1, 2. (1) ¿Jaralii na oʼunakana Filiposjee chaa Tesalónicamüin? (2) ¿Kasache jülüjaka naaʼin wopuluʼu?

 OʼUNUSHI Pablo, Silas otta Timoteo Filiposjee chaa Tesalónicamüin. Oʼunushii naya maʼaka 130 kilómetro uuchoʼupünaa. Suluʼupünaashii naya wanee karateet kapaʼajanaka ipa nakumajala na romanokana. Nnojoliipejeʼe oʼunuin naya namüiwaʼa, eeja surulaat, oikaalii otta wayuu kuʼyamalii wanee kasa. Wainma shiyorolo wayuu suluʼupünaa tia wopukot otta shipisana suuʼui kareeta jee shiʼira püliikü. Kapüleesü oʼunaa nümüin Pablo otta Silas suluʼupünaa tia wopukot, jama aijain naya sutuma naʼyaajünüin chaa Filipos (Aluw. 16:22, 23).

² Wattasü tü mmakat napüleerua, nnojotpejeʼe jülüjain naaʼin tia süka yootuin naya wopuluʼu. Eeshiijaʼa yootule naya süchiki nunoujaichipain chi kaatsetpüʼükai sümaa nüpüshi chaa Filipos. Atütülaakajasaʼa naaʼin sutuma tia süpüla naküjain maʼin pütchi. Narütkaapa sünainmüin tü pueulokot Tesalónica, eesüjaʼa jülüjale naaʼin, jashicheenale na judío chajanakana jee naʼyaajüneenale maʼaka chaa Filipos.

3. ¿Jamüsü yalayaleetkaʼa waaʼin sünain aküjaa pütchi wekirajaale süchiki nukuwaʼipa Pablo?

³ Nüküjain Pablo mapa suluʼu tü karaloʼuta nüshajakat namüin na anoujashii chajanakana Tesalónica jamüin naaʼin soʼu tia. «Jütüjaa aaʼulu wainmain tü kasa mojusü alatakat wamüin jee müliain maʼin waya atumawaa wanaa sümaa chajanain waya Filipos, nükatchinrapejeʼe waaʼin chi Maleiwakai süpüla waküjainjanain jümüin tü pütchi anakat maʼin nüchiki mayaapejeʼe wainmain tü kasa alatakat wamüin» (1 Tes. 2:2). Eesüjaʼa wainmajüle naaʼin Pablo süpülapünaa nüntüin Tesalónicamüin, süka müliain nia atumawaa chaa Filipos. ¿Alatüitche tia pümüin? ¿Kapüleʼewaisüche pümüin aküjaa pütchi? Yalayalasü naaʼin Pablo nutuma Jehová. Pikirajaale süchiki nukuwaʼipa Pablo yalayaleerü paaʼin (1 Cor. 4:16).

4. ¿Jamüsü watüjaakaʼa saaʼu sülatüin suulia apünüin semaana chajachika oʼu Pablo Tesalónica?

⁴ Aküjashi pütchi Pablo suluʼu tü ekirajüleekat nüchiki Maleiwa chaa Tesalónica, apünüintua nüküjain pütchi soʼu tü kaʼi neemeraakalü oʼu na judíokana suluʼu tia ekirajüleekat. Nnojotpejeʼe naaʼinrüin tia soʼu apünüin semaana. Eeshijaʼa nnojoire nuʼunamaatüin suluʼumüin tü ekirajüleekat nüchiki Maleiwa nüntaiwaʼaya Tesalónicamüin. Aʼyataashi Pablo jee na nümaajanakana süpüleerua tü kasa choʼujaakat namüin (1 Tes. 2:9; 2 Tes. 3:7, 8). Piantua nükaalinjünüin natuma na anoujashii chajanakana Filipos (Filip. 4:16). Müshijeseʼe nnojoluin chajachin neʼe nia soʼu apünüin semaana chaa Tesalónica.

5. ¿Kasa naaʼinraka Pablo süpüla nayaawatüin saaʼu na wayuukana tü nikirajakalü anain?

⁵ Yalayalasü naaʼin Pablo sünain ekirajaa suluʼu tü ekirajüleekat nüchiki Maleiwa «jee maʼakaapuʼu sukuwaʼipa nutuma Pablo, ekerotushi nia chaa eejanale na judíokana. Apünüinkalaka nia kaʼi sünain nüchajaain sukuwaʼipa süpüla nayaawatüinjatüin saaʼu sünüiki tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa, naainjain tia sükalioʼu eemerawaa. Nüküjain namüin jamüin choʼujaaka müliainjachin Cristo jee jamüin choʼujaaka nüsoʼireʼennajachin aaʼin süchikijee outaa otta nüküjain namüin sükajee tia karaloʼutakat jamüin shiimainka tia. Maʼwaishi nia namüin: ‹Eekajasaʼa chia nia Cristo, chi Jesús taashajaakai achiki jümüin›» (Aluw. 17:2, 3). Nnojotsü talatüin neʼe saaʼin wayuu nutuma Pablo, nükaalinjain naya süpüla nayaawatüin saaʼu tü Nünüikikat Maleiwa. Mayaainjeʼe natüjaain saaʼu jee kojutuin namüin naya wayuukana tia pütchikat, eesü tü nnojotkat nayaawatüin aaʼu. Nükaalinjainjeseʼe naya Pablo süpüla nayaawatüin saaʼu niain Jesús chi aneekuushikai nutuma Maleiwa.

6. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jesús süpüla shiyaawatüin wayuu tü sümakat tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa? (2) ¿Jamüsü naaʼin na nikirajüinkana Jesús sutuma tü nümakat namüin?

⁶ Nüshatüin Pablo nukuwaʼipa Jesús süka nikirajawalin sükajee tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa. Nüküjain Jesús namüin na nikirajüinkana müliainjachin nia, nuʼutunuinjachin aaʼin jee nüsoʼireʼennüinjachin aaʼin maʼaka süküjünüin nüchiki paala (Mat. 16:21). Süsoʼiraapa naaʼin Jesús, eeʼiyalaashi nia namüin na nikirajüinkana, nayaawataka saaʼu shikeraajüin tü ashajünakat nüchiki. Nükaalinjain naya Jesús süpüla nanoujain sünain tü sümakat tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa. Soʼu wanee kaʼi, eeʼiyalaashi nia namüin piamashii nikirajüin jee nüküjain «namüin tü ashajünakat nüchiki suluʼu tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa, sünainjee tü nüshajakat Moisés sünainmüinreʼeya  tü nashajakat na Nünüikimaajanakana Maleiwa». Müshiijeseʼe namüin na nikirajüinkana sutuma ponuin naaʼin tia: «Shiajaʼa makaʼa sütanalüin waaʼin tü nümakat wamüin wanaa sümaa yootuin nia wamaa wopuluʼupünaa otta wanaa sümaa nüpansaajüin wamüin sünüiki tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa» (Luc. 24:13, 27, 32).

7. ¿Jamüsü wekirajüinjatka wayuu sünain tü nünüikikat Maleiwa?

⁷ Pülasü maʼin nünüiki Maleiwa (Heb. 4:12). Wekirajüin wayuu sünain tü nünüikikat Maleiwa maʼaka naaʼinrüin shia Jesús, Pablo otta na wane aluwataaushikana. Wakaalinjain naya süpüla pansaain namüin tü nünüikikat Maleiwa, waküjain namüin jamaluʼuluin shia jee waashajeʼerüin shia namüin süpüla nayaawatüin saaʼu nünüikin Maleiwa tü waküjakat. Waashajeʼerüle tü Bibliakat namüin, nayaawateerü aaʼu nnojoluin wanüikin neʼe tü wekirajakalü anain naya. Anasü sotule waaʼin nünüikin Maleiwa tü waküjakat. Watüjaa aaʼu shiimain tü nümakat, müshiijeseʼe nnojoliin mmoluin waya waküjapa pütchi maʼaka nnojoluin mmoluin Pablo.

8-10. (1) ¿Kasa naaʼinraka waneinnua wayuu aküjünakana amüin pütchi chaa Tesalónica? (2) ¿Jamüshii jashichikaʼa waneinnua judío nümüin Pablo? (3) ¿Kasa naaʼinraka waneinnua judío ayoutakana tü pütchi nüküjakat Pablo?

⁸ Müliashi atumawaa Pablo, niyaawatüinjeseʼe shiimain tü nümakat Jesús soʼu nümüin: «Nnojoishi alanaʼaleein wanee achepchiee nuulia chi nülaamainkai. Mülialejeʼeya taya natuma, mülieenaʼaya jia natuma. Naaʼinrülejeʼeya tü tamakat namüin, naaʼinreeriaʼaya tü jümakat namüin» (Juan 15:20). Eeshii na wayuu aapaakana sümaa tü pütchi nüküjakat Pablo chaa Tesalónica otta eeshii na ayoutakana shia maʼaka nüküjatüjülin shia Jesús. Anuu tü nüshajakat Lucas nachiki na wayuu aapaakana sümaa tia pütchikat: «Suluʼujee tia eeshii na wayuu anoujakana jee nümaatalashii naya Pablo nümaa Silas, müsia neʼe tü naaʼinrakat kojuyashii griego aʼwaajakana Maleiwa namaʼaleeya waneinnua jieyuu kojutukana atumawaa» (Aluw. 17:4). Talatakajasaʼa maʼin naya süka nayaawataleeitpain saaʼu tü nümakat Maleiwa.

⁹ Eeshii na wayuu kamalainkana maʼin amüin tü nikirajakalü anain Pablo, eepejeʼe waneinnua judío chaa Tesalónica jashichikana saaʼujee wainmain na griego aapaakana sümaa tü pütchikat. Shia keeʼireeka naaʼin naya wayuukana nanoujainjanain na griegokana sünain tü nanoujakalü anain na judíokana, müshiijeseʼe nekirajüin naya sünain tü Pütchi Ashajuushikat suluʼu hebreo, nikirajapejeʼe Pablo naya griegokana süpüla nanoujain nünain Cristo.

¹⁰ Anuu tü alatakat mapa naashin Lucas: «Achunjapejeʼe naaʼin na judíokana, müshiijeseʼe nasakajüin waneinnua wayuu mojulaashii  warai makana neʼe metkaaraluʼupünaa, nashükajaka wayuu suluʼu tia pueulokot. Ashutushiijeseʼe naya nipialuʼumüin Jasón sünain achajawaa nüchiki Pablo nümaa Silas süpüla naapajatüin nekii namüin na wayuukana. Süka nnojoliin naya napüla, niakalaka najaraijüin Jasón namaa waneinnua anoujashii namaʼanamüin na aluwataashiikana saaʼu tia pueulokot jee müsü nanüiki nekiiseruʼu: ‹Anaainnapa waʼaka na wayuu amojujakana sukuwaʼipa wayuu sainküin mmakat. Ichaasa naya nipialuʼu Jasón, napüshuaʼa naya wayuukana nnojotsü noonooin amaa tü nuluwataakalü anain César, shia neʼe naküjaka achiki eein wanee wayuu aluwataashi, Jesús nünülia chia makai naashin›» (Aluw. 17:5-7). ¿Kasa alataka nümüin Pablo jee na nümaajanakana sutumajee tü naaʼinrakat waneinnua wayuu?

11. (1) ¿Kasa aküjünaka nüchiki Pablo jee na nümaajanakana natuma waneinnua judío? (2) ¿Kasa nnojotka noonooin amaa Pablo jee na nümaajanakana naashin na judíokana? (Paashajeʼera tü nootakat).

¹¹ Nnojotsü sütüjaain aaʼu wayuu tü saaʼinraka jashichire shia, shialeechejeʼe kojuyale naya sümaa jashiee. Müshii naya maʼaka saaʼin wanee süchi eekai süsetüin, süsaapünaa amaalü kasa eekai eein. Shia naaʼinraka tia na judíokana nüka Pablo otta Silas, nashükajüin nooʼomüin waneinnua wayuu jashichijakana maʼin. Naashin na judíokana numojujain Pablo jee na nümaajanakana sukuwaʼipa wayuu sainküin mmakat mayaainjeʼe nnojoliin nayain ashükajüin wayuu chaa Tesalónica. Naküjainña nnojolin noonooin Pablo jee na nümaajanakana sümaa tü nuluwataakalü anain ‹César› a süka eein wanee aluwataashi kanüliakai Jesús naashin.

12. ¿Kasaje alataka namüin na anoujashii chajanakana Tesalónica sünainjee tü aküjünakat nachiki?

¹² Soto waaʼin majatüin nanüiki na fariseokana nüchiki Jesús jee müsia nanüiki na karaloʼutamaajanakana, anuu tü namakat nümüin Pilato: «Eekajasaʼa wayuukai chii, nootuin wayuu sünain eʼraa wayumüin. [...] Nia Cristokai naashin, wanee aluwataashi» (Luc. 23:2). Mmotshi Pilato suulia jülüjain naaʼin chi aluwataashikai saaʼu Roma wanaawain nia nümaa wane naata aluwataai, müshijeseʼe nuʼutirüin naaʼin Jesús. Shiajeʼe alataka tia namüin na anoujashii chajanakana Tesalónica sünainjee tü aküjünakat nachiki. Anuu tü sümakat wanee karaloʼuta süchiki tü alatakat chaa Tesalónica: «Mojusü maʼin tü alirajünakalü aaʼu na anoujashiikana, jamüshijaʼa niyoutule  wanee wayuu süchiki niain aluwataain chi aluwataashikai saaʼu Roma oʼutunajachi aaʼin nia». ¿Nountuinche na judíokana tü naaʼinreekalü amüin?

13, 14. (1) ¿Jamüsü isakaʼa nachiki na wayuu jashichikana namalajeʼerüin aküjaa pütchi chaa Tesalónica? (2) ¿Kasa wayaawataka anainjee naaʼinrüin Pablo tü nuluwataakalü anain Jesús? (3) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa?

¹³ Nnojotsü namalajeʼerüin na wayuu jashichikana maʼin süküjünüin pütchi chaa Tesalónica süka nnojoluin nantüin nünain Pablo nümaa Silas otta nnojotsü anoujunuin natuma na aluwataashiikana tü naküjakat naya wayuukana. Suchuntunaka nneerü nümüin Jasón namaʼaleeya na wane anoujashiikana süpüla najütünajanain (Aluw. 17:8, 9). «Eejüinjatpejeʼe jaaʼin maʼaka eejüin saaʼin wanee wüi otta anamiainjana jia maʼaka saaʼin toomasü», müshi Jesús. Shiaʼaya naaʼinraka tia Pablo, müshijeseʼe niisattüin nukuwaʼipa suulia jamajüin nia atumawaa (Mat. 10:16). Yalayala aaʼinchi Pablo, nnojotpejeʼe niʼrayaain amüin nukuwaʼipa. ¿Kasa naaʼinraka na anoujashiikana maaʼulu yaa süpüla nashatüin nukuwaʼipa Pablo?

¹⁴ Nashükajüin wayuu nooʼomüin na Aküjaliikana Pütchi na shikiipüʼükana tü iküleesia ekirajakat sünain alawaa. Aküjashii naya alawaa namüin na sülaülajanakana mma süpüla napülajüin noulia na anoujashiikana naʼyataain nümüin Maleiwa jee naküjainña namojujain sukuwaʼipa wayuu. Üttüsü saaʼin wayuu wanain maʼaka üttüin saaʼin nanain na anoujashii namaiwajanakana süka wainmain na wayuu anoujakana wanaa wamaa, nnojoliipejeʼe peʼipaain waya namaa. Eeshiijaʼa waleʼejüle wachikuaʼa namaʼanamüin anapa naaʼin.

15. ¿Kasa naaʼinraka na judío chajanakana Berea naapapa tü pütchi anakat maʼin?

¹⁵ Nüjütünaka Pablo otta Silas natuma na anoujashiikana chaa Bereamüin suulia jamajüin naya atumawaa, eesü maʼaka 65 kilómetro oʼunushi tia makat. Nantapa chamüin, noʼunaka suluʼumüin tü ekirajüleekat nüchiki Maleiwa sünain aküjaa pütchi. Talatakajasaʼa maʼin naaʼin süka eejanain wayuu aapajakana tü namakat. Anuu tü nümakat Lucas nachiki na judío chajanakana Berea: «Eekajasaʼa naya judíokana, naapaamaata amaalü tü Nünüikikat Maleiwa noulialeʼeya na chajanakana Tesalónica jee ekirajaʼawaishii naya weinshi sünain tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa süpüla natüjaain saaʼu shiimainrejeʼeya tü münakat namüin» (Aluw. 17:10, 11). Nnojotpejeʼe maluʼuluin tia nnojoluin naapaamaatüin na anoujashii chajanakana Tesalónica sümaa tü pütchi aküjünakat namüin. Anuu tü nüshajakat Pablo mapa nachiki naya wayuukana: «Müsüjeseʼe waapüin analuʼut waneepia nümüin Maleiwa, jama jaapaain sümaa tü nünüikikat, tü waküjakat jümüin. Nnojotsü jaapaain amaa shia süka sünüikin shia wayuu, jaapaa amaalü shia süka nünüikin shia Maleiwa, tü anuu jooluʼu akaalinjain jia anoujashiikana» (1 Tes. 2:13). ¿Jamüsüche naapaamaatakaʼa sümaa Nünüiki Maleiwa na judío chajanakana Berea?

16. ¿Kasa wayaawataka akajee naapaamaatüin na anoujashii chajanakana Berea sümaa tü Nünüikikat Maleiwa?

¹⁶ Nnojotsü wainmajüin naaʼin na judío chajanakana Berea süchiki tü nikirajakalü anain Pablo otta nnojotsü mojuin tü jülüjakat naaʼin nüchiki. Nnojotpejeʼe nanoujaʼayatüin neʼe kasa eekai eein. Jamüshiijaʼa naya jülüjasü naaʼin tü nikirajakalü anain Pablo otta nekirajaa anainrü tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa süpüla natüjaain saaʼu shiimainre tü ekirajünakalü anain naya. Nnojotsü shiawalain neʼe nekirajaain oʼu tü kaʼi neemeraakalü oʼu na judíokana, waneepiashii naya ekirajaain. Nakatalawalin kaʼi süpüla nayaawatüin saaʼu pansaale tü kasa ekirajünakalü anain naya sümaa tü Karaloʼuta Nüchikimaajatkat Maleiwa. Nnojotsü yaletüin naaʼin otta neeʼiratüin nakuwaʼipa, müshiijeseʼe wainmain na anoujakana naʼakajee (Aluw. 17:12). Nüküjain Lucas naapaamaatüin sümaa tü Nünüikikat Maleiwa naya wayuukana.

17. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nakuwaʼipa na anoujashii chajanakana Berea? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüinña washatüin nakuwaʼipa mayaainjeʼe kakaliainnain woutiisain waya?

¹⁷ Eetaayaai süntapünaain suluʼu nekii na anoujashii chajanakana Berea süshajünüinjatüin suluʼu tü Bibliakat nachiki jee anain maʼin nakuwaʼipa wapüleerua. Naaʼinrüinña naya anoujashiikana tü nümakat Pablo jee tü nüchekakat Maleiwa napüleerua. Wachuntuin namüin  na wayuukana nekirajaainjanain sünain tü Nünüikikat Maleiwa süpüla shiainjatüin nanoujain anain. Ayatüinjana waya aapaamaatüin sümaa tü Nünüikikat Maleiwa maʼaka naaʼinrüin shia na anoujashii chajanakana Berea, jaʼitashii kakaliainnain woutiisain waya. Ekirajaainjana waya sünain jee waaʼinramaatüinjatü tü watüjakat sünainjee, nunouteetka wakuwaʼipa Jehová wanaapünaa sümaa tü nüchekakat (Is. 64:8). Talateechi wamaa chi Washi Iipünajachikai jee jalouijeena waya nümüin.

18, 19. (1) ¿Jamüshi nuʼunakaʼa Pablo Bereajee? (2) ¿Kasa ayataka naaʼinrüin otta kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa? (3) ¿Jaralii na nüküjainjanakana amüin pütchi Pablo?

¹⁸ Nnojoishi kakaliain maʼin Pablo chaa Berea, watüjaa aaʼu tia sünainjee tü sümakat tü Bibliakat nüchiki: «Naapapa na judío chajanakana Tesalónica süchiki chajachin Pablo aküjain tü nünüikikat Maleiwa chaa Berea, oʼunushii naya chamüin sünain aashichijaa jee sünain ashükajaa wayuu. Nüjütünamaataka Pablo sotpaʼamüin tü palaakat natuma na anoujashiikana, niakalaka makatüin Silas nümaa Timoteo. Niʼikajaanaka Pablo chaa Atenasmüin natuma na wayuu kamaajanakana nia. Naleʼejaapa naya wayuukana, pansaasü pütchi namüin sünain niainjachin oʼunuin Silas nümaa Timoteo chaa eemüin Pablo» (Aluw. 17:13-15). Na wayuu ayoutakana süküjünüin tü pütchikat, macheʼesalii sünain aaʼinraa kasa mojusü namüin na anoujashiikana. Nnojotsü anain neʼe naaʼin sünain najünajaain Pablo chejee Tesalónicajee, oʼunushiʼiya naya Bereamüin jee nashükajüin wayuu chamüin, nnojoliipejeʼe kasakain na anoujashiikana natuma. Nütüjaa aaʼu Pablo miyoʼuin maʼin tü mma nüküjainjatkalü aluʼupünaa pütchi, müshijeseʼe nülatapünaʼawalin suluʼupünaa wanee mma. Ayatüinjanaʼaya waya aküjain pütchi mayaainjeʼe müliain waya atumawaa.

¹⁹ Nüküjapa pütchi Pablo namüin na judío chajanakana Tesalónica jee Berea, niyaawata aaʼu jamüin yalayalainjatka naaʼin sünain aküjaa pütchi jee jamüin pansaainjatka sümüin wayuu tü sümakat tü Bibliakat. Wayaawata aaʼuliaʼaya tia. Süchikijee tia aküjashi pütchi Pablo namüin na chajanakana Atenas. ¿Jamüsüche naaʼin naya wayuukana sutuma tia? Wekirajaajeerü anain tia sünain tü wane ekirajaayakat.