noʼunakalaka yalejee suluʼupünaa tü mmakat Fenicia otta müsia Samaria. Talatakalaka maʼin naaʼin na anoujashiikana natuma naküjapa namüin nekeroluin sünain anoujaa wayuu nnojoliikana judíoin» (Aluw. 15:3). Eʼikajaanüshi Pablo, Bernabé jee müshia na nümaajanakana natuma na anoujashii chajanakana Antioquía, naaʼinrüin tia süka alin naya napüla, kojutuin naya namüin jee nacheküin süchiki anain nakuwaʼipa nutuma Maleiwa. Anasü washatüle tü naaʼinrakat naya anoujashiikana. Anasüjeseʼe wasakirüle waaʼin sünain tüü: ¿Kojutushiiche tamüin napüshuaʼa na tawalayuukana sünain anoujaa, nayaleekajaʼa na laülaashii aashajaakana jee ekirajakana sünain nünüiki Maleiwa? (1 Tim. 5:17).

¹⁵ Soʼu noʼunuin Pablo Jerusalénmüin namaa na wayuu nümaajanakana naküjain namüin na anoujashii chajanakana Fenicia jee na chajanakana Samaria, anain maʼin nakuwaʼipa sünain aküjaa pütchi namüin na wayuu nnojoliikana judíoin. Akatsüinraasü naaʼin na anoujashiikana naapapa tia. Naʼaka naya anoujashiikana eeshijaʼa eejanale anoujashii judío oʼunakana chejee Jerusalénjee süchikijee nuʼutunüin aaʼin Esteban. Müsia sukuwaʼipa tü alatakat maaʼulu, akatsüinraasü waaʼin sutuma waapüin süchiki anain sukuwaʼipa nutuma Jehová naʼyataain na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi. Shialeekajaʼa kapüleere maʼin tü kasa alatakat namüin na wawalayuukana. Waapawalin süchiki tia kasa anasü alatakat namüin na wawalayuukana süküjünapa sünain tü outkajawaakat jee shiale sünain wanee outkajawaa miyoʼu jee eesü waashajeʼerüle süchiki suluʼu wanee rewiisüta jee suluʼu jw.org, ¿kapülasüche waaʼin waashajeʼerüin nachiki na wawalayuukana?

16. ¿Jamüsü nakuwaʼipa na anoujashiikana sutuma nnojoluin nayaawatüin saaʼu choʼujaale süchotoonüin süta nükorolo wanee wayuu?

¹⁶ 550 kilómetro noʼunakalü aluʼu Pablo namaa na nümaajanakana. Oʼunushii naya chejee Antioquíajee chamüinreʼeya Jerusalén. Anuu tü nüshajakat Lucas: «Nantapa Jerusalénmüin, kamaneekalaka na anoujashiikana namüin namaʼaleeya na aluwataaushikana jee na laülaashiikana. Nüküjakalaka Pablo otta müshia Bernabé süchiki tü kasa naaʼinrakat Maleiwa  nakajee» (Aluw. 15:4). «Nayasaʼa waneinnua anoujashii oʼunapuʼukana süchiirua tü nekirajaakalü anain na fariseokana, natamaakalaka saaʼujee neinase sünain mma: ‹Choʼujaasü süchotoonajatüin süta nakorolo na wayuukana sümaa naluwataainjanain sünain oonowaa sümaa tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés›» (Aluw. 15:5). Nnojoishii paaʼinwaain na anoujashiikana sünainjee tia. Choʼujaasüjeseʼe sunouteʼennajatüin sukuwaʼipa tü alatakat.

17. (1) ¿Jaralii eejanakana naʼaka na laülaashii jülüjakana aaʼin na anoujashiikana? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eejanain na laülaashii chajanakana Jerusalén naʼaka na laülaashii jülüjakana aaʼin na anoujashiikana?

¹⁷ Müsü Proverbios 13:10: «Kekiijeena maʼin na wayuu achuntakana kaalinwaa». Süka noonooin na aluwataaushikana jee na laülaashiikana sümaa tia outkajaashii naya süpüla naashajaain süchiki choʼujaale süchotoonüin süta nükorolo wanee wayuu (Aluw. 15:6). Shiaʼaya naaʼinraka tia maaʼulu na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi naneekajatpa wanee kasa. Na laülaashii chajanakana Jerusalén namaʼaleeya na aluwataaushikana naya na laülaashii jülüjakana aaʼin na anoujashii namaiwajanakana. Oʼutuna aaʼinchi Santiago jee püreesapünaashi Pedro. Müsüjeseʼe choʼujaain eeinjanain waneinnua anoujashii oʼunirajanakana sukuwaʼipa tü aʼyatawaakat nümüin Maleiwa sülatüle tia namüin na wane aluwataaushikana.

18, 19. (1) ¿Jamüsü nünüiki Pedro nusoutapa? (2) ¿Kasa nayaawataka aaʼu na wayuu aapajakana nünüiki?

¹⁸ Anuu nünüiki Lucas: «Süchikijee niʼrüin kamaʼainnain na anoujashiikana sünain yootirawaa, nütamaakalaka Pedro jee nümakalaka: ‹Tawalayuwaa, jütüjaa aaʼu sünain nüneekatüjülin taya Maleiwa jaʼakajee süpüla taküjainjachin tü pütchi anakat maʼin namüin na wayuu nnojoliikana judíoin süpüla nanoujainjanain. Sutuma niain Maleiwa atüjaain saaʼu tü suluʼukat saaʼin wayuu, naapüin tü nüpülainkat namüin wayuu nnojoliikana judíoin süpüla sütüjaanajatüin aaʼu anain nümüin nanoujainjanain. Naapüin shia Maleiwa namüin maʼaka saapünüin wamüin. Nnojotsü kasain naatain aluʼu nakuwaʼipa woulia nutuma, wuleka naaʼin nutuma sünainjee nanoujain›» (Aluw. 15:7-9). Saashin wanee karaloʼuta tü pütchikat  griego «kamaʼainnain sünain yootirawaa» makat, ashajünakat suluʼu wetsiikulokot 7, aashajaasü süchiki nekirajaain maʼin na laülaashiikana süchiirua tia jee nasakirüin süchiirua. Mayaainjeʼe naatayaa sümüin tü jülüjakat naaʼin na anoujashiikana yootiraashii naya jee naküjain tü jülüjakat naaʼin süchiki.

¹⁹ Sutuma pansaain maʼin tü nümakat Pedro, sotusü naaʼin na wayuu aapajakana nünüiki eejachin nia wanaa sümaa süntüin tü nüpülainkat Maleiwa naaʼu Cornelio jee naaʼu na wayuu chajanakana nipialuʼu soʼu juyakat 36 So.W. Tia shia tü palajatkat sukua süntüin nüpülain Maleiwa naaʼu na wayuu nnojoliikana judíoin jee nnojotkana achoteʼerüin süta nakorolo. Nnojotsü koʼuin nukuwaʼipa Maleiwa sümüin wayuu ¿jamakaʼa koʼuinjatka nukuwaʼipa wanee wayuu? Nüküjainña Pedro talatüin naaʼin Jehová nümaa wanee wayuu eekai nunoujain nünain Cristo, nnojotsü shiain sünainjee noonooin sümaa tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés (Gal. 2:16).

20. ¿Jamüshi makaʼa naashichijakai naaʼin Maleiwa na wayuu macheʼekana süchiirua süchotoonajatüin süta nükorolo wanee wayuu?

²⁰ Sünainjee pansaain tü nümakat Jehová nümüin jee süka niʼrüin tü naaʼinrakat sükajee tü nüpülainkat müshi Pedro: «¿Jamakaʼa juchuntaka namüin na nikirajüinkana Jesús wanee kasa kapüleeka maʼin, isaka nachiki na watuushinuukana jee isaka wachiki wayakana? Eekajasaʼa wayakana judíokana, wanouja anainrü woʼtteʼenneenain sükajee miyoʼuin maʼin nümanee chi Señotkai Jesús wamüin. Akaʼaya neʼe na anoujashii nnojoliikana judíoin, nanouja anainrü tia» (Aluw. 15:10, 11). Naashin Pablo na wayuu macheʼekana süchiirua süchotoonajatüin süta nukorolo wanee wayuu, müshi naashichijakai naaʼin Maleiwa. Noʼoteein naaʼu na anoujashii nnojoliikana judíoin noonooinjanain sümaa tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés. Nnojotpejeʼe noonooin amaa süpüshuaʼa tia pütchikat na wayuu judíokana, müshiijeseʼe outajanain naya saaʼujee tia (Gal. 3:10). Nüküjain Pedro namüin na judíokana, talatüinjatüin naaʼin sutuma kamaneein Jehová namüin nükajee Jesús.

21. ¿Kasa nüküjaka Bernabé nümaa Pablo süpüla anainjatüin tü naneekakat na aluwataaushikana jee na laülaashiikana?

²¹ Koʼutaleeshii na wayuukana sutuma tü nümakat Pedro. Süchikijee tia nüküjaka Bernabé nümaa Pablo namüin naya wayuukana «süpüshuaʼa tü kasa pülasü naainjakat nutuma Maleiwa suʼupala wayuu» (Aluw. 15:12). Eeinnapaka süpüla naneeküin na aluwataaushikana jee na laülaashiikana wanee kasa pansaaka sümaa tü jülüjakat naaʼin Maleiwa süchiki nüchoteʼerajachire süta nükorolo wanee wayuu.

22-24. (1) ¿Kasa naaʼinrawaika na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi süpüla nashatüin tü naaʼinrapuʼukat na laülaashii namaiwajanakana? (2) ¿Kasa naaʼinrajatkat na laülaashiikana süpüla kojutuin namüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa?

²² Akaʼaya maaʼulu yaa, noutkajaapa Na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi, naashajeʼerawalin tü Bibliakat jee nachuntuin  nümüin Jehová tü nüpülainkat süpüla naneeküin wanee kasa eekai anain nümüin Maleiwa (Sal. 119:105; Mat. 7:7-11). Aapünawaisü namüin süpülapünaa noutkajaain, wanee karaloʼuta sümaajatka tü yootuinjanakalü achiki naya. Jülüjaka naaʼin tia pütchikat jee oʼuraajüshii naya süpüla anain tü kasa aneekünajatkat (Prov. 15:28). Noutkajaapa na wawalayuu chainjanakana iipünaa naashajeʼerüin tü Bibliakat jee naküjain tü jülüjakat naaʼin sümaa kojutujiraain naya.

²³ Shiaya naaʼinraka tia na laülaashiikana eere wanee kasa kapüleeka namüin. Nnojorüle natüjaain saaʼu tü sukuwaʼipainjatkat wanee kasa, nasakirüin na wawalayuu aʼyataakana Weteet jee niale chi wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana. Kapüleere tia alatinnüsü shia namüin na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana pütchi.

²⁴ Anasü nakuwaʼipa nutuma Jehová na aapaakana sümaa tü namakat na wawalayuu oʼunirakana sukuwaʼipa tü aʼyatawaakat, süka nnojoluin yaletüin naaʼin, noonooin waneepia nümaa Jehová jee nnojoluin süshapajaain naaʼin. Wekirajaajeerü anain sünain tü wane ekirajaayakat, jimateerüin waaʼin nutuma Jehová, kooʼomüinjeerüin wanoula jee paaʼinweena waya namaa na wawalayuukana jüüjüüle waya namüin.