1, 2. (1) ¿Kasache alatajatka nümüin Pablo sünain oʼunajawaa? (2) ¿Kasa mmotka eema Pablo?

 «CHEECHIJAʼAYA pia nümaʼanamüin ‹César›», müshi Festo nümüin Pablo. Jülüjasü naaʼin Pablo tü alatajatkat nümüin chapa nia nümaʼana César. Eesüjaʼa aneerüle naaʼin süka nuʼunajachin Romamüin, jama piamain juya nia sünain püreesaa (Aluw. 25:12). Eesüjaʼa shapaale naaʼin Pablo sutuma nuʼunajachin shirokupünaa palaa jee nüntajachin nümaʼanamüin «César».

² Apünüintua najachijain Pablo sutuma palaa jee siraasü naaʼu «wanee ai sümaa wanee kaʼi chaa pasanain sünain palaa» (2 Cor. 11:25, 26). Nnojotsü taashin nukuwaʼipa Pablo maʼaka nuʼunaiwaʼaya sünain aküjaa pütchi. Püreesashi nia jee wattasü maʼin tü mma eeʼewaire nia, oʼunushi nia Cesareajee chaa Romamüin. Alatüsü suulia 3.000 kilómetro tia, nnojotsü nütüjaain aaʼu nuʼttaajeechire süchikumüin tia. ¿Kaseetkajasaʼa alatüin nümüin? Jama kasalajanainjatüin naainjala nutuma chi sülaüla mma kojutukai maʼin atumawaa saʼakajee tü nuluwataakalü aaʼu Satanás soʼu kaʼikat tia.

3. (1) ¿Kasa nikeraajeeka maʼin Pablo? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

³ Watüjaaitpa aaʼu yalayalain naaʼin Pablo. Nütüjaa aaʼu müliainjachin nia chaa Roma, nnojotpejeʼe nütüjaain saaʼu kasainjatüin alatüin nümüin. Nnojotsü shapaakuʼu müin naaʼin sutuma tia, jama nnojoleerü talatüin naaʼin sünain aküjaa pütchi jülüjale naaʼin tia (Mat. 6:27, 34). Nücheküin Jehová nüküjainjachin pütchi Pablo jaʼitakajeʼe namüin na sülaülakana mma (Aluw. 9:15). Nikeraajeein Pablo tü niʼyataainkat jaʼitasü kasain alatüin nümüin. Wekirajaa sünain tü alatakat nümüin soʼu nuʼunajaain jee jülüja waaʼin tü watüjakat nünainjee.

4. ¿Kasamaajatü tü anuwa nuʼunakalü aluʼu Pablo jee jaralii na nümaajanakana?

⁴ Nia Julio eʼrajaka naaʼu Pablo jee na wane püreesashiikana, nekiipüʼü  nia na surulaat roomajeʼewaliikana. Nuʼunitka naya suluʼu wanee anuwa antaka Cesareamüin. Sejetü tia anuwakat eejee wanee soʼonule anuwa kanüliasü Adramitio, wüinpümüinsü tia saaʼu Asia Menor shiʼipoʼujee Mitilene. Chajatü tia mmakat Lesbos. Palaamüinjatü tia anuwakat jee süchikijee wopumüinjatü shia. Kojuyatuainjatü ashaʼwalaain shia, jama süshakajinnüinjatüin süchise jee soʼotunuinjatüin wane shiiʼiraka. Nnojotsü akumajünüin tia anuwakat süpüla seʼejenainjatüin shia wayuu, jee shialeekajaʼa süpüla seʼejenain shia püreesasü (paashajeʼera tü pütchikat « Oʼunajawaa shirokupünaa palaa jee eere suikünüin wanee kasa»). Nnojoishi nümüiwaʼajachin Pablo, eejachi Aristarco jee Lucas nümaa. Nia ashajaka Lucas süchiki tü kasa alatakat soʼu tia. Nnojotsü watüjaain saaʼu süchekajünüle nasapia jee noʼunule neʼe nünainjee Pablo (Aluw. 27:1, 2).

5. (1) ¿Jaralii na nüntiraakana amaa Pablo chaa Sidón? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee tia?

⁵ Wanee kaʼi anuwaluʼuin naya, eesü maʼaka 110 kilómetro tia. Nantaka eemüin wanee soʼonule anuwa chaa Sidón, sotpünaa Siria. Nnojoishi müliain Pablo nutuma Julio maʼaka müliapuʼuin atumawaa na wayuu kaainjaraliikana jama wayuuin romano Pablo jee nnojoluin jaʼyain naaʼu kaainjalain nia (Aluw. 22:27, 28; 26:31, 32). Nüntapa Pablo Sidónmüin ashakatüshi nia nutuma Julio süpüla nüntiraainjachin namaa waneinnua anoujashii chayaa. Kamaneekajasaʼa maʼin na wawalayuukana nümüin Pablo süka kakaliaichin püreesain nia. Wasakira waaʼin sünain tüü: «¿Kasa taaʼinrüinjatka süpüla kamaneein taya maʼaka kamaneein na anoujashiikana nümüin Pablo?». Akatsüinraajeerü waaʼin kamaneere waya namüin na wawalayuukana (Aluw. 27:3).

6-8. (1) ¿Jamüsü nukuwaʼipa Pablo Sidónjee chai nukua Cnido? (2) ¿Kasa naaʼinmaaka maʼin Pablo?

⁶ Oʼunushii naya Sidónjee, palaamüin jee nojuntaka wopumüin nakua sotpünaa tü palaakat Cilicia, nnojoishii naya ashaʼwalaain, alatapünaashii naya süʼütpünaa Tarso, chajachi joʼuuin Pablo. Nüküjain Lucas napanapajeein tü joutaikat (Aluw. 27:4, 5). Aküjakajasa pütchi Pablo namüin na püreesakana, namüin na sulujunakana tü anuwakat, namüin na surulaatkana otta eere soʼotopünaain tü anuwakat. Naaʼinrüin tia mayaainjeʼe kapüleein tü alatakat nümüin. ¿Aküjashiiche pütchi eepünaale waya?

⁷ Nantakalaka eemüin wanee soʼonule anuwa kanüliakat Mira, uuchimüinsü saaʼujee Asia Menor. Naapaaka Pablo wanee anuwa namaa na nümaajanakana chaa Romamüin (Aluw. 27:6). Nakalioʼu na nikirajüinkana Jesús, oikünüsü trigo natuma na egipciokana namüin na romanokana. Wainma anuwa trigomaajatüka antaka Miramüin, eejatka wanee anuwa nüpüla Julio chaa Mira, müshijeseʼe noʼotooin suluʼu namaʼaleeya na surulaatkana jee na püreesashiikana, muloʼu tia anuwakat suulia  tü kalujutkat paala naya, watta maʼin saalii trigo sulujutkat jee eejana 276 wayuu suluʼu. Eejana na aʼyataashiikana suluʼu, na surulaatkana, na püreesashiikana jee müshiʼiya na wayuu oʼunajanakana chaa Romamüin. Wattainnapa naalii na wayuu nüküjainjanakana amüin pütchi Pablo.

⁸ Noʼunaka Cnidomüin, wanee pueulo uuchijeeruʼukat saaʼin saaʼu Asia Menor. Eesü maʼaka wanee kaʼi oʼunushi chejee analejeʼeya sukua tü joutaikat. Anuupejeʼe tü nüshajakat Lucas: «Kakaliaka anuwaluʼuin waya, wantaka eemüin tü mmakat Cnido mayaapejeʼe kapüleein wamüin antaa chamüin» (Aluw. 27:7₁). Kakaliashii naya shirokupünaa palaa sutuma katsüin maʼin tü joutaikat (paashajeʼera tü pütchikat « Joutai süpanapejeeka anuwa chaa Mediterráneo»). Aluʼutaʼaleeshiijaʼa maʼin naya wayuukana, müliakajasaʼa maʼin naya jee shapaakajasaʼa naaʼin sutuma jashichin maʼin tü palaakat.

9, 10. ¿Kasa alataka namüin na anuwalujunakana süʼütpünaa Creta?

⁹ Oʼuneeshi chi sülaülajanakai tü anuwakat wopumüin saaʼujee tü mmakat Cnido, nüküjapejeʼe Lucas napanapejeein tü joutaikat (Aluw. 27:7₂). Sotpaʼapa naya tü palaakat, oʼuninnüsü tü anuwakat sutuma tü joutaikat. Nakayalaapa suulia tü sotkat awawatsü wanee joutai palaajeekuat. Uuchimüinka tü anuwakat sutuma. Noʼunirakalaka tü anuwakat shiyaamaʼapünaa Creta suulia shiʼyaatuuin maʼin sutuma tü joutaikat maʼaka shiyaamaʼapünaain naya Chipre. Nalataka süʼütpünaa Salmone jee nantakalaka uuchijeeruʼu sünain Creta, shiyaamaʼashii naya tü mmakat, nnojotkalaka shiʼyaatuuin tü anuwakat sutuma tü joutaikat. Nnojotsü jashichin tü palaakat chayaa,  anakalaka naaʼin naya wayuukana motsomüin neʼe süka juyapoʼulajanain naya.

¹⁰ Anuu tü nümakat Lucas süchiki tia: «Woʼunakalaka sotpünaa tia palaakat mayaainjeʼe kapüleein shia wamüin, wantakalaka suluʼumüin tü mma kanüliakat Bellos Puertos». Nantakalaka eemüin wanee mma eere anashiin soʼotuin tü anuwakat, chajatü tia mmakat wanaa maʼin sümaa eere sujununtaain tü palaakat palaamüin sukua. ¿Jeʼra kaʼi naya chayaa? Kakalia naya naashin Lucas, nnojoliipejeʼe süpüla kakaliakuʼu namüinjanain, jama kapüleejeerüin maʼin oʼuniraa tü anuwakat süka settienpüroʼulajanain otta oʼutuupüroʼulajana naya (Aluw. 27:8, 9).

11. ¿Kasa naaʼinrajatka naashin Pablo na anuwalujunakana? ¿Kasa naneekaka na anuwapüʼükana?

¹¹ Eeshijaʼa nüsakinnüle Pablo natuma na wayuu anuwalujunakana, jama kakaliaichin nia shirokupünaa tü palaakat Mediterráneo. Nüküjain Pablo nnojoluin anain noʼunuin suulia sülatüin kasa mojusü namüin. Ayatapejeʼe naya oʼuninnüin nutuma chi anuwapüʼükai nümaa chi kaʼanuwainshikai. Naaʼinrüin tia shiiʼiree nantamaatüin eemüin soʼonule anuwa eekai anain. Aashajaashiijeseʼe naya nümaa Julio jee anashiikalaka namüin noʼunajanain sotpünaa tü palaakat süpüla nantajanain eemüin tü soʼonule anuwa chakat Fenice. Eesüjaʼa muloʼule saanükü tia palaakat jee anasü shia süpüla antaa süka juyapoʼulajanain naya. Suwawatkalaka wanee joutai jiattaʼaya uuchijeekuat. «Anataweenajaʼa waya», namakalaka sümaa noʼunuin (Aluw. 27:10-13).

12. (1) ¿Kasa alataka namüin na anuwalujunakana noʼunapa Cretajee? (2) ¿Kasa naaʼinraka na anuwapüʼükana suulia jamajüin naya sutuma tü joutaikat?

¹² Suwawatka «wanee joutai katchinsü maʼin» palaajee. Shiyaamaashii naya wanee mma pasanainsü sünain palaa kanüliasü Cauda, eesü maʼaka 65 kilómetro tia saaʼujee Bellos Puertos. Eepejeʼe süpüla sajaraittuuin uuchimüin tü anuwakat sutuma sütsüin tü palaakat jee sütükaain sünain tü jasai sotpünaakat tü palaa chakalü África. Noʼotuin na anuwapüʼükana tü anuwachon süchiiruajeekat tü anuwakat süka shapaain naaʼin suulia jamajüin naya, piratakajasa maʼin tia anuwachonkot. Nakaülajaka shiʼichi tü anuwakat süka jiiku eekai laütain jee neʼitaain kaleena sünain tü taapülakat suulia süsaichijaain. Nasiwatüinjeseʼe süpüshi süülaja tü uniakat jee eejiraashii naya süpüla ayatajatüinña napanapajeein tü joutaikat. Müliashii maʼin naya wayuukana, nnojotpejeʼe kasakain natuma tia, anuu nünüiki Lucas süchiki: «Ayatüsia aʼyaatuuin maʼin tü anuwakat sutuma tü joutaikat». Apünüin kaʼi süchikijee tia, «sujunnakalaka tü jiiku saalajasükat tü uniakat» shiiʼiree jamaamain tü anuwakat (Aluw. 27:14-19).

13. ¿Kasa alataka namüin na wayuu anuwalujunakana soʼunnaa tü wawaikat?

¹³ Mmotshii maʼin na wayuukana, anapejeʼe naaʼin Pablo namaa na  naʼaleewainyuukana süka natüjaain saaʼu noʼttaajeenain. Nüküjain paala Jesús nümüin Pablo nuʼunajachin Romamüin sünain aküjaa pütchi jee apansaajünüsü tia mapa nümüin nükajee wanee aapiee (Aluw. 19:21; 23:11). Aʼyaatuusü maʼin tü anuwakat sutuma tü wawaikat saʼwai jee soʼukai, piama maʼin semaana müin shia. Eʼitüsü maʼin tü juyakat jee kojosü maʼin tü sirumakat, nnojotka niʼrüin chi anuwapüʼükai chi kaʼikai jee tü shüliwalakat, nnojotsü nütüjaain saaʼu jalajanain naya jee jalainjanain naya. Meküinjeesalii naya. Jalapünaainjana eküin aire maʼin jemiai, süʼitüle maʼin juya, mmorüle maʼin naya jee neeteere aaʼin.

14, 15. (1) ¿Kasa nüküjaka Pablo namüin na anuwalujunakana? (2) ¿Kasa sotoka waaʼin sünainjee nüküjain Pablo pütchi anasü namüin na wayuukana?

¹⁴ Nüküjain Pablo namüin naapittüjülinña naya süchiki tü alatajatkat. Naaʼinrüin tia süpüla nayaawatüin saaʼu anain noonootüjürüle sümaa tü nümakat. «Shia anaka aluʼu yalayarüle jaaʼin. Nnojoleechi eein wanee wayuu eekai outuin jaʼakajee, shieerü amülouikat neʼe tü anuwakat», nümaka Pablo namüinña (Aluw. 27:21, 22). Anakajasaʼa naaʼin na wayuukana naapapa tia pütchikat jee talatakajasaʼa naaʼin Pablo süka nüneeküin nia Jehová süpüla nüküjain tia pütchikat namüin. Kachipünaashii naaʼin Jehová sukuwaʼipa wayuu. «Nnojoishi nia ashapajaain suulia amüloulin [wayuu], aluʼu shianjaʼa nücheküin shiyaawajaainjatüin wayuu süpüshuaʼa suulia saainjala» (2 Ped. 3:9). Aküjainjanajeseʼe waya pütchi sümüin wayuu süchiki tü kasa anasü eejeetkat nutuma Maleiwa. Eeshii süpüla outuin na wayuukana nnojoliire waküjain pütchi namüin, kojutushii naya nümüin Jehová.

¹⁵ Eeshiijaʼa wainmale na wayuu naashajaakana amaa Pablo suluʼu tü anuwakat süchiki tü kasa anasü naaʼinreetkat Maleiwa süpüleerua wayuu (Aluw. 26:6; Col. 1:5). Neʼrapa na wayuukana outaa nooʼomüin, nüküjain Pablo namüin noʼttaajeenain. Anuu nünüiki namüin: «Eeʼiyalaashi tamüin aipaʼainka wanee aapiee nümaʼanajeejachi chi Maleiwa taʼwaajakai [...]. Anuu nünüiki tamüin: ‹Nnojo mmoluin pia Pablo, antajachiaʼaya neʼe pia nümaʼanamüin «César», kateechi oʼu pia nutuma Maleiwa jee kateena oʼu nutuma na wayuu yaakana pümaa suluʼu tü anuwakat›. Waʼlemuñuwaa, shiakalaka anain aluʼu yalayarüle jaaʼin. Anoujashi taya nünain Maleiwa, tatüjaakalaka saaʼu sülateerüinjaʼaya tü nümakat tamüin. Asaichijaweetpejeʼe tü anuwakat wamaa sotpaʼa wanee mma pasanainka sünain palaa» (Aluw. 27:23-26).

16, 17. (1) ¿Jalajachi oʼuraajüin Pablo jee jamüsü naaʼin na wayuu aapakana nünüiki? (2) ¿Kasa wayaawataka anainjee shikeraajüin tü nüküjatüjütkalia Pablo?

¹⁶ Piama semaana müliain naya wayuukana. Wattasü tü anuwakat sülüʼüjain tü palaakat, eesü maʼaka 870 kilómetro suʼunuin. Nayaawataka  saaʼu na anuwapüʼükana nalüʼülüin sotpaʼamüin tü palaakat. Eesüjaʼa nayaawatüle saaʼu tia sükajee naapüin shipisana sümüna palaa shiʼyaatuuin sotpaʼamüin. Nojutuinjeseʼe tü karapinkat süchiiruajee tü anuwakat süpüla ayatüinjatüin shia yala jee süpüla chakuwalinjatüin shiʼipapaʼa wanaa maʼin sümaa tü sotkat palaa. Aʼluwataweeshii na anuwapüʼükana wanaa sümaa tia. Anuupejeʼe nünüiki Pablo nümüin chi sülaülakai surulaat jee namüin na surulaatkana: «Nnojoliire makatüin nala wayuukana suluʼu tü anuwakat, nnojoleerü katüin joʼu». Nataʼünakalaka na anuwapüʼükana natuma na surulaatkana. Nnojotpa shiʼyaatuuin maʼin tü anuwakat sutuma tü palaakat, nüküjain Pablo namüin na wayuukana anain neküle jee nüküjainña namüin kateerüin noʼu. Naapüin analuʼut Pablo nümüin Maleiwa noʼupala (Aluw. 27:31, 35). Anasü maʼin tü naaʼinrakat Pablo, niʼitaain shikii nüpüleerua Lucas, Aristarco jee na anoujashiikana tü sukuwaʼipainjatkat aapaa analuʼut nümüin Maleiwa. Anakalaka wasakirüle waaʼin: ¿Akatchinraasüche saaʼin wayuu sutuma tanüiki jee anasüche naaʼin toʼuraajapa napüleerua?

 ¹⁷ Nuʼuraajapa Pablo, atütülaasü «naaʼin na wayuukana, nekayaa namakalaka» (Aluw. 27:36). Nojunaka tü trigokat shirokumüin tü palaakat süpüla jamaamainjatüin tü anuwakat jee süpüla nantajanain sotpaʼamüin tü palaakat. Suwasajaapa aikat, noʼyotooko süpü tü karapinkat. Nasiwataka tü ojununtiakat sunut tü anuwakat sümaa neeruluin tü uniakat, trinquete sünülia tia. Naaʼinrüin tia süpüla nantajanain sotpaʼamüin tü palaakat. Sütükaaka shiʼichi tü anuwakat sünain wanee jasai shiinaluʼusü palaa, shiapejeʼe asaichijaain süsi tü anuwakat sutuma shiʼyaatuuin maʼin sutuma tü palaakat. Oʼutunee aaʼinchii na püreesashiikana natuma na surulaatkana suulia naʼluwataain, achiaanapejeʼe naya nutuma Julio. Nüjütüin na wayuukana sotpaʼamüin tü palaakat. «Jee müshiʼiya na waneinnua, oʼunajana saaʼu taapüla jee saaʼu wanee kasa eekai sujutuuin suluʼujee tü anuwakat». Katüsü noʼu na 276 wayuu sulujunakana tü anuwakat maʼaka nüküjatüjülin shia Pablo. «Nantakalaka napüshuaʼa süka anaka akuwaʼipa chaa sotpaʼamüin tü palaakat» (Aluw. 27:44). ¿Kasaichi sünülia tü mma nantakalü aluʼumüin?

18-20. (1) ¿Kasa naaʼinraka na wayuu chajanakana Malta napüleerua na anuwalujunakana? (2) ¿Kasa pülasü alataka soʼu tia?

¹⁸ Noʼotoko Malta wanee mma pasanainsü sünain palaa, uuchimüinsü saaʼujee Sicilia (paashajeʼera tü pütchikat « Tü mma kanüliakat Malta»). Amülialaasü naaʼin na wayuu sulujunakana tia mmakat neʼrapa chülüin maʼin jee kutkuttüin neʼe naya (Aluw. 28:2). Aʼitüsü tü juyakat jee aisü maʼin jemiai. Suchuwajaanaka siki süpüla naaturujuin. Sülataka wanee kasa pülasü.

¹⁹ Akotchojüshi Pablo sütüna wunuʼu sümaa nujutuin shia soʼu tü sikikat. Sujuʼitakalaka wanee wüi sümaa süchotuin najapü jee  sükacheraaka nünain. Naashin na wayuu chajanakana süsalashi naainjala Pablo sutuma wanee maleiwa. a

²⁰ Saashin tü Bibliakat naʼatapajüin «na wayuukana nushushujunuin Pablo». Saashin wanee karaloʼuta, tü pütchikat «ashushujaa» suluʼu griego nanüikipala na tottootkana. Nüshajüin Lucas tia pütchikat jama tottoolin nia (Aluw. 28:6; Col. 4:14). Noʼotojooka Pablo najapü jee sujutuukalaka tü wüikat, nnojoika jamajawalin nia sutuma.

21. (1) ¿Jamüsü watüjaakaʼa saaʼu pansaain tü ashajünakat suluʼu tü Bibliakat? (2) ¿Kasa pülasü naainjaka Pablo jee kasa naainjaka na wayuukana neʼrapa tia?

²¹ Kepiashi Publio chaa Malta, wayuu washirü chia makai, koumainshi chayaa. Eeshijaʼa nuluwataale saaʼu tia mmakat natuma na romanokana. «Wayuu kojutushi maʼin nia atumawaa» naashin Lucas. Shiaʼaya ashajünaka tia pütchikat sünain wanee ashajuushi antünakalü anain suluʼu tia mmakat. Kamaneeshi Publio nümüin Pablo jee namüin na nümaajanakana. Chajanaka naya nipialuʼu soʼu apünüin kaʼi, ayuuipejeʼe nüshi Publio. Nüküjain Lucas juʼletüin chi nüshikai Publio sutuma tuttaa jee sümaa niʼiijain maʼin. Oʼuraajüshi Pablo naaʼu chia wayuukai jee niʼitaain najapü naaʼu, anaka nia nutuma. Ponusü tia naaʼin na wayuukana nantiraka wayuu eekai ayuulin nümüin Pablo süpüla naawalaainjanain nutuma. Asülajüshiʼiya naya nümüin wanee kasa jee namüin na wayuu nümaajanakana otta naapüin nümüin Pablo tü kasa choʼujaajeetkat nümüin süka nuʼunajachin (Aluw. 28:7-10).

22. (1) ¿Jamüsü nünüiki wanee wayuu süchiki tü nüshajakat Lucas soʼu noʼunuin Romamüin? (2) ¿Kaseerü wekirajaaka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

²² Pansaasü maʼin tü nüküjakat Lucas süchiki tia. Anasü tü nümakat wanee wayuu süchiki tü nüshajakat Lucas: «Anasü maʼin tia pütchikat saʼakajee tü ashajünakat suluʼu tü Bibliakat, jama müin weʼrakai saaʼin tü kasa ashajünakat achiki. Aküjünüsü tü alatapuʼukat namüin na wayuukana shirokupünaa palaa soʼu nakalia na nikirajüinkana Jesús jee jamapuʼuin sukuwaʼipa juya sümaa joutai shirokupünaa tü palaakat Mediterráneo. Müsü aka nüshajakaijaʼa saaʼin tia suluʼu wanee karaloʼuta». Eesüjaʼa nüshajüle tia Lucas soʼunnaa noʼunajaain. Müle tia, eesüjaʼa nüshajüle sooʼomüin süchiki tü alatakat süpüla nantajanain chaa Romamüin. ¿Kaseetche alataka nümüin Pablo nüntapa Romamüin? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wane ekirajaayakat.