1, 2. (1) ¿Kasa alataka sutuma kaainjalain Jonás nuulia Maleiwa? (2) ¿Kasa watüjeetka sünainjee tü nukuwaʼipakat Jonás?

KEEMASHAATASÜ maʼin shiʼira tü joutaikat saaʼupünaa tü anuwakat. Müsü sujuichijaweekai aaʼin tü anuwakat sutuma müleʼuin otta katsüin sümüna tü palaakat. Shapaasü maʼin naaʼin Jonás sutuma tü alatakat. Shiapajaʼa shapaain maʼin atuma naaʼin nekiisa na anuwapüʼükana. Eejiraashii naya sümaa tü wawaikat süpüla nnojoluin shimerojooin namaa tü anuwakat. «Outeena waya, nnojoishii kasakainjanain waya», makajasaʼa naaʼin Jonás nüleʼeruʼu. Niapajaʼa kasirüin müinjanain naya.

² Tü alatakat nümüin Jonás shia sutuma kaainjalain nia nuulia Maleiwa. ¿Kasa naainjalaka Jonás? ¿Eeyütche süpüla nukumajüin sukuwaʼipa tia? Watüjaajeerü aaʼu tia wekirajaale süchiki tü nukuwaʼipakat Jonás. Jee wainma kasa watüjeetka sünainjee tü alatakat nümüin. Wanee kasa watüjeetka nünainjee shia eein süpüla kaainjalain wanee wayuu jaʼitaichi niʼyataain waneepia nümüin Jeʼwaa otta eein süpüla niyaawajaain suulia naainjala.

3-5. (1) ¿Kasa antajaaka shikiiruʼumüin wayuu saapaiwaʼaya nünülia Jonás? (2) ¿Kasa süküjaka tü Wiwüliakat nüchiki Jonás? (Paashajeʼera tü nootakat). (3) ¿Jamüsü kapüleeka nümüin wanee wayuu nünüikimaainjachin nia Maleiwa soʼu tia?

³ Saapaiwaʼaya wayuu nünülia Jonás shia antajaaka shikiiruʼumüin kojuyatuain niyoutajaain sümaa nünüiki Jeʼwaa sümaa müin niʼrayaakai wayumüin nümüin. Wayuupejeʼe anamia nia. Ichaʼasaʼa nüneeküin nia Jeʼwaa süpüla nünüikimaainjachin nia, nnojoire jüüjüüin nia nümüin Jeʼwaa otta nnojorüle lotuin nukuwaʼipa nuʼupala, nnojoishijeʼe nüneeküin nia.

⁴ Aküjünüsü süchiki tü nukuwaʼipakat Jonás suluʼu tü Wiwüliakat  jee anasü watüjaale saaʼu tia süpüla weʼraajüinjachin nia (paashajeʼera 2 Reyes 14:25). Chejeʼewai Jonás suluʼujee tü mmakat Gat-héfer, eesü maʼaka pienchi kiloometüro tia pueulokot sünainjee Nazaret, tü pueulo eejachire miyoʼuin Jesuu 800 juya süchikijee tia. * Niapuʼushi aluwataaka Jeroboán II saaʼu tü poloosükat eʼirukuu Israel wanaa sümaa nünüikimaajachin Maleiwa Jonás. Mojulaapuʼushi chia aluwataaikai. Anaajaatüjüiya Elías wanaa sümaa tia otta müshia Eliseo, aakatshi soʼutpünaa niain aluwataain nüshi Jeroboán II. Wanaa sümaa eejachin Elías otta Eliseo, najaʼlajeʼerüin Jeʼwaa tü aʼwaajaakat Baal, shiasaʼa mapa, oʼttushii na israeliitakana nachikuaʼa sünain naʼwaajüin chia maleiwayaashikai. Niaichipa joo aluwataaka wanee wayuu macheʼekai süchiirua aaʼinraa tü mojukat noʼuluʼu Jeʼwaa (2 Rey. 14:24). Kapüleesü nümüin wanee wayuu soʼu tia nünüikimaainjachin nia Maleiwa. Ayatapejeʼe Jonás aʼyataain nümüin Jeʼwaa.

⁵ Shiasaʼa soʼu wanee kaʼi, nuluwataanaka Jonás nutuma Maleiwa sünain aaʼinraa wanee kasa kapüleeka maʼin nümüin. ¿Kasa wayu tia?

6. ¿Kasa aluwataanaka anain Jonás nutuma Jeʼwaa? ¿Jamüsü kapüleeka nümüin tia?

⁶ «Puʼuna Nínivemüin, tü pueulo miyoʼusükat otta püküja namüin wainmain maʼin tü kasa mojusü naainjakat toʼupala», müshi Jeʼwaa nümüin Jonás (Jon. 1:2). Nínive shia eere kepiain chi aluwataakai saaʼu tü mmakat Asiria. Chasü wüinpümüin saaʼu Israel, eetaasü maʼaka wanee kashi waraitüinjachin wayuu süpüla nüntüin chamüin, kaʼyatüsü, 800 kiloometüro yalejee. Nnojotpejeʼe shiain mmoluin eema Jonás tia. Kanüliasü maʼin wayuu chayaa sünain mojulaain maʼin sümaa kamaʼüraliin naya. Aluwataanüshi Jonás nutuma Jeʼwaa süpüla nüküjainjatüin namüin naya wayuukana tü alatajatkat namüin sutuma mojulaain naya. Kapüleetaʼaleesüjaʼa maʼin tü aluwataanakalü anain nia. ¿Oonoweetche wayuu chaa Nínive sümaa nünüiki? ¿Jalakaʼa soonooyaain wayuu nümaa chaa Israel? ¿Jameetche nukuwaʼipa Jonás saʼaka tia wayuu mojulaasükalüirua? Uwomuyuut maʼin tia wayuukalüirua (Nah. 3:1, 7).

7, 8. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jonás süpüla nnojoluinjatüin naaʼinrüin tü nümakat Jeʼwaa nümüin? (2) «Mmoleʼekaiche maʼin», ¿jamüshii nnojoluinjanaka wamüin nüchiki Jonás?

⁷ Eesüjaʼa shiale wainmajüin atuma naaʼin Jonás tia. Nnojoishi nia  oonooin nümaa Jeʼwaa, wattamüinshi neʼe nia wopumüin nukua. Antüshi nia palajana eemüin tü soʼonulekalü anuwa chaa Jope, shiasaʼa yalejee, oʼunushi nia suluʼu wanee anuwa chawatka Tarsis. Naashin na atüjakana süpüleerua tü Wiwüliakat, chajatü tia mmakat chaa España. 3.500 kiloometüro sünainjee tü mmakat Nínive. Shiimainrejeʼe tia, eesü maʼaka wanee juya süpüla süntajatüin tü anuwakat chamüin. Eeyaai neʼe nuʼuneein Jonás Nínivemüin sünain aküjaa nünüiki Jeʼwaa (paashajeʼera Jonás 1:3).

⁸ «Mmoleʼekaiche maʼin», nnojoishii mamaatüinjanain waya nüchiki Jonás, wayuu meimmoluinsai nia. Wayuu nia maʼaka waaʼin wayakana, eesü tü kapüleekalü nümüin jee tü jookalü apüla nia (Sal. 51:5). ¿Jaraika nnojoluichin mmoluin waʼakajee wayakana? Eesü tü mmotkalü eema waya wapüshuaʼa.

9. ¿Jamawaisü waaʼin sutuma wanee aʼyatawaa naapaka Jeʼwaa wamüin? ¿Kasa wayu tü nnojoluinjatkat motuin waaʼin?

⁹ «Kapüleekatche maʼin, isasü tachiki», eeshiijaʼa wamüle sümüin wanee kasa nuluwataaka anain waya Jeʼwaa. Eeshiijaʼa mmorüle waya seema aküjaa tü pütchi süchikikat Nuluwataaya Maleiwa (Mat. 24:14). Shiale jülüjain waaʼin tia, moteerü neʼe waaʼin tü nümakat Jesuu sünain nnojoluin kasain isain nüchiki Maleiwa. Moteerü waaʼin niain ountuin akaaliinjain waya sünain kasa süpüshuaʼa (Mar. 10:27). Motuirüle waaʼin tia, wayaawateerü aaʼu jamüin naaʼin Jonás. ¿Kasaka alatüin nümüin Jonás sutuma moonooin nia nümaa Jeʼwaa?

10, 11. (1) ¿Kasache jülüjaka naaʼin Jonás suʼunnaa watta watta sümüin tü anuwakat? (2) ¿Kasa alataka sümüin tü anuwa kaluʼujachikai Jonás?

¹⁰ Jülüjataa paaʼin motsomüin sukuwaʼipa tü alatakat. Anuwaluʼupa Jonás, nünanajaʼattaalain na anuwapüʼükana sünain oʼuniraa tü anuwakat sotpaʼajee tü palaakat. Watta watta müshiijaʼa naya pasanain sünain tü palaakat. Jimatüitpa naaʼin Jonás sutuma nnojoluinjachin nuʼunuin Nínivemüin naaʼinruʼu. Motsomüinpejeʼe jimatüin naaʼin.

¹¹ Shiyalejaaka sümüna tü palaakat sümaa koʼontuin shia sutuma wanee wawai. Müsü süpoolijaweekai aaʼin tü anuwakat sutuma, jaʼitakajeʼe tü anuwairua eekat maaʼulu awoyojoosüjeʼe sutuma. Sülüʼüjaka tü anuwakat pasanainmüin sünain tü palaakat, yalejeʼewain müsü shia sutuma sümüna tü palaakat. Jama jashichin maʼin shia. ¿Nütüjaa aaʼuche Jonás niain Jeʼwaa eejaain atuma tü wawaikat? Eesüjaʼa süpüla müin. Shiainjaʼa nütüjaain aaʼu Jonás amülain neʼe nachuntuin na anuwapüʼükana namüin namaleiwase (Lev. 19:4). Naashin Jonás, «ojuchijaweesü» tü anuwakat sutuma tü wawaikat (Jon. 1:4). Niaʼala neʼe Jeʼwaa eeka süpüla akaaliinjain naya. ¿Jamataalainjachika süpüla nuchuntuin kaaliinwaa Jonás nümüin Jeʼwaa sümaa nuʼluwataashin nuulia?

12. (1) ¿Jamüsü nnojotka anain wayoujüle Jonás sutuma nutunkuin suʼunnaa tü wawaikat? (Paashajeʼera tü nootakat). (2) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla sütüjaanüin aaʼu jaralüin kasirüin tia wawaikat?

 ¹² Nnojotsü kasakainjatüin nutuma Jonás tü alatakat, nuʼunaka neʼe shiinaluʼumüin tü anuwakat jee nujuleraaka chaa sutuʼupaʼa. Atunkaajaʼa nümüin. * Nüntakalaka nalaüla na anuwapüʼükana nünainmüin otta nümakalaka nümüin: «¿Jamüshikai putunkaka? ¡Pütamaa, puʼuraaja nümüin chi pümaleiwasekai! Kamaʼa kojutule waya nümüin». Natüjaa aaʼu na anuwapüʼükana nnojoluin sukumajaasüin neʼe sümüiwaʼa tia wawaikat. Müshiijeseʼe nashantanajiraain süpüla natüjaain saaʼu jaralüin jashichin atuma na maleiwakana naashin. Mmotkajasaʼa Jonás sutuma niʼrüin nnojoluin nayain kasirüin tia na wayuu yalajanakana ashantanajiraain. Niyaawatüitpa saaʼu niain kajünalain Jeʼwaa tia wawaikat sutuma joo nnojoluin noonooin sümaa nünüiki. Nütüjaaitpa aaʼu Jonás niain kasirüin tia (paashajeʼera Jonás 1:5-7).

13. (1) ¿Kasa nüküjaka Jonás namüin na anuwapüʼükana? (2) ¿Kasa nuchuntaka Jonás namüin na anuwapüʼükana? ¿Jamüsü nuchuntaka tia namüin?

¹³ Nüküjakalaka Jonás namüin na anuwapüʼükana niain kachiiruajanain tü wawaikat. Nüküjain namüin niʼyataain nümüin Jeʼwaa, chi Maleiwa pülashikai maʼin otta nuʼluwataain suulia aaʼinraa tü nuluwataakalü anain nia. Mmotkalaka maʼin na anuwapüʼükana sümaa nasakirüin nia kasainjatüin naaʼinrüin süpüla nnojoluin sujuichijaain tü anuwakat namaa otta süpüla nnojoluin outuin naya. Nütüjaa aaʼu Jonás eein süpüla nükaaliinjain naya suulia outaa. Mayaapejeʼe mmoluin nia seema wüinsira, müshi nia namüin: «Anashi jüpataale otta jujutüle taya shirokumüin tü palaakat süpüla shiimalaain; tayaawatüitpa aaʼu tayain kachiiruajanain tü wawaikat» (Jon. 1:12).

14, 15. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa nunoula Jonás? (2) ¿Kasa naaʼinraka na anuwapüʼükana sutuma tü nümakat Jonás namüin?

¹⁴ Nnojottaʼaleejaʼa süpüla naaʼinrüin tia wanee wayuu eekai mmoleʼein. Talatakajasaʼa naaʼin Jeʼwaa saaʼu niʼrüin yalayalain maʼin naaʼin Jonás otta nnojoluin mmoluin nia seema aapajirawaa nikii saaʼu wayuu. Kanoulashaatashi nia nünain Jeʼwaa. Eesü süpüla washatüin nukuwaʼipa Jonás kapürale waaʼin sukuwaʼipa wayuu suulialeʼeya wakuwaʼipa wamüiwaʼa (Juan 13:34, 35). Jamüshijaʼa weʼrüle wanee wayuu eekai ayuulin, mojuin maʼin naaʼin jee matsüinre nunoula, wakaaliinjeein nia. Talateerü naaʼin Jeʼwaa waaʼinrüle tia.

¹⁵ Eesüjaʼa sütanarüle naaʼin na anuwapüʼükana tü naaʼinrakat Jonás, müshijeseʼe nnojoluin nojuteein nia shirokumüin tü palaakat.  Eejiraashiiyaajeʼe naya sümaa tü wawaikat. Isapejeʼe shia nachiki süka jashichin tü palaakat. Nojutakalaka Jonás shirokumüin sümaa nachuntuin nümüin Jeʼwaa süpüla nnojoluin outuin naya (Jon. 1:13-15).

16, 17. Püküja tü alatakat nümüin Jonás süchikijee nujutunuin shirokumüin tü palaakat. (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakalüirua).

¹⁶ Cholon, müsü nipisana Jonás nujutünapa shiroku tü palaakat. Watta watta müsü tü anuwakat niʼrüin. Nnojotpejeʼe jaʼyawalain maʼin shia sutuma katoloin maʼin tü palaakat. Müliashi maʼin Jonás süka müin shimiraleekai naaʼin tü palaakat. Sülüʼüjain nia mapa tü wüinkat chaa shiinaluʼumüin tü palaakat. «Outaainjaʼa tamüin jooluʼu», makajasaʼa naaʼin Jonás.

¹⁷ Watüjaa aaʼu mojuin maʼin naaʼin Jonás wanaa sümaa tia süka nüshajüin shia mapa. Nüküjain tü jülüjajaakat naaʼin soʼu tia. Nnojoluinjatiaa niʼrüin piantua tü aʼwaajülee Jeʼwaa chakat Jerusalén. Suʼunnaa nimeroloo nimeroloo nümüin shiinaluʼumüin tü palaakat, okoʼojoosü jimoʼula saʼaka tü nuʼwalakat jee ojutuuinjachi nia saaʼin nümüin eere sukumajaain tü uuchikalüirua. Amülouireeinjachia nia naaʼinruʼu (paashajeʼera Jonás 2:2-6).

18, 19. Püküja tü alatakat nümüin Jonás chaa shiinaluʼu tü palaakat, püküja kasain tü emiralakat nia otta jaralüin aluwataain shia. (Paashajeʼera tü nootakat).

 ¹⁸ Niʼrakalaka Jonás shiyolojo wanee kasa miyoʼu maʼin nüʼütpünaa. ¡Kasakajasaʼa wayu tü niʼrakat! Arütkajüsü nünainmüin, shiasaʼa sumuttaka mapa naaʼu sümaa shimirajaain nia.

¹⁹ «Aluʼujasaʼa jooluʼu, amülouichipa taya», eeshijaʼa nümüle Jonás suluʼu naaʼin. Ainkakajasaʼa neʼe naaʼin nnojoluin outuin nia, asanatshi naaʼin süleʼeruʼu tü kasa emiralakat nia. Patatsü neʼe naaʼin sutuma tü alatakat nümüin. Niajaʼa neʼe Jeʼwaa aluwataaka wanee jime miyoʼushaata süpüla shimiralüin Jonás (Jon. 1:17). *

20. ¿Kasa jaʼyaka naaʼu Jonás sutuma tü nünüikikat sünain oʼuraajaa süleʼeruʼu tü jimekat?

²⁰ Yalajaittaala Jonás saʼaka tü piyuushikat. Jülüjaa müsü naaʼin tü alatakat nümüin otta oʼuraajüshi nia nümüin Jeʼwaa, jama sülata sülata sümüin tü oorakat naaʼu süleʼeruʼu tü jimekat. Tü nünüikikat sünain oʼuraajaa shia tü suluʼukat Jonás kapiitulo 2. Kojuyatua nuchuntuin pütchi suluʼujee tü karaloʼutakat Salmos, jaʼyasü naaʼu sünain nütüjain süpüleerua tü Nünüikikat Maleiwa. Jee atüjashi nia aapaa analuʼut, watüjaa aaʼu tia sutuma tü nümakat sajaʼttiamüin nünüiki. Müshi nia: «Aluʼujasaʼa tayakai, taʼwaajeechi pia süpüla taapüin analuʼut pümüin. Tekeraajeerü tü tanüikikat pümüin. Waneeshia neʼe Jeʼwaa sünain oʼtteʼeraa wayuu» (Jon. 2:9).

21. ¿Kasa niyaawataka aaʼu Jonás? ¿Kasa wayu sotuinjatka waaʼin waneepia?

²¹ Chaa süleʼeruʼu tü jimekat, niyaawata aaʼu Jonás eein süpüla nuʼtteʼerüin Jeʼwaa na aʼyataashiikana nümüin, jaʼitaina jalain naya otta jamüin naya. Nnojoishijeseʼe nuuʼulaain outuin nia eerejeʼe süleʼeruʼujachin nia wanee jime miyoʼu (Jon. 1:17). Niaʼala neʼe Jeʼwaa ountaka akaaliinjain wanee wayuu süpüla katüinjatüin noʼu apünüin kaʼi jee apünüin ai süleʼeruʼu wanee jime. Soto waaʼin waneepia niain neʼe Jeʼwaa aapüin kataa oʼuu sümüin wayuu (Dan. 5:23). Anasü waapüle analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu katüin woʼu  nutuma. ¿Aashin anain woonoole nümaa süpüla waapüin analuʼut nümüin?

22, 23. (1) ¿Kasa naaʼinraka Jonás süpüla naapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Jonás kaainjarale waya nuulia Jeʼwaa?

²² ¿Kasaka naaʼinrüin Jonás? Naapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa jee oonooshi nia nümaa. Saashin tü Wiwüliakat, sülatapa apünüin kaʼi jee apünüin ai naaʼu Jonás süleʼeruʼu tü jimekat, seetüin nia sotpaʼa tü palaakat (Jon. 2:10). Anataʼaleesüjaʼa maʼin, nnojotsü choʼujaain katünainjachin nia süpüla nujuʼituin shirokujee tü palaakat. Mapa, nuʼunaka yalejee nümüiwaʼa. Nütüjaa aaʼu tü naaʼinrajatkat süpüla naapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa. Shiajaʼa tü sümakat Jonás 3:1, 2, müsü mayaa: «Mapa, nümakalaka Jeʼwaa nüchikuaʼa nümüin Jonás: ‹Pütamaa, puʼuna Nínivemüin, tü pueulo miyoʼusükat otta püküja süchiki tü taküjainjatkat pümüin›», müsü. ¿Jameeikajasaʼa jooluʼu Jonás?

²³ «Nütamaakalaka Jonás otta nuʼunakalaka Nínivemüin maʼaka nüküjain paala Jeʼwaa», müsü tü Wiwüliakat (Jon. 3:3). Anashaatasü süpüla washatüin tü naaʼinrakat Jonás, nnojoluichipa nia eʼrüin wayumüin nümüin Jeʼwaa, oonoomaatüshi nia nümaa. Eesü kasa nnojotka anain watuma süka waleʼeruʼuin tü kaainjalaakat (Roma 3:23). Jülüjainjatpejeʼe waaʼin tü wakuwaʼipakat kaainjarale waya nuulia Maleiwa. ¿Ayüülajaashiiche waya? ¿Ayaawajaataapa waya suulia waainjala süpüla waaʼinrüinjatüin tü anasükat?

24, 25. (1) ¿Kasa niʼraka Jonás saaʼujee noonooin nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Kaseerü niʼraka Jonás mapeena?

²⁴ Eʼrüshi kasa anasü Jonás saaʼujee noonooin nümaa Maleiwa. Naapa achikirü mapa nnojoluin wüinsirajüin na anuwapüʼükana. Mmoluwaashii naya neema Jeʼwaa sutuma neʼrüin shiimalain tü palaakat süchikijee nojutuin Jonás shirokumüin. Naapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa sümaa nasülajüin nümüin saaʼu nükaaliinjain naya. Nnojoishii naya asülajüin namüin na namaleiwasekana (Jon. 1:15, 16).

²⁵ Shiapejeʼe anaʼleein maʼin tü alatakat kakalia mapa. Müshi Jesuu: «Maa aka Jonás sünain süleʼeruʼuin nia wane jime miyoʼu apünüin kaʼi je apünüin ai, akaweechia tayakai [...] sünain shiinaluʼujeechin taya tü mmakat apünüin kaʼi je apünüin ai» (paashajeʼera Mateo 12:38-40). Nüsoʼiraapa aaʼin Jonás, talateerü maʼin naaʼin sutuma nütüjaajeerüin saaʼu nuchuntuin Jesuu nünülia (Juan 5:28, 29). Eʼreenaʼaya waya kasa anasü nutuma Jeʼwaa. Choʼujaapejeʼe washatüin nukuwaʼipa Jonás. Ayaawajaainjana waya suulia waainjala, oonooinjana waya nümaa Jeʼwaa otta kapülainjatü waaʼin nakuwaʼipa na waneinnua suulialeʼeya tü wakuwaʼipakat neʼe wamüiwaʼa.