1. ¿Kasa eʼitaanaka soʼuluʼu tü apainkat Edén suulia shikerojüin wayuu? ¿Kasa wayu tü suchuntaakat maʼin naaʼin Abel?

NÜNANAJAA nümataalasü Abel tü anneerü nürüleejüinkat, ekajaʼalaataasü shia saaʼu wanee wutai, aliikajatü tia, niisholoopa Kaʼikai. Niirakaataalaka chi jintüikai mamüin aka tia, niʼrüinjeseʼe müin chuwatuuikai saaʼin. Nnojotsüsaʼa mochoojuuin noʼu tü niʼrakat, nütüjaa aaʼu chajaruutain leeyatüsü waneepia sümaa chuwatüin shia. Eʼitaanüsü tüüya suulia shikerojüin wayuu sünainmüin tü apainkat Edén. Nnojoishi nia süpüla nikerotajachin, chapuʼutaayaakai kepiain nüshi jee nii Abel. Jeej, shiasaʼa joo tü nuʼwalakat Abel, waawatüsü sutuma tü joutaikat, chüntataalasü joo noʼu iipünaamüin, niajaʼa jülüjakai naaʼin chi Kakumalakai nia. Suchuntaakajasaʼa maʼin naaʼin Abel aleewainjatüin wayuu süchikuaʼa nümaa Maleiwa. Nnojotsiaʼaya maʼin eein wane kasa suchuntaaka maʼin naaʼin.

2-4. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla yootuinjachin Abel wamaa?

² Müshia yootokai naaʼin Abel wamaa maaʼulu yaa. «¿Jamakuwaʼipai yootuin Abel wamaa? ¿Nnojoishisaʼa kakaliaichin nia outuin?», eeshijaʼa pümüle suluʼu paaʼin. Shiimainpejeʼe tia, mmaichipa maaʼulu, malaaka joo nüsaʼwateematüin seimiit juya süchikijee nünaajaain. Akaʼaya tü Wiwüliakat, süküjain nnojoluin kasain nütüjaain aaʼu wanee wayuu outapa nia (Ecl. 9:5, 10). Akaataajaʼa suluʼu tü Wiwüliakat, nnojotsü ashajünüin waneesiakaijeʼe nünüiki Abel. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla yootuinjachin nia wamaa?

³ Anuuleʼe wanee pütchi nüshajitka Maleiwa nüchiki Abel: «Jee sükajee tia, müshi yootokai naaʼin mayaapejeʼe outuichipain nia» (paashajeʼera Hebreokana 11:4, TNM). ¿Kasache yootoka akajee Abel? Shia sükajee tü nunoulakat. Nia palajachika wayuu kanoulain chia. Süka katsüin maʼin nunoula, ayatüsia atüjaanüin aaʼu maaʼutpünaa yaa süchiki nunoula mayaapejeʼe kakaliaichin nia anaajaain. Washatüle sukuwaʼipa nunoula Abel, meechi yootokai naaʼin wamaa sünain nikirajüin waya sünain sukuwaʼipa tü anoujaakat.

⁴ Nnojotsü wainmain pütchi aküjünaka nüchiki Abel suluʼu tü Wiwüliakat, eepejeʼe süpüla watüjain nünainjee jee sünainjee  sukuwaʼipa nunoula. Shiaʼaya wekirajaainjatka anain tia sünain ekirajaayakat tüü.

5. ¿Kasa wayu «tü mmakat» nüküjaka achiki Jesuu? ¿Jamüsü sünainpünaaka nukuwaʼipa Abel? (Paashajeʼera tü nootakat).

⁵ Jemeitüjüiya Abel nnojoluiwaʼaya jeʼrashiin wayuu yaa saaʼu mmakat. Naashin Jesuu, eetüjüiya Abel «süchikijee sükumajünüin tü mmakat» (paashajeʼera Lucas 11:50, 51). «Tü mmakat» nüküjaka achiki Jesuu, naya napüshuaʼa na wayuu oʼtteʼennüinjanakana suulia naainjala. Nia palajaikai wayuu Abel anakai noʼuluʼu Maleiwa süpüla nuʼtteʼerüinjachin suulia naainjala, eerejeʼe eetüjüliin apünüinshii wayuu nüpülapünaa yaa saaʼu mmakat. * Nnojotsü jaralüin anain süpüla nüshatüin akuwaʼipa Abel naʼakajee na nüpüshikana.

6. ¿Kasa alataka nümüin Adán sümaa Eva sümaʼleiwaʼaya paala?

⁶ Sümaiwajee paala, kettaapa süpüshuaʼa tü kasa nukumajakat Maleiwa yaa mmapaʼa, amojujaatüjülia neʼe nukuwaʼipa Adán sümaa Eva. Eʼrüliijaashii naya wayumüin nümüin Jeʼwaa. Kaainjalashii naya nuulia Maleiwa sümaa natüjaatüjülüin saaʼu nnojoluin süpüla naaʼinrüin tia kasa mojusükat. Nüjünajaainjeseʼe naya Jeʼwaa suluʼujee tü paʼaraiisükat eejanale joo naya paala kepiain; outushii naya mapa saaliijee naainjala. «Mojeerüinja nakuwaʼipa na wachonniikana müleka waainjale tü makalü yaa», eetaayaai neʼe namaʼalüin,  yüüü. Jamüshiijaʼa naya namaiwa paala, nnojoliiwaʼaya neʼrüliijaain wayumüin nümüin Maleiwa, anapüijashii naya, nnojoliinjatiaa neʼrüin tü outaakat; amülouisü süpüshuaʼa tia natuma (Gén. 2:15–3:24).

7, 8. ¿Jamüsü sünüiki Eva wanaa sümaa jemelin Caín? ¿Kasa eeka süpüla jülüjain saaʼin?

⁷ Nujuʼitinnapa Adán sümaa Eva suluʼujee tü paʼaraiisükat, eʼrüshii naya namüliala. Kachonshiijaʼa naya mapa, Caín nünülia chi neʼirumakai; «Ayuʼluushi Sünainjee» maluʼulu tia anülieekat. «Kachonsü joo taya wanee wayuu toolo süka nükaaliinjain taya Jeʼwaa», müsü sünüiki Eva. Eesüjaʼa müle sünüiki sutuma saapüinkain paala nünüiki Jeʼwaa sünain eeinjatüin wanee jiet kachoinjatka, oʼutunajachi aaʼin chi kamaʼüraikai nutuma (Gén. 3:15; 4:1, TNM). ¿Shiainjatiaache Eva tü jietkat saaʼinruʼu? ¿Niainjaiche Caín saaʼinruʼu Eva suuʼuliwoʼuka tü jietkat?

⁸ Shialeje jülüjain saaʼin Eva tia, oʼtchejaasüjaʼa mmata shia sümaa tü nümakat Maleiwa, süka jamüin, nnojoluin ekeraajüin tia sünain shiakat jee nünain Caín. Shiale nekirajüin anain Caín tia, yaletaleesia naaʼin natuma. Jemeikalaka mapa chi nimüliakai Caín, Abel nünülia. «Nnojotsü kasain anain apüla», maluʼulu tia anülieekat (Gén. 4:2). ¿Nnojoika kasain anain apüla Abel naashin Adán sümaa Eva makaʼa neʼitaain nünain tia anülieekat? Nnojotsü watüjaain aaʼu tia.

9. ¿Kasa eeka süpüla natüjain na wayuu kachonshiikana sünainjee nukuwaʼipa Adán sümaa Eva?

⁹ Wainma kasa eeka süpüla natüjain na wayuu kachonshiikana sünainjee tü naaʼinrakat Adán sümaa Eva. ¿Anasüche jikirajüle na jüchonniikana sünain yaletüinjatüin naaʼin jee noʼunuinjanain süchiirua tü suchuntaakat naaʼin? ¿Aashin shiain anain pikirajüle naya sünain alinjachin Maleiwa napüla jee aleewainjanain naya nümaa? Nnojotsü anain nepijia na tepichikana nutuma Adán sümaa Eva. Eeyaainjeʼe süpüla sunoutaain nakuwaʼipa naya tepichikana.

10, 11. ¿Kasa niʼyataaka anain Caín otta Abel? ¿Kasa wayu tü anakat maʼin naainjain Abel?

¹⁰ Namüloʼulaapa na tepichikana, nikirajüin naya Adán sünain aʼyatawaa süpüleerua shiküin nüpüshi. Apünajüishi Caín otta arüleejüishi Abel.

¹¹ Eepejeʼe wanee kasa anashaatasü naainjaka Abel, kanoulashi nia nünain Maleiwa, ashajüshijeseʼe Pablo nüchiki mapa. ¿Jamüshi süpüla kanoulainjachin Abel sümaa nnojoluin eein wane wayuu eekai nüshatüinjachin akuwaʼipa? Eesüjaʼa shiale kanoulain atuma nia tü apünüinsü kasa wekirajaainjatkalü anain jooluʼu.

12, 13. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla kanoulainjachin Abel sutuma tü kasa nukumajakat Jeʼwaa?

 ¹² Tü kasa nukumalakat Jeʼwaa. Niyüülajüin Maleiwa tü mmakat, müsüjeseʼe kapüleein maʼin apünajaa, eweetüsü mojuui sümaa wunuʼu keipüsesü. Ayatapejeʼe kachoin tü pünajütkat, keküinshii na kasakana nünain Abel. Nnojotsü niyüülajüin Maleiwa süpüshuaʼa tü kasa nukumalakat, maʼaka saaʼin wüchii, jime ooʼulaka tü wane mürütkalüirua, tü uuchikat, tü palaakat, tü süchikat, tü aituʼukat, tü sirumakat, chi Kaʼikai, tü Kashikat ooʼulaka tü shüliwaikat. Niirakaataale Abel jala yaa, niʼrüin sünain aipüralin wayuu Maleiwa saaʼu tü kasa nukumajakat, niʼrüin sünain kekiin nia, sünain nümülialaain aaʼin saalin wayuu, süka jamüin, niain Jeʼwaa kakumainka kasakat süpüshuaʼa (paashajeʼera Roma 1:20). Kooʼomüinsü nunoula Abel naashajaʼawaipa suluʼu naaʼin süchiki tü kasa nukumajakat Jeʼwaa jee tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa.

¹³ Eeshijaʼa naashajaale Abel suluʼu naaʼin nüchiki Maleiwa. Eesüjaʼa naainjale tia wanaa sümaa nikajeʼerüin tü anneetkalüirua, malaaka joo wattakuwalin nia sünain arüleejaa. Wattakuatsü tü mürütkalüirua nutuma saaʼupünaa uuchi, sawaanapaʼa, eeshi nüntüle eere süchi jee luwopu shiale. Shiajaʼa nüchajaaka eere keküleulüin mmakat, eere jemetüin maʼin tü wüinkat süpüla neemeraainjachin. Saʼakajee süpüshuaʼa tü mürütkalüirua shia maüsükat maʼin tü anneetkalüirua, müsü sukumajünakai aaʼin süpüla sürüleejünüin jee saaʼinmajünüin. Choʼujaashiaʼaya wanee wayuu oʼunirajachika nukuwaʼipa Abel, aaʼinmajüinjachika nia, kekiishaatainjachi maʼin nuulia ooʼulaka pülashaatainjachi maʼin. Niyaawata aaʼu Abel choʼujaain nümüin tia. Weʼitaashaatain waaʼin sünain shiain naashajaain achiki Abel tia wanaa sümaa nuʼuraajüin nümüin Jeʼwaa. Suluʼujee tia, kooʼomüinsü nunoula Abel.

14, 15. ¿Kasa niʼraka Abel sünain shikeraajüin?

¹⁴ Tü kasa nümakat Jeʼwaa. Eesüjaʼa süpüla nüküjain Adán sümaa Eva namüin nachonnii süchiki tü alatakat namüin soʼu chajanain naya Edén jee müsia tü ajünajaanakalü aaliijee naya chejee. Arülayaai neʼe tü kasa nüsakireʼerüinjatkalü anain naaʼin Abel.

 ¹⁵ Niʼrüin Abel sünain shikeraajüin tü kasa nüküjakat paala Jeʼwaa soʼu niyüülajüin tü mmakat; asonuwaaya müsü tü wunuʼu keipüsesükat jee tü mojuuikat. Ekeraajüsü wane nünüiki Jeʼwaa süchiki Evaya, ¿jarat shia? Eʼrüinjatü shia sümüliala sutuma saalii joʼuu otta jemeyulaa. Niʼrawalin Abel sümüliala nii jemeyuluinjatpa shia. Mayaapejeʼe müin tia, ayatüsia müliain Eva niiʼiree chi suʼwayuusekai ooʼulaka müshia Adán laülaashi nia saaʼu. Kojuyatua niʼrüin Abel shikeraajüin süpüshuaʼa tü nümakat Jeʼwaa. Niʼitaain maʼin naaʼin Abel sünain eejeechin wanee suuʼuliwoʼu wanee jiet anouteʼerüinjachikai tü kasa mojusü alatakat paala chaa Edén (Gén. 3:15-19).

16, 17. ¿Kasa nütüjaka Abel nanainjee na querubinekana?

¹⁶ Na wayuu aʼyataakana nümüin Jeʼwaa. Naʼakajee na wayuu kasakana nünain Abel, nnojoishi eein wane anakai süpüla nüshatüinjachin akuwaʼipa. Nnojoliipejeʼe nayain neʼe nukumajüin Maleiwa na wayuukana, nukumajüin na aapieekanaya. Soʼu nüjünajaanüin Adán sümaa Eva suluʼujee Edén, niʼitaain wanee aapieeirua soʼuluʼu tü apainkat suulia shikerojüin wayuu chamüin. Naya aapieekana, querubines münüshii, pülajashaatashii maʼin naya. «Ooʼulaka niʼitaain [Jeʼwaa] wane chajaruuta leeyatüsü waneepia sümaa chuwatüin» (paashajeʼera Génesis 3:24).

¹⁷ Nünanajakajasaʼa maʼin jintüikai Abel naya aapieekana. Jaʼyakajasaʼa naaʼu naya aapieekana sünain pülajashaatain naya. Tütüjüshii maʼin nayaʼaya, yalashii waneepia sünain tü aʼyatawaa eʼitaanakalü apüla naya. Talatüsü naaʼin Abel süka niʼrüin waneepiain na aapieekana nümaa Jeʼwaa. Niʼrüin noonooin sümaa nünüiki Maleiwa  naya aapieekana; eeyaai neʼe müin nakuwaʼipa na kasakana nünain Abel. ¡Katsüinkajasaʼa nunoula sutuma niʼrüin nakuwaʼipa naya aapieekana!

18. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kanoulainjanain waya?

¹⁸ Kooʼomüin kooʼomüin müsü nunoula Abel. ¿Kasa naainjaka süpüla nuuntüin tia? Aashajaashi suluʼu naaʼin süchiki tü kasa nukumajakat Jeʼwaa, tü kasa naainjainjatkat jee müsia süchiki nakuwaʼipa na aapiee waneepiakana nümaa Maleiwa. Müshi naashajaakai aaʼin wamaa süka tia nukuwaʼipakat. Anashaatasü kanourale nünain Jeʼwaa na jimaʼaliikana jee na majayünnüükana maʼaka nutuma Abel. Suluʼu tü Wiwüliakat, ashajünüsü nachiki wayuu waneepiaka nümaa Jeʼwaa, ¿aashin kooʼomüinjeerüin wanoula washatüle nakuwaʼipa naya wayuukana?

19. ¿Kasa niyaawataka aaʼu Abel?

¹⁹ Niiʼiyatüin Abel sükajee tü kasa naainjakat sükooʼomüinraain nunoula. Mayaapejeʼe nnojoluin choʼujaain nümüin Maleiwa sükaaliinjainjachin nia wayuu, niyaawata aaʼu Abel anain nümüin Jeʼwaa nüsülajüle wanee wayuu nümüin saʼanasiain tü kasa nümaʼanakat; otta müsia, nüsülajüle shia süka naaʼin nümüiwaʼa.

20, 21. ¿Kasa naʼajaka Caín otta Abel? ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa sutuma tia?

²⁰ «Abel, nülüʼüjüin saʼanasiakat shiʼiruku, tü palajatkat süchon naʼanneetse. Nuʼuta aaʼinrü sümaa nüsülajüin tü shiʼirukukat nümüin» Jeʼwaa. Naʼajüin tü shiʼiruku eekai kaüsüin maʼin. Ooʼulaka Caín, naapüin nümüin Jeʼwaa soʼutku nüpünajüin. Naapaʼalüin neʼe tia mojusheekat, niyoutuinjeseʼe Jeʼwaa tü nüsülajalakat Caín.

²¹ Tü nüsülajüinkat Abel nümaa Caín, eesüjaʼa süpüla naʼajüin shia saaʼu ipa apaaʼuwajuushi. Eesüjaʼa naʼajüle shia noʼupala na querubinekana süka nayain na nümaajanakana Jeʼwaa yaa Mmapaʼa. Talatashaatasü naaʼin Jeʼwaa nümaa Abel (Gén. 4:4).

22, 23. ¿Jamüsü naapaaka Jeʼwaa tü nüsülajüinkat Abel?

²² ¿Jamüshiche talataka Jeʼwaa nümaa Abel? ¿Shiache eera saaʼu tü anneerü nüsülajakat nümüin? Nuʼutüin saaʼin Abel tia mürütkat nümüin Jeʼwaa otta nuuʼulaain amülain tü süshakat. Ekeraajüsü tia nünain Jesuu kakalia mapa wanaa sümaa naapajiraain nikii, amülasü tü nüshakat süpüla nülaʼajaainjatüin saainjala wayuu. Eeyaai neʼe nütüjaain saaʼu Abel müinjatüin tia (Juan 1:29; Éx. 12:5-7). Eepejeʼe süpüla kojutushaatain nümüin Abel tü ishakat.

²³ Naapüin Abel nümüin Jeʼwaa saʼanasia tü kasa nümaʼanajatkat, wapansaajüinjaʼa tia sünain shiimain shia. Makaʼa naapaain Jeʼwaa tü nüsülajüinkat Abel shia süka aishaatain Jeʼwaa nüpüla jee kanoulain nia nünain.

24. (1) ¿Jamüsü nnojotka niyoutuin Jeʼwaa nüʼttia Caín? (2) ¿Jarat tü sukuwaʼipakat wayuu maaʼulu yaa?

 ²⁴ Aluʼuinjaʼa Caín, ayoutunushi nutuma Jeʼwaa sümaa tü nüsülajüinkat (Gén. 4:5). Nnojotpejeʼe shiain niyoutuin Jeʼwaa nüʼttia Caín, makaʼa watüjaain saaʼu tia shia süka nasülajapuʼuin na israeliitakana nümüin Jeʼwaa süchon naʼttia (Lev. 6:14, 15). Süka mojulaain Caín sümaa niʼrülin wayumüin, niyoutuin nia Jeʼwaa (paashajeʼera 1 Juan 3:12). Eeshii wayuu maaʼulu yaa, aʼwaajakana chi Maleiwakai sooʼopünaa neʼe naaʼin, mapuʼusü nukuwaʼipa Caín. Jaʼyasü naaʼu Caín mapa sünain nnojolin alin Jeʼwaa nüpüla jee manoulain nia nünain.

25, 26. ¿Kasa naainjaka Jeʼwaa süka niʼrüin tü kasa mojusü eejatkat suluʼu naaʼin Caín? ¿Kasaka naaʼinrüin Caín?

²⁵ Nütüjaapa saaʼu Caín niyoutunuin nutuma Jeʼwaa, üttajaasü naaʼin nooʼomüin Abel. Niʼrüin Jeʼwaa tü kasa mojusü suluʼukat naaʼin Caín; nükaaliinjapajaʼa nia Jeʼwaa süpüla niyaawajaain suluʼu naaʼin süchiki tia. «Paaʼinrüle tü mojusükat, nnojotsü wattain puulia tü kaainjalaakat», müshi Jeʼwaa nümüin. Nnojoleechipajaʼa niyoutajüin nia Jeʼwaa nuuʼulaale suulia tia (Gén. 4:6, 7).

²⁶ Ayatüshia macheʼein Caín, nuunejaain chi nuwalakai sünain awaraijawaa saʼakapünaa mojuui. Oʼunushijaʼa nimüliakai nümaa, nünaataaka Caín nooʼomüin süpüla nuʼutuin naaʼin (Gén. 4:8). Chi palajachikai wayuu apüleeruaanakai aaʼin saaʼu nunoula nia Abel, oʼutüna aaʼinchi nia saaliijee tia. Mayaapejeʼe outuichipain nia, nnojoishi nia motuin aaʼinwaa.

27. (1) ¿Jamüsü weʼitaaka waaʼin sünain susoʼiraajeerüin naaʼin Abel paʼaraiisüpa tü mmakat? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla eeinjanain waya soʼu tü kaʼi nüsoʼiraainjachikalü oʼu Abel?

²⁷ Saashin tü Wiwüliakat, «aʼwaatüsü tü nüshakat» Abel nümüin Jeʼwaa mmaapüjee sünain achuntaa pasalawaa. Süsalashi Caín naainjala nutuma Jeʼwaa (Gén. 4:9-12). Maaʼulu yaa, müshi yootokai naaʼin Abel wamaa sükajee tü nunoulakat. Eeyaai neʼe wainmain nuuyase Abel soʼu outuin nia, eesüjaʼa neʼe maʼaka poloo shikii nuuyase; paliʼirü tia suulia nouyase na wayuu namaiwajanakana. Nütüjaa aaʼu alin nia nüpüla Jeʼwaa jee talatüin naaʼin nümaa (Heb. 11:4). Weʼitaashaatain waaʼin sünain susoʼiraajeerüin naaʼin Abel paʼaraiisüpa tü mmakat, süka jamüin, jülüjain nia naaʼin Jeʼwaa weinshi (Juan 5:28, 29). ¿Eeweeshi pia soʼu tü kaʼi süsoʼireʼennüinjatkalü oʼu naaʼin Abel? Süpüla eeinjachin pia soʼu kaʼikat tia, acheküsü püshatüinjatüin nunoula Abel.