1. ¿Kasa wanaawaka aluʼu wakuwaʼipa namaa na nikirajüinkana Jesús?

 AKÜJASHII maʼin pütchi na nikirajüinkana Jesús. Nacheka achikirü noʼuninnüin akuwaʼipa nutuma Maleiwa sükajee tü nüpülainkat. Ayatüsia naaʼinrüin tia mayaainjeʼe müliain naya atumawaa, wainma kasa anasü neʼraka nutuma Jehová suluʼujee tia. ¿Aashin müin wakuwaʼipa maʼaka na nikirajüinkana Jesús?

2, 3. ¿Jamüsü anakaʼa maʼin tü karaloʼutakalü Aluwataaushikana?

² Akatchinraasü wanoula sutuma waashajeʼerüin tü karaloʼutakalü Aluwataaushikana. ¡Anasü maʼin tia karaloʼutakat! Shia neʼe nüshajiraka aluʼu Maleiwa tü kasa alatakat namüin na anoujakana nünain Jesús.

³ Ashajünüsü suluʼu nanülia 95 wayuu, 32 mma, 54 pueulo jee 9 mma pasanainka sünain palaa. Ashajünüsü suluʼu tia karaloʼutakat süchiki wayuu, nachiki na ekirajaka alawaa nüchiki Maleiwa, nachiki político maleiwakana naashin jee nachiki na müliakana atuma wayuu. Nayapejeʼe ashajünüin maʼin achiki na nikirajüinkana Jesús. Müliashii maʼin naya maʼaka müliain waya maaʼulu. Ayatapejeʼe talatüin naaʼin sünain aküjaa pütchi.

4. ¿Kasa paaʼinwaka anain waaʼin nümaa Pablo, Tabita jee namaa waneinnua anoujashii?

⁴ Paaʼinwashii waya nümaa Pedro, Pablo, Lucas chi tottoot aikai süpüla wayuu, Bernabé chi atüjakai asülajaa, Esteban chi yalayalakai aaʼin, Tabita tü atüjakalü asülajaa, Lidia tü kamaneekat maʼin jee waneinnua anoujashii oonookana waneepia nümüin Jehová. ¿Jamüshii paaʼinwakaʼa waya namaa sümaa sülatüirüin 2.000 juya süchikijee yaajanain naya? Süka wekirajüin wayuu nüchiki Maleiwa maʼaka naaʼinrapuʼuin shia naya wayuukana (Mat. 28:19, 20). ¡Anasü maʼin aʼyatawaakat tia!

5. ¿Jalajana aküjain pütchi na nikirajüinkana Jesús?

⁵ Jülüjataa waaʼin tü nümakat Jesús namüin na nikirajüinkana, tü makat: «Katchinjeetpejeʼe jaaʼin süntapa jaaʼumüin tü nüpülainkat Maleiwa, jüküjeenakalaka pütchi tachiki sainküinpünaa Jerusalén, Judeapünaa, Samariapünaa otta sainküinpünaa mmakat» (Aluw. 1:8). Naapüin Maleiwa tü nüpülainkat namüin na anoujashiikana süpüla  naküjainjanain pütchi «sainküinpünaa Jerusalén» (Aluw. 1:1–8:3). Naküjaka pütchi mapa «Judeapünaa otta Samariapünaa» (Aluw. 8:4–13:3). Jee mapa «sainküinpünaa mmakat» (Aluw. 13:4–28:31).

6, 7. ¿Kasa eeka wamaʼana maaʼulu nnojotpuʼuka namaʼana na anoujashii namaiwajanakana?

⁶ Aküjapuʼushii pütchi na nikirajüinkana Jesús mayaainjeʼe nnojoluin eejatüin namaʼana süpüshuaʼa tü karaloʼuta suluʼukat tü Bibliakat jee nnojotsü eepuʼuin namaʼa tü karaloʼuta waküjakalü aka pütchi maaʼulu. Nüshajüin Mateo tü karaloʼuta nünüliamaakat soʼunnaa juyaka 41 jee kettaasü tü karaloʼutakalü Aluwataaushikana soʼu juyakat 61. Soʼu tia eejatü waneirua karaloʼuta nüshajalakat Pablo. Nnojoliiwaʼaya nanoujain nünain Cristo na judíokana, naapajapuʼuin tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo noʼunapa suluʼumüin tü ekirajüleekat (2 Cor. 3:14-16). Naküjapa pütchi na nikirajüinkana Jesús nekiiruʼuinjatü tü sümakat tü Bibliakat, jama nnojoluin eejatüin namaʼana tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo.

⁷ Eesü tü Bibliakat wamaʼana jee tü karaloʼuta ayuʼnnakat sünainjee. Aküjashii waya pütchi suluʼu wainma anüikii jee wekirajüin wayuu suluʼu 240 mma.

8, 9. (1) ¿Kasa nountaka na nikirajüinkana Jesús sükajee nakaalinjünüin nutuma Maleiwa? (2) ¿Kasa eeka nutuma chi achepchiee oonookai jee kekiikai maʼin saaʼujee naapüin Maleiwa nüpülain nümüin?

⁸ «Katchinjeetpejeʼe jaaʼin süntapa jaaʼumüin tü nüpülainkat Maleiwa», müshi Jesús namüin na nikirajüinkana soʼu nüjütüin naya sünain aküjaa pütchi. Oʼuninna akuwaʼipachii naya nutuma Maleiwa sükajee tü nüpülainkat süpüla naküjain pütchi sainküin mmaka. Anasü wayuu nutuma Pedro nümaa Pablo sükajee tü nüpülainkat Maleiwa, nojuʼitirüin yolujaa süleʼeruʼujee jee nasoʼirüin saaʼin wayuu outusü. Eejatü nüpülain Maleiwa naaʼu na nikirajüinkana Jesús, nekirajaka wayuu nüchiki Maleiwa süpüla katüin soʼu waneepia (Juan 17:3).

⁹ Antüsü tü nüpülainkat Maleiwa naaʼumüin na nikirajüinkana Cristo soʼu tü Pentecostés eejatkat soʼu juyakat 33. Naashajaaka suluʼu wainma anüikii. Naküjain süchiki tü kasa anasü naaʼinrakat Maleiwa (Aluw. 2:1-4, 11). Nnojotsü wainmain tü anüikii waashajaakalü aluʼu maaʼulu. Nükaalinjapejeʼe Maleiwa sükajee tü nüpülainkat chi achepchiee oonookai jee kekiikai maʼin, eeka karaloʼutaka suluʼujeejatü tü Bibliakat suluʼu wainma anüikii. Eʼinprimiijünüsü kashiwai wainma rewiisüta Aapiria Wayuu otta ¡Eeja Waaʼin! Wainma karaloʼuta jee video suluʼujeejatka tü Bibliakat suluʼu jw.org, alatüsü suulia 1.000 anüikii kaluʼuka tia. Aküjashii waya süchiki «tü kasa anasü naaʼinrakat Maleiwa»  sümüin wayuu naata oumain, eʼiruku jee anüikipalaa süka eein tia wamaʼana (Apoc. 7:9).

10. ¿Kasa aaʼinmaanaka maʼin soʼujee 1989?

¹⁰ Soʼujee juyaka 1989 naaʼinmaasü maʼin chi achepchiee oonookai jee kekiikai maʼin süshajünüin suluʼu wainma anüikii tü Bibliakat Namüinjatü na Wayuu Kepieenakana Suluʼu tü Mma Jeketükat. Eeitpa shia suluʼu 200 anüikii jee alatüsü suulia 240 miyoone shiʼinprimiijünaka aluʼu jee akooʼomüinraasü shia. Wountuin tia süka nuʼunirüin waya Maleiwa sükajee tü nüpülainkat.

11. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla eeinjatüin tü karaloʼuta weitajakat?

¹¹ Ashajünüsü suluʼu wainma anüikii tü karaloʼuta weitajakat. Wainma na wawalayuu akaalinjakana sünain tia suluʼu 150 mma. Wayaʼala neʼe oʼuninnakana akuwaʼipa nutuma Maleiwa sükajee tü nüpülainkat süpüla süküjünüin pütchi sainküin mma nüchiki Jehová, nüchiki chi Aluwataashi nüneekakai jee süchiki sukuwaʼipa aluwatawaa nutuma (Aluw. 28:23).

12. ¿Kasa akaalinjaka Pablo namaa na anoujashiikana süpüla naküjainjanain pütchi?

¹² Nountuin na nikirajüinkana Jesús naküjain pütchi süka noʼuninnüin akuwaʼipa nutuma Maleiwa sükajee tü nüpülainkat. Yootushii süchiki wanee kasa jee nooʼulaküin waneirua kasa. Nüküjapa pütchi Pablo namüin na judíokana jee namüin na nnojoliikana judíoin chajanaka Antioquía, tü chakat Pisidia, anoujayaa müshii «napüshuaʼa na wayuu achekakana süchiki katüinjatüin noʼu waneepia» (Aluw. 13:48). Nüküjain Lucas sajaʼttiamüin Aluwataaushikana nüküjain pütchi Pablo «süchiki nuluwataainjachin Maleiwa [...] sümaa yalayalain maʼin naaʼin, nnojotsü eein wanee kasa ataʼülaka nukuwaʼipa suulia tia» (Aluw. 28:31). Nüküjain tia chaa Roma, wanee mma kojutukat maʼin atumawaa. Katsüin naaʼin na anoujashiikana sutuma nüpülain Maleiwa.

13. ¿Jamüshii woʼuraajüinjanakaʼa maʼin nümüin Jehová müliale waya atumawaa?

¹³ Achuntushii kaalinwaa nümüin Jehová na nikirajüinkana Jesús süpüla yalayalainjatüin naaʼin soʼunnaa müliain naya atumawaa. Katsüinka naaʼin nutuma Maleiwa sükajee tü nüpülainkat, naküjaka nünüiki Maleiwa sümaa yalayalain naaʼin (Aluw. 4:18-31). Wachuntuin nümüin Jehová kekiinjanain waya nutuma jee katsüinjatüin waaʼin süpüla ayatüin waküjain pütchi mayaainjeʼe müliain waya atumawaa (Sant. 1:2-8). Ayatüsia waaʼinrüin tia süka nükaalinjain waya jee naapüin wamüin tü nüpülainkat. Nnojotsü kasain ataʼülüin wakuwaʼipa jaʼitashii wapüleeruaanüin aaʼin jee müliain waya  atumawaa. Achuntuinjanapejeʼe waya nümüin Jehová kekiinjanain waya, yalayalainjatüin waaʼin jee naapüinjatüin wamüin tü nüpülainkat (Luc. 11:13).

14, 15. (1) ¿Kasa alataka süchikijee nuʼutunuin aaʼin Esteban? (2) ¿Kasa aaʼinnaka süpüla saapüin wayuu chaa Siberia tü pütchi shiimainkat?

¹⁴ Yalayalasü naaʼin Esteban sünain aküjaa pütchi nüchiki Maleiwa süpülapünaa nuʼutunuin aaʼin natuma na nüʼünüükana (Aluw. 6:5; 7:54-60). Müliashii maʼin atumawaa na anoujashiikana süchikijee tia, aʼwalakajaashiijeseʼe naya sainküinpünaa Judea jee Samaria. Nayaʼala neʼe apütaaka na aluwataaushikana, nnojotpejeʼe ataʼünnüin sukuwaʼipa tü aküjaakat pütchi. Oʼunushi Felipe Samariamüin, nikirajaka wayuu nüchiki Cristo jee anakuwaʼipatsü tia (Aluw. 8:1-8, 14, 15, 25). Anuu tü alatakat saashin tü Bibliakat: «Na anoujashii aʼwalakajaakana paala suluʼujee nuʼutunuin aaʼin Esteban, antüshii suluʼumüin tü mmakat Fenicia, Chipre otta müsia Antioquía. Nayapejeʼe neʼe naküjain amüin pütchi na judíokana. Eejanaka waneinnua anoujashii chejeʼewalii suluʼujee tü mmakat Chipre otta Cirene. Noʼunakalaka Antioquíamüin, naküjaka pütchi namüin na wayuu aashajaakana griego jee naküjainña namüin tü pütchi anakat maʼin nüchiki chi Señotkai Jesús» (Aluw. 11:19, 20). Wattakuatsü aküjünüin tü pütchikat suluʼujee müliain maʼin atumawaa na anoujashiikana.

¹⁵ Meematsü tia maʼaka saaʼin tü alatakat namüin na wawalayuu chajanakana Unión Soviética. Jamüsüjaʼa soʼu 1950 sünainmüin 1960, wainma na wawalayuu amaanakana Siberiamüin. Naküjaka pütchi sainküin tia mmakat, nnojotsüjeʼe nountuin tia, jama masapiain naya. Eesü sülatüle suulia 10.000 kilómetro tü mma noʼunakalü aluʼumüin. Nountuin tia süka najünajaanüin suluʼumüin tia mmakat natuma na aluwataashiikana. Naashin wanee wawala, wainma na wayuu aapakana tü pütchikat chaa Siberia süka najünajaanüin na wawalayuukana natuma na aluwataashiikana.

16, 17. ¿Kasa ashajünaka suluʼu Aluwataaushikana wayaawataka akajee nükaalinjain Jehová na anoujashiikana?

¹⁶ Anakuwaʼipaliishii na nikirajüinkana Jesús sutuma nakaalinjünüin nutuma Jehová. Müshi Pablo namaa na wane anoujashiikana maʼaka naaʼin chi wayuu apünajüikai jee müshii naya «maʼaka naaʼin chi oʼyonokai wüin saaʼu tia pünajütkat, niapejeʼe Maleiwa miyoʼuin atuma shia» (1 Cor. 3:5, 6). Aküjünüsü suluʼu Aluwataaushikana wainmain na wayuu aapaakana sümaa tü pütchikat süka nakaalinjünüin na anoujashiikana nutuma Jehová. Aküjünüsü suʼwalakalaain nünüiki Maleiwa jee nakooʼomüinraain na nikirajüinkana Jesús chaa  Jerusalén (Aluw. 6:7). Anuu sooʼomüin tü aküjünakat: «Nayasaʼa na anoujashii chajanakana Judea, Galilea otta na chajanakana Samaria, jimatüsü naaʼin süka nnojoliinnapain müliain naya atumawaa. Kojutushi maʼin Jehová namüin otta katsüinsü naaʼin sutuma saapünüin namüin tü nüpülainkat Maleiwa». Akooʼomüinraashii suluʼujee tia (Aluw. 9:31).

¹⁷ Yalayalasü naaʼin sünain aküjaa pütchi na anoujashii chajanakana Antioquía, tü chakat Siria. Aküjashii naya pütchi namüin na wayuu aashajaakana hebreo jee griego. «Eejachikalaka Jehová namaa naya anoujashiikana. Wattaka naalii na wayuu anoujayaa makana jee oushikajaaka süchiirua nukuwaʼipa chi Señotkai» (Aluw. 11:21). Shiasaʼa mapa suʼwalakalaaka nünüiki Jehová, wainmaka na wayuu anoujakana nünain (Aluw. 12:24). Sutuma nüküjain pütchi Pablo namaa waneinnua anoujashii namüin wayuu nnojoliikana judíoin, aapünüsü tü nünüikikat Jehová sainküinpünaa mma. «Wattakalaka naalii na wayuu anoujakana sünain» (Aluw. 19:20).

18, 19. (1) ¿Kasa wayaawataka anainjee nükaalinjain waya Jehová maaʼulu? (2) ¿Kasa alataka namüin waneinnua wawalayuu wayaawatakalü akajee nnojoleenain nüpütüin waya Jehová wamüiwaʼa?

¹⁸ Nükaalinjain waya Jehová maaʼulu, müshiijeseʼe wainmain na wayuu aapaakana sümaa tü pütchikat, naapüin naaʼin nümüin Maleiwa jee woutiisashii naya. Nnojoliire nükaalinjain waya Jehová maʼaka nükaalinjain Pablo namaa waneinnua anoujashii, nnojotsüje wountuin aküjaa pütchi wapüleeruaanüle aaʼin jee müliale waya atumawaa (Aluw. 14:19-21). Ayateenaʼaya nükaalinjain waya Jehová, süka pülain maʼin nia (Deut. 33:27). Nnojoleena nüpütüin waya Jehová wamüiwaʼa, jama kojutuinjachin nia atumawaa (1 Sam. 12:22; Sal. 94:14).

¹⁹ Soʼunnaa Segunda Guerra Mundial, püreesashi chi wawalakai Harald Abt, amaanüshi nia suluʼumüin wanee campo de concentración chajatka Sachsenhausen, natuma na kanüliakana nazi. Soʼu 1942 antüsü nipialuʼumüin Harald tü pulusiia kanüliakat Gestapo. Sülüʼüjünaka nüchon chi wawalakai otta püreesasü atumawaa Elsa, tü nuʼwayuusekat. Amaanüsü shia mapa suluʼu kojuyasü campo de concentración. Anuu sünüiki tü wawalakat: «Tayaawata aaʼu sünainjee tamaanüin suluʼu waneirua campo de concentración chaa Alemania, nükatchinrüin waaʼin Maleiwa sükajee tü nüpülainkat mayaainjeʼe müliain waya atumawaa. Süpülapünaa püreesain taya, taashajeʼerüin wanee karaloʼuta süshajala wanee wawala eere süküjain tamüin jimateerüin waaʼin wachuntule tü nüpülainkat Maleiwa. Müsü alawaayaakai saaʼin tamüin tia soʼu taashajeʼerüin shia, tayaawatapejeʼe saaʼu shiimain shia müliapa taya atumawaa. Nnojotsü wanoujain anain wanee kasa sülataleepa wamüin».

20. ¿Kasa naainjaka Pablo soʼu püreesain nia suluʼu wanee miichi chaa Roma jee jamüsü sükatchinraakaʼa waaʼin sutuma tü kasa naainjakat?

²⁰ Aküjünüsü sajaʼttiamüin Aluwataaushikana chajachin püreesain Pablo suluʼu wanee miichi chaa Roma. Mayaainjeʼe nnojoluin süpüla nüküjain pütchi sainküin miichi, aküjashi nia pütchi namüin na wayuu anaʼlaakana nümüin (Aluw. 28:31). Wainma na wawalayuu isakana achiki naküjain pütchi sainküin miichi. Eesüjaʼa shiale sutuma ayuulin naya, shiale sutuma suluʼuin naya wanee miichi napülajatka na laülaayuukana jee napülajatka na wayuu ayuuikana. Ayatüshia alin maʼin Maleiwa napüla naya wawalayuukana jee naküjeein tü pütchikat sümüin wayuu. Wachuntapa nümüin Maleiwa napüleerua naya wawalayuukana, wachunta nümüin naküjainjanain pütchi namüin wayuu eʼraajeekana Maleiwa jee atüjaweekana saaʼu tü kasa anasü eejeetkat nutuma.

21. ¿Jamüshii waküjainjanakaʼa maʼin pütchi?

²¹ Waküjale pütchi sainküin miichi jee sükajee waneirua kasa, wajayateein tia süpüla watüjainjanain aküjaa pütchi. Süküjüneetka pütchi sainküin mma. Alüʼütsü maʼin «sükalia süpüla sajaʼttüin tü kasa alatakat sainküin mma» (Mat. 24:3-14). Anashii waküjale maʼin pütchi, waaʼinmaa tü waʼyataainkat nümüin chi Señotkai (1 Cor. 15:58).

22. ¿Kasa waaʼinrajatka sümaʼainruʼu süntüin nükalia Jehová?

²² Alüʼütsü maʼin süpüla süntüin nükalia Jehová, tü kaʼi keemakat maʼin (Joel 2:31). Sümaʼainruʼu tia, ayataʼaya waküjain pütchi sümaa yalayalain maʼin waaʼin. Eeyüliʼiya na wayuu aapaweekana sümaa Nünüiki Maleiwa maʼaka naaʼinrüin shia na wayuu chajanakana Berea (Aluw. 17:10, 11). Ayata waküjain pütchi waapaleepaʼaya tü pütchi makat: «Anasü maʼin tü paaʼinrakat tachepchiee, wayuu anashi pia otta oonooshi pia sümaa tanüiki» (Mat. 25:23). Waküjale maʼin pütchi jee woonoole waneepia sümaa nünüiki Maleiwa, talateerü maʼin waaʼin süka waaʼinrüin tia.