1-4. (1) ¿Kasa alataka nümüin Pedro? (2) ¿Jamüsüjeʼe paaʼin piale alatüin amüin tia?

 EMETUTSÜ maʼin shipisana soʼu tü kaatsetkat süsürünnapa nümaa Pedro. Kaleenaluʼushi Pedro pasanain nanain piamashii surulaat, ajattünüshi nia eemüinjachire nüsürünnüin. Eeshijaʼa kakalieechire nia yala süpülapünaa nütüjaain saaʼu tü aainjünajatkat nüka. Nnojotsü kasain nünanajüinjatüin Pedro shia neʼe jaʼyaka süsepü tü püreesapüleekat, tü kachueera yalajatkat soʼulujunain, tü kaleena nüpükat otta na waariakana.

² Aküjünüsü nümüin Pedro nuʼutunajachin aaʼin nutuma chi aluwataashikai Herodes Agripa I. a Niiʼiyateein nia namüin na wayuukana süchikijee tü Pascuakat süpüla naapüinjanain süchiki nuʼutunajachin aaʼin. Nütüjaa aaʼu Pedro eein süpüla nuʼutunuin aaʼin nutuma Herodes, jama nuʼutirüinkain naaʼin Santiago.

³ ¿Jamakajasaʼa naaʼin Pedro wanee ai süpülapünaa nuʼutunuinjachin aaʼin? Eesüjaʼa sotule naaʼin tü nümakat Jesús paala nümüin süchiki nümaanajachin eere nnojoluin nuʼuneein (Juan 21:18, 19). Eesüjaʼa jülüjale naaʼin Pedro shikeraajüin tia.

⁴ ¿Jamüsüjeʼe paaʼin piale alatüin amüin tü alatakat nümüin Pedro? Eesüjaʼa shapaale maʼin naaʼin wanee wayuu sülatüle tia nümüin jee jülüjale naaʼin mepin tü alatakat nümüin. Eekajasaʼa na nikirajüinkana Jesús nnojotsü yüülain naaʼin sutuma tia. Anashii wekirajaale sünain tü naaʼinrakat Pedro jee müshia na wane anoujashiikana wanaa sümaa süpüleeruaanüin naaʼin.

5, 6. (1) ¿Jamüshii müliaka na anoujashiikana nutuma chi aluwataashikai Herodes Agripa I otta jamüsü sukuwaʼipa nutuma? (2) ¿Jamüsü naaʼin na anoujashiikana outapa Santiago?

⁵ Maʼaka wekirajaainnapain suluʼu ekirajaayakat 9 woutiisashi Cornelio namaʼaleeya na nüpüshikana mayaainjeʼe nnojoluin judíoin naya, talatüshii maʼin na anoujashiikana sutumajee tia. Eetaayaai talatüin naaʼin na judío nnojoliikana anoujain, neʼrapa kottiraain na judíokana namaa na nnojoliikana judíoin sünain aʼwaajaa Maleiwa.

⁶ Süka mojulaain maʼin Herodes, müliashii na anoujashiikana nutuma shiiʼiree talatüin na judíokana nümaa. Nütüjaa aaʼu aleewapuʼuin maʼin Santiago nümaa Jesucristo. Anuu tü aküjünakat süchiki tü naaʼinrakat nümüin: «Nuʼutira aaʼinchi Santiago süka chajaruuta, chi nuwalakai Juan» (Aluw. 12:2). Mojukajasaʼa maʼin naaʼin na anoujashiikana sutuma tia. Santiago nia noʼutku na apünüinshii eʼrakana shiiʼiranajaain nukuwaʼipa Jesús otta eʼrakai waneirua kasa pülasü naaʼinrakat Jesús nnojotka neʼrüin na waneinnua (Mat. 17:1, 2; Mar. 5:37-42). «Süchooin sütürüla juya» münüshi Santiago otta Juan nutuma Jesús süka yalayalain naaʼin (Mar. 3:17). Mojukajasaʼa naaʼin na anoujashiikana süka nnojoluichipain namaa wanee wayuu waneepiakai nümaa Jehová jee aikai maʼin napüla.

7, 8. ¿Kasa naaʼinraka na anoujashiikana wanaa sümaa püreesain Pedro?

⁷ Anasü namüin na judíokana nuʼutunuin aaʼin Santiago, müliashijeseʼe  Pedro nutuma Herodes maʼaka süküjünüin suʼttiajee ekirajaayakat tüü. Nütüjaa aaʼu Herodes kojuyatuain taashin na aluwataaushikana nutuma Maleiwa maʼaka süküjünüin suluʼu tü ekirajaayakat 5. Kaleenaluʼuka Pedro nutuma pasanain nanain piamashii surulaat. Eeshii 16 surulaat anajakana naaʼu saʼwai jee soʼukai suulia isajüin nia. Isajüle nia noulia oʼutuneena aaʼin naya. ¿Kasakajasaʼa naaʼinrüin na anoujashiikana nüpüleerua Pedro soʼunnaa tia?

⁸ Anuu tü sümakat Aluwataaushikana 12:5 süchiki tia: «Nüsürünnaka Pedro suluʼu tü kaatsetkat. Nayasaʼa na anoujashiikana, nnojoishii ooʼulaain suulia oʼuraajaa nümüin Maleiwa nüpüleerua». Oʼuraajüshii maʼin na nuwalayuukana nüpüleerua, nnojotsü amalajaain nanoula mayaainjeʼe outuin Santiago, nanoujain sünain naapajeerüin Jehová nanüiki. Anasü nümüin Jehová woʼuraajüle nümüin. Asouteechi nia wamüin pansaale shia sümaa tü nüchekakat (Heb. 13:18, 19; Sant. 5:16). Shiainjatiaʼaya naaʼinraka tia na anoujashiikana maaʼulu yaa.

9. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nanüiki na anoujashii achuntakana nüpüleerua Pedro?

⁹ ¿Paapüitche nachiki wawalayuu eʼrakana maʼin müliaa? Eeshiijaʼa na müliakana atumawaa, eeshii na apülajünakana oulia aküjaa pütchi natuma na sülaülakana mma jee shiale sutuma sukutkujaain mma jee süsetüin wüin. Wachunta napüleerua nümüin Maleiwa. Eeshiijaʼa piʼraajüle wawalayuu alatakana amüin wanee kasa naata suulia tia. Eeshiijaʼa na müliakana sutuma napüshi saaʼujee nanoujain, mojule  naaʼin jee sülatüle namüin wanee kasa. Jülüjale paaʼin nanülia waneinnua wawalayuu süpülapünaa puʼuraajüin puchunteerü nanülia nümüin Jehová, «chi Aapaakai sünüiki wayuu suʼuraajapa» (Sal. 65:2). Choʼujaasia nachuntuin püpüleerua na wawalayuukana sülatapa pümüin kasa mojusü.

10, 11. Püküja süchiki tü naaʼinrakat wanee aapiee nümaʼanajeejachi Jehová süpüla niyuʼluin Pedro suluʼujee tü kaatsetkat.

¹⁰ ¿Mmotshiche Pedro seema outaa? Nnojotsü watüjaain aaʼu tia. Soʼu aikat tia, pasanainshi Pedro nanain na waaria anajakana naaʼu. Nütüjaa aaʼu Pedro nuʼtteʼereechin nia Jehová jaʼitairü kasain alatüin nümüin (Roma 14:7, 8). Nnojotpejeʼe nütüjaain aaʼu Pedro tü alatajatka nümüin. Suchuwajaaka wanee luusa suluʼu tü kaatsetkat jee niiʼiyalaaka wanee aapiee nnojoipejeʼe nia neʼrüin na surulaatkana. Nüchijinnaka Pedro nutuma jee sujunuujaaka tü kaleena eejatka sünain najapü.

¹¹ Nümakalaka chi aapieekai nümüin: «¡Pütamawaataa!». «Paʼata püsheʼin sümaa türa pukoʼusuinkat». «Paʼata türa saajunakat püsheʼin», naaʼinramaatüin Pedro tia. «Jooʼuya», nümaka chi aapieekai nümüin. Nujuʼitaka Pedro suluʼujee eejachire nia püreesain, nalataka naʼütpünaa na waariakana, nantakalaka eemüin tü puettoʼu aainjuushikat süka kachueera. Eesüjaʼa jülüjale naaʼin Pedro kasainjatüin naaʼinrüin süpüla nojuʼitüin yalejee. Niʼraka sujutalaain tü puettoʼukot, ojuʼitüshiijeseʼe naya sümaa noʼunuin suluʼupünaa wanee kaaye, yüʼülaa nümaka chi aapieekai nuulia Pedro. Niyaawataka saaʼu Pedro shiimain tü alatakat, nnojotsü nüʼlapüin shia (Aluw. 12:7-11).

12. ¿Jamüsü sütütülaakaʼa waaʼin sutuma nuʼtteʼerüin Jehová naaʼin Pedro?

¹² Anasü waaʼin sutuma watüjaain saaʼu nuʼtteʼerüin Jehová na aʼyataakana nümüin. Püreesashi Pedro nutuma Herodes, wanee aluwataai kojutukai maʼin natuma na romanokana. Isajapejeʼe nia nuulia. Nnojoishi aainjain Jehová kasa pülasü napüleerua napüshuaʼa na aʼyataakana nümüin. Jamüshijaʼa Pedro nümaa Santiago oʼutuna aaʼinchi naya maʼaka nüküjatüjülin shia Jesús. Akaataajaʼa neʼe na anoujashiikana maaʼulu, nnojotsü jülüjain naaʼin nuʼtteʼerajanain naya Jehová watüjaapejeʼe saaʼu matüjain aʼwanajawaa nukuwaʼipa Jehová (Mal. 3:6). Müshi püreesakai naaʼin wanee wayuu outule nia, asoʼiraajeerü saaʼin wayuu nutuma Jehová nükajee chi Nüchonkai (Juan 5:28, 29). Atütülaasü waaʼin sutuma pütchi maka aka saaʼin tia soʼunnaa weʼrüin müliaa.

13-15. (1) ¿Kasa naainjaka na anoujashii chajanakana shipialuʼu María wanaa sümaa nüntüin Pedro? (2) ¿Kasa saashajaajeetka achiki tü karaloʼutakalü Aluwataaushikana? (3) ¿Kasa ayataka naaʼinrüin Pedro napüleerua na anoujashiikana?

¹³ Soʼu chajachin Pedro suluʼu wanee kaaye piʼyuushika maʼin, nnojotsü nütüjaain aaʼu jalainjachin nia. Nuʼunaka shipialuʼumüin María wanee anoujasü pejeka epia yalejee. Eeshijaʼa outule chi suʼwayuusekai, wayuu washirü shia jee miyoʼu maʼin tü shipiakat. Outkajaashii na anoujashiikana shipialuʼu. Nii shia Juan Marcos, tüü shia tü palajatkat sukua süküjünüin nünülia suluʼu tü karaloʼutakalü Aluwataaushikana, müshi nia maʼaka naaʼin wanee nüchon Pedro (1 Ped. 5:13). Soʼu aikat tia, oʼuraajüshii na anoujashiikana shipialuʼu María süpüla nüjütünüinjachin achiki Pedro. Ponokajasaʼa maʼin naaʼin tü naaʼinrakat Jehová.

¹⁴ Nütaletapa Pedro tü miichoʼukat sujuʼitaka wanee achepchiee sünain anaʼlawaa jaralin antüin, Rode sünülia suluʼu Griego, Rosa maluʼulu tia. «Shiyaawatapa saaʼu niain kanüikin Pedro, talatakalaka maʼin shia jee suwataakalaka neʼe paülüʼümüin sünain aapiraa, nnojotpejeʼe sujutalawalain tü puettoʼukat nüpüleerua Pedro». Anuukalaka nanüiki sümüin: «‹Mamainnasü neʼe pia›. Ayatapejeʼeya shia ichein süchiirua niainña Pedro chi wayuu antakai». Eeshiijaʼa na jülüjakana aaʼin nünüikin wanee aapiee tü saapakat (Aluw. 12:12-15). Ayatüshia Pedro masütaajüin sünain ataletaa tü miichoʼukat, sujutannaleepa nüpüleerua.

¹⁵ «Shiasaʼa nojutatpa tü miichoʼukot, sainkuukalaka naaʼin neʼrapa nia» (Aluw. 12:16). Nuchuntaka Pedro namüin koʼutajanain naya süpüla nüküjain namüin süchiki tü alatakat jee nuchuntuinña namüin naküjainjatüin shia nümüin Santiago otta namüin na anoujashiikana. Nuʼunaka yalejee suulia jamajüin nia atumawaa. Waneʼereeya süküjünüin nüchiki Pedro suluʼu Aluwataaushikana kapiitulo 15, eere süküjünüin nachiki «waneinnua wayuu anakana aashin süchotoonajatüin süta nükorolo wanee wayuu nnojoikai judíoin». Süchikijee tia shia saashajaaka achiki tü karaloʼutakalü Aluwataaushikana tü niʼyataainkat Pablo suluʼu wanee mma naatajatü. Akatchinraakajasaʼa naaʼin na anoujashiikana nutuma Pedro eepünaale nuʼunuin. Talatüsü maʼin naaʼin na anoujashii eejanakana shipialuʼu María soʼu aikat tia.

16. ¿Jamüsü talateetkaʼa maʼin waaʼin mapeena?

¹⁶ Eeshii talatüle maʼin na anoujashiikana nutuma Jehová sükajee tü naaʼinrakat napüleerua. Majatia naaʼin na anoujashiikana soʼu tü ai nüntakalü oʼu Pedro shipialuʼumüin María. Müsia wakuwaʼipa weʼrapa naʼanasia Jehová maaʼulu yaa (Prov. 10:22). Watüjaa aaʼu  nikeraajeerüin Jehová süpüshuaʼa tü nümakat. Nnojotsü antapünaain suluʼumüin wekii jameerüin maʼin sukuwaʼipa tü wattakat saalii kasa anasü eejeetkat nutuma Jehová. Waneepiale waya nümaa Maleiwa talateerü maʼin waaʼin waneepia.

17, 18. ¿Jamüshiche nuʼwaajünaka Herodes natuma na wayuukana?

¹⁷ Üttüsü maʼin naaʼin Herodes sutuma isajüin Pedro suluʼujee tü kaatsetkat. «Nüchajeʼeraka maʼin Herodes nüchiki Pedro, nnojoipejeʼe nia antünawalin anain, shiasaʼa suluʼujee tia, nüsakiijaka na waariakana jee süsalakalaka naya nutuma» (Aluw. 12:19). Matüjainsat amülialawaa naaʼin Herodes Agripa saalin wayuu. ¿Kasalajaneetche nümüin tü kasa mojusü naainjakat?

¹⁸ Eʼrüshi japülii Herodes sutuma nnojoluin nuʼutuin naaʼin Pedro. Sülataka wanee kasa yaletajaaka atuma naaʼin. Antüshii waneinnua nüʼünüü shiiʼiree anajiraainjanain naya nümaa, nüküjaka wanee pütchi anakat maʼin namüin na wayuukana. Aküjünüsü suluʼu Lucas naʼatüin Herodes tü nüsheʼin süpülajatkat aluwatawaa. Naashin Josefo, wanee wayuu ashajakai süchiki kasa eekai sülatüin, aainjuushi süka pülaata nüsheʼin Herodes, müsüjeseʼe chinatüin maʼin shia sutuma tü kaʼikat, mataashi nia maʼaka naaʼin wanee maleiwa namüin na wayuukana. Shiasaʼa nuʼttapa sünain aashajawaa aʼwaatüshii maʼin na wayuukana sünain maa: «Nnojoishi wayuuin chi makai aashajaain, maleiwan» (Aluw. 12:20-22).

19, 20. (1) ¿Jamüshiche süsalaka Herodes naainjala nutuma Jehová? (2) ¿Jamüsü watüjaakaʼa saaʼu kasalajaneerüin naainjala na mojulaashiikana?

¹⁹ Niaʼala neʼe Maleiwa aʼwaajünajachika nümüiwaʼa. Niʼrapejeʼe Maleiwa tü naaʼinrakat Herodes, nnojoishije süsalain nia nnojorüle naaʼinrüin tia jee nüchiaale Herodes na wayuukana suulia naʼwaajüin nia. Alataka nümüin tü sümakat Proverbios, tü makat yaa: «Mojeerü nukuwaʼipa wanee wayuu yaletüle naaʼin» (Prov. 16:18). Ayuuijaakalaka Herodes nutuma chi aapiee nümaʼanajeejachikai Jehová, najaʼttaka sutuma jokoma süka yaletüin naaʼin (Aluw. 12:23). Nüküjainña Josefo niyaawatüin saaʼu Herodes ayuuijaʼalaʼa nümüin sutuma nücheküin süchiki nuʼwaajünüin sutuma wayuu, jaʼrai neʼe kaʼi nia sünain ayuulii jee outaka nia. b

 ²⁰ Eeshii müle nnojotkai süsalain naaʼin naainjala na wayuu mojulaashiikana. Nnojotsü ponuin waaʼin tia süka najapuluʼuin chi Yolujaakai na manoujainsaliikana (1 Juan 5:19). Eepejeʼe jülüjale naaʼin na aʼyataashiikana nümüin Maleiwa müin masalajanakai saaʼin naainjala na wayuu mojulaashiikana. Wayaawatüin sünainjee tü alatakat nümüin Herodes kasalajaneerüin nutuma Maleiwa naainjala na mojulaashiikana otta lotuin maʼin nukuwaʼipa (Sal. 33:5). Nunouteʼereerü Jehová tü kasa mojusü alatakat.

21. (1) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü aküjünakat suluʼu Aluwataaushikana kapiitulo 12? (2) ¿Jamüsü anakaʼa maʼin watüjaain saaʼu tia?

²¹ Atütülaasü maʼin waaʼin sutuma tü aküjünakat sajaʼttiamüin tü pütchikat: «Aʼwalakajaasü süchiki nünüiki Jehová, wainmakalaka na wayuu anoujakana nünain» (Aluw. 12:24). Wayaawatüin sünainjee tia süküjünüin maʼin pütchi maʼaka saaʼinnüin maaʼulu yaa, wountuin tia süka nükaalinjain waya Jehová. Nnojotpejeʼe neʼe shiain aküjünüin achiki suluʼu Aluwataaushikana kapiitulo 12 outuin wanee aluwataaushi jee isajüin wanee suluʼujee tü kaatsetkat. Süküjainña wamüin tü naaʼinrakat Jehová süpüla nümalajeʼerüin tü naaʼinrakat chi Yolujaakai shiiʼiree najaʼlajeʼerüin na anoujashiikana jee nuuʼuleʼereein naya suulia aküjaa pütchi. Nnojoleerü nüshaʼwaleʼerüin Satanás tü aküjaakat pütchi (Is. 54:17). Ayateenaʼaya aküjain pütchi na aʼyataakana nümüin Jehová otta na oushikajaakana süchiirua nukuwaʼipa Jesucristo, anataʼaleesüjaʼa maʼin wakuwaʼipa süka shiain waküjain tü nünüikikat Jehová.