1, 2. ¿Kasa naaʼinrajatka Elías süpülapünaa nuʼunuin sünain oʼuraajaa? ¿Jamüsü naatashaataka nukuwaʼipa Elías nuulia Acab?

NÜMÜIWAʼAWEESHI Elías süpüla nuʼuraajüin nümüin chi Nüshi iipünaajachikai. Keeʼireepejeʼe saaʼin tü wayuukalüirua nuchuntuin napüleerua süpüla naapüin Maleiwa naʼanasiain namüin. Neʼrüin na wayuukana nusoutuin Jeʼwaa shiʼipajee tü nuchuntakat Elías, müsüjeseʼe nuluwataain wanee siki iipünaajee. Süpülapünaa nuʼunuin Elías sünain oʼuraajaa nümüin Maleiwa süraloʼu tü wutaikat Carmelo, aashajaainjachi nia palajana nümaa Acab.

² Naatajatshaana nukuwaʼipa Elías nuulia Acab. Jamüshijaʼa Acab, nüsheʼinruʼushi nia wanee aluwataai, aʼwaajüshi nia maleiwayaasü otta oonooshi nia sümaa tü namakat na waneinnua. Aluʼujasaʼa Elías, nüsheʼinruʼushi wanee nünüikimaajachi Maleiwa, aainjuushi nüsheʼin süka paaʼata jee shiale süka soi kameeya jee soi kaaʼula. Wayuu kanoulashi Elías, meimmoluinsai nia jee lotusü nukuwaʼipa waneepia. Soʼu tia, atüjaana aaʼu jamüin naataka tü nukuwaʼipakat Elías nuulia Acab.

3, 4. (1) ¿Jamüshi niʼraka japülii Acab otta na aʼwaajüliikana Baal? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

³ Soʼu kaʼikat tia, eʼrüshi japülii Acab otta na aʼwaajüliikana Baal. Atüjaana aaʼu nnojoluin kasain anain apüla aʼwaajaa Baal, mayaapejeʼe müin shia, nüchajaain sukuwaʼipa Acab otta Jezabel, tü nuʼwayuusekat nuʼwaajünüin Baal natuma na polookana eʼiruku Israel. Eeyaai neʼe nuchuwajaain Baal tü sikikat, eerejeʼe nachuntashaatain kaaliinwaa nümüin na aʼwaajakana nia, eerejeʼe naʼyonoojuin nata sümaa nayonnojüin. Nnojoishii akaaliinjünüin nutuma Baal na 450 sacerdoote aʼwaajakana nia, oʼutunakana aaʼin saaliijee naainjala. Eesü wanee kasa nnojotka naaʼinrüin, alatüirü suulia apünüin juya nachuntashaatain nümüin Baal na nünüikimaajanakana süpüla nüʼitirüinjatüin tü juyakat otta nnojoishi eeyaain asoutuin namüin. Aluʼujasaʼa Jeʼwaa, nieechi aʼitiraka tü juyakat otta atüjaaneerü aaʼu nnojoluin eein wanee Maleiwa eekai müin aka naaʼin (1 Rey. 16:30–17:1; 18:1-40).

⁴ ¿Joujaleetka nüʼitirüin Jeʼwaa tü juyakat? ¿Kasa naaʼinraka Elías  sümaʼinruʼu naʼatapajüin tü naaʼinrüinjatkat Jeʼwaa? ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa chia wayuu kanoulakai? Watüjaajeerü aaʼu tia wekirajaapa sünain tü alatakat (paashajeʼera 1 Reyes 18:41-46).

5. (1) Püküja jamüin nünüiki Elías nümüin Acab. (2) ¿Eesüche anoutaain nukuwaʼipa Acab sutuma tü alatakat soʼu tia?

⁵ Müshi Elías nümüin Acab: «Anashi puʼunule, pikaiwa jee püsaiwa; isee taapüin suloolo wanee juya miyoʼu maʼin». ¿Eesüche anoutaain nukuwaʼipa chia aluwataai mojulaashikai sünainjee tü alatakat soʼu tia? Nnojotsü süküjain tia tü Wiwüliakat, nnojotsü süküjain naashajaain Acab nümaa Elías süpüla nuchuntuin nümüin Jeʼwaa nüpüleerua. Oʼunushi neʼe Acab sünain ekaa jee sünain asaa (1 Rey. 18:41, 42). ¿Kasaka naaʼinrüin Elías?

6, 7. ¿Kasa nuchuntaka Elías nümüin Jeʼwaa? ¿Jamüsü nuchuntaka tia?

⁶ Saashin tü Wiwüliakat, oʼunushi Elías süraloʼumüin tü wutaikat Carmelo jee nuʼwachiraakalaka mmoluʼu sümaa niʼitaʼaleein nikii sünain nüsapain. Suʼunnaa nükasajüin Acab nüleʼe, chajachi Elías oʼuraajüin nümüin chi Nüshi iipünaajachikai. Ponoshootosü waaʼin nukuwaʼipa Elías sünain oʼuraajaa süka nuʼwachiraain mmoluʼu. ¿Kasache nuchuntaka nümüin Maleiwa? Watüjaa aaʼu kasain nuchuntuin, ¿aashimüin? Saashin Santiago 5:18, oʼuraajüshi Elías süpüla  süʼitüinjatüin tü juyakat süchikuaʼa otta wayaawata aaʼu naaʼinrüin tia soʼu chajachin nia süraloʼu tü wutaikat Carmelo.

⁷ Sotusü naaʼin Elías tü nümakat Jeʼwaa, «taʼitireerü tü juyakat saaʼu mmakat», müshi (1 Rey. 18:1). Tü nuchuntakat Elías shia shikeraajüinjatüin tü nümakat Jeʼwaa. Tia meematüsü aka saaʼin tü nümakat Jesuu namüin na nikirajüinkana maʼaka miit juya süchikijee tü nümakat Elías (Mat. 6:9, 10, TNM).

8. ¿Kasa watüjaka nünainjee Elías wanaa sümaa nuʼuraajüin?

⁸ Wainma kasa watüjaka nünainjee Elías wanaa sümaa nuʼuraajüin. Shia keeʼireeka naaʼin Elías shikeraajüin tü nümakat Jeʼwaa. Woʼuraajapa soteesü waaʼin pütchikat tüü: «Jaʼitairü wachuntüin kasa eekai eein, watüjaa aaʼulu sünain naapüin wanüiki» (1 Juan 5:14, 15). Choʼujaapejeʼe watüjaain saaʼu tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa palajana süpüla watüjaain saaʼu tü wachuntajatkat nümüin woʼuraajapa. Müshiijeseʼe wekirajaainjanain sünain tü Wiwüliakat waneepia. Eesüjaʼa nuchuntule Elías nümüin Jeʼwaa nüʼitirüin tü juyakat süka niʼrüin müliain maʼin na israeliitakana. Otta eesüjaʼa naapüle analuʼut nümüin Jeʼwaa saaʼu tü kasa pülasü naaʼinrakat soʼu kaʼikat tia. Akaʼaya woʼuraajapa nümüin Jeʼwaa, waapüinjatü analuʼut nümüin saaʼu anamiain maʼin nia wamüin otta achuntajana waya napüleerua na waneinnua (paashajeʼera 2 Corinto 1:11 otta Filipos 4:6).

9. ¿Kasa nuluwataaka anain Elías chi aʼyataaikai nümüin? ¿Jarat tü piamasü kasa watüjakat nünainjee Elías?

⁹ Mayaapejeʼe nütüjaain saaʼu Elías nüʼitirüinjatüin Jeʼwaa tü juyakat, shia nnojotka nütüjaain aaʼu tü kaʼi shiʼitajatkalü oʼu. ¿Kasa naaʼinraka Elías sümaʼinruʼu naʼatapajüin süʼitüin tü juyakat nutuma Jeʼwaa? Müsü tü Wiwüliakat nüchiki: «Nümakalaka nümüin chi aʼyataaikai nümüin: ‹Puwataa, piirakaa maa tamüin chaa palaamüin›. Nuwataakalaka sünain anaʼlawaa, nümaka nüleʼejapa: ‹Yüüü, nnojotsü kasain teʼrüin›». Nuluwataakalaka Elías chi aʼyataaikai nümüin akaratshitua nukua sünain anaʼlawaa (1 Rey. 18:43). Eesü piamasü kasa watüjaka nünainjee Elías, shia weʼitaainjatüin waaʼin nünain Jeʼwaa otta eeinjatüin waaʼin sünain aʼatapajaa nikeraajüin nünüiki.

10, 11. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu niʼitaain maʼin naaʼin Elías sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümakat? (2) ¿Jamüshii weʼitaainjanaka waaʼin nünain Jeʼwaa maʼaka naaʼinrüin shia Elías?

¹⁰ Niʼitaain maʼin naaʼin Elías sünain nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümakat otta niʼreein wanee kasa eeʼiyataka sünain naaʼinreerüin  Jeʼwaa tü nümakat. Müshijeseʼe nuluwataain chi aʼyataaikai nümüin sünain anaʼlawaa palaamüin saaʼujee wanee kamünatshii, kamaʼa niʼrüle wanee siruma. Kojuyatua nüleʼejüin chi aʼyataaikai nümüin sünain maa: «Yüüü, nnojotsü kasain teʼrüin». Jutatuuisü sümaa nnojoluin eeyaain siruma. ¿Nnojotsüche pansaain tü nümakat Elías? Soto paaʼin nümüin nümüin Acab: «Isee taapüin suloolo wanee juya miyoʼu maʼin». ¿Jamüsüche makaʼa nünüiki Elías nümüin Acab sümaa nnojoluin eeyaain niʼrüin siruma?

¹¹ Nütüjaa aaʼu Elías tü nümakat Jeʼwaa nümüin. Süka nünüikimaajachin nia, nütüjaa aaʼu nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nümakat. Sutuma niʼitaashaatain naaʼin Elías nünain Jeʼwaa müsü naapüitpakai saaʼin suloolo wanee juya miyoʼu maʼin. Sutuma tia, eesüjaʼa sotojoole waaʼin tü sümakat tü Wiwüliakat nüchiki Moisés sünain jülüjain naaʼin «waneepia chi Maleiwakai, mayaashije nnojolin niʼrüin». ¿Müshiche Jeʼwaa wamüin? Wainma kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla wachecherüin wanoula nünain jee sünain nikeraajeerüin tü nümakat (Heb. 11:1, 27).

12. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eejüin naaʼin Elías? ¿Jamüsü naaʼin wanaa sümaa süküjünüin nümüin sukumajaain wanee sirumachon?

¹² Jülüjataa waaʼin eejüin naaʼin Elías. Nuluwataain chi aʼyataaikai nümüin sünain eirakawaa palaamüin, akaratshitua nukua sünain anaʼlawaa. Mapüsakajasaʼa chi aʼyataaikai nümüin sutuma kojuyatuain nukua. Nnojotpejeʼe akulajaain naaʼin Elías sünain aʼatapajaa shiyaawase süʼitajatüin tü juyakat. Shiasaʼa süchikijee tü akaratshituakat nukua chi aʼyataaikai nümüin sünain anaʼlawaa, müshi nia: «Isee teʼrüin akumajaain wanee sirumachon palaanainjee». Jülüjataa paaʼin niiʼiyatüin chi aʼyataaikai nümüin Elías wanee siruma maʼaka saaʼin sajaʼapüin najapü wanee wayuu. Eesüjaʼa nnojorüle ponuin maʼin naaʼin tü sirumachonkat, eekajasaʼa Elías talatüsü naaʼin sutuma tia. Müshi nia nümüin chi aʼyataaikai nümüin: «Puwataa eemüin Acab otta pümaa nümüin: ‹¡Poʼotoo maa suluʼu peʼejena suulia süsaʼwajüin pia tü juyakat!›» (1 Rey. 18:44).

13, 14. (1) ¿Jamüsü süpüla eejüin waaʼin maʼaka naaʼin Elías? (2) ¿Jamüsü eejüinjatka waaʼin?

¹³ Anashaatasü süpüla washatüin nukuwaʼipa Elías. Jamüshiijaʼa wayakana alüʼütsü süpüla weʼrüin nikeraajeerüin Jeʼwaa tü keeʼireekat naaʼin. Naʼatapajüin Elías süʼitajatüin tü juyakat jee wayakana waʼatapajüin najaʼlajeʼerüin Maleiwa tü kasa mojusükat mmapaʼajee (1 Juan 2:17). Ayatüinjatü eejüin waaʼin maʼaka naaʼin Elías sümaʼinruʼu waʼatapajüin süntüin tia kaʼikat. Nüküjain Jesuu namüin nikirajüinkana eejüinjatüin naaʼin, müshi nia namüin: «Anakaja müleka eere jaaʼin tapüla tayakai, chi Jüsenyotsekai, süka taleʼejüinjachin tachikua jünainmüin soʼuweena wane kaʼi matüjaajuukat aaʼu jütüma» (Mat. 24:42). ¿Shiache nüküjeeka achiki Jesuu namüin na nikirajüinkana nnojoleerüin nayaawatüin saaʼu joujeerüin süntüin nükalia  Maleiwa? Nnojo, nüküjain namüin tü alatajatkat süpüla nayaawatüin saaʼu sülüʼülüin sajaʼttinnüin tü kasakat süpüshuaʼa. Maaʼulu, weʼrüin shikeraajüin tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü eeinjatkat süpülapünaa sajaʼlajaain kasakat süpüshuaʼa (Paashajeʼera Mateo 24:3-7).

¹⁴ Watüjaa aaʼu sülüʼülüin sükalia sajaʼlajaainjatka oʼu kasaka süpüshuaʼa, süka jamüin, shikeraajüin süpüshuaʼa tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki tü alatajatkat maaʼulu. ¿Aʼyataweejeetche paaʼin nümüin Jeʼwaa sutuma piʼrüin shikeraajüin tia? Sükajee tü sirumachon niʼrakalü Elías, nütüjaa aaʼulu nüʼitireerüin Jeʼwaa tü juyakat. ¿Ekeraajüsüche tü naʼatapajakat maʼin chi nünüikimaajachikai Maleiwa?

15, 16. ¿Kasa alatalaʼa maka saashin tü Wiwüliakat? ¿Kasache nüsakireʼeraka anain naaʼin Elías nüchiki Acab?

¹⁵ Anuu sooʼomüin süchiki tü alatakat: «Akojojoosü tü sirumakat sümaa piʼyuushijaain mmapaʼakat otta katchinsü tü joutaikat, aʼitaa müsia wanee juya miyoʼushaata. Noʼotooka Acab suluʼu neʼejena jee nuʼunaka Jezreelmüin» (1 Rey. 18:45). Naashajaaiwaʼaya neʼe chi aʼyataaikai nümüin Elías nümaa Acab, amuloʼujaasü tü siruma joʼuuchonkat paala otta okojojoosü tü piyuushikat sümaa katsüin tü joutaikat. Aʼitaa müsia tü juyakat. Apünüin juya shiatapünaamüin maʼitüin juya chaa Israel. Sutuma josoin maʼin tü mmakat, süsajaain tü wüinkat. Suʼunnaa kaʼüliain maʼin tü juyakat, emiyoʼulaasü tü süchikat Cisón otta süʼwülejüin nasha na sacerdoote aʼwaajakana Baal oʼutunakana aaʼin yala. Eeitpa süpüla wulein nanoula na israeliitakana süka yarüttapuʼuin shia sutuma naʼwaajüin Baal.

¹⁶ Shia naʼatapajaka Elías wulein nanoula na israeliitakana. Eeshijaʼa nüsakirüle naaʼin niyaawajaajeechire Acab suulia naainjala otta nnojoleechire nuʼwaajüin Baal. Naʼatapajüin Elías tia süka wainmain kasa pülasü niʼraka Acab. Nnojotpejeʼe watüjaain saaʼu kasain jülüjain naaʼin chi aluwataaikai Acab. Saashin tü Wiwüliakat, oʼunushi nia suluʼu neʼejena chaa Jezreelmüin. ¿Aʼwanajaweetche naaʼin wayuukai chia sutuma tü alatakat? ¿Nunouteʼereetche nukuwaʼipa? Nnojotsü nunouteʼerüin nukuwaʼipa, watüjaa aaʼu tia sutuma tü alatakat süchikijee. Eeyülia wanee kasa pülasü niʼrüinjatka Acab naaʼinrüin Elías.

17, 18. (1) Püküja tü alatakat nümüin Elías süpünaluʼu Jezreel. (2) ¿Jamüsü ponoko saaʼin wayuu tü naaʼinrakat? (Paashajeʼera tü nootakat).

 ¹⁷ Nnojoishi shaʼwaa müin Elías nuʼunapa Acab, oʼunushi nia nüchiirua. Wattasü nüpüleerua eeinjachire nia otta kojosü maʼin tü sirumakat sümaa miyoʼuin tü juyakat; shiasaʼa sülatalaʼa sümaka wanee kasa ponoko saaʼin wayuu.

¹⁸ Müsü tü Wiwüliakat: «Süntakalaka tü nüpülainkat Jeʼwaa naaʼu Elías. Nijittaakalaka nüsheʼin nüseʼeruʼupünaa süpüla nuwataainjachin nüchiirua Acab. Nülatitpünaakalaka nia. Anta müshijaʼa nia Jezreelmüin» (1 Rey. 18:46). Nuuntuin Elías naaʼinrüin tia süka eejatüin «tü nüpülainkat Jeʼwaa naaʼu». Oʼunushi nia 30 kiloometüro soʼu tia süpüla nüntüin Jezreelmüin otta laülaa nia. * Jülüjataa paaʼin Elías sünain ejittawaa nüsheʼin nüseʼeruʼupünaa süpüla nnojoluin sütaʼülüin nüsaʼa sünain awatawaa. Awataashi nia soʼutpünaa tü juyakat otta piratüsü wüin tü wopukot eepünaajachire nia. Kawachirashaanashi maʼin nia, nülatitpünaain neʼejena Acab.

19. (1) ¿Kasa sotoka waaʼin sutuma katsüin maʼin Elías sünain awatawaa? (2) ¿Kasa anaʼleeka nümüin Elías wanaa sümaa nuwataain chaa Jezreelmüin?

¹⁹ Anashaatasü maʼin tü alatakat nümüin Elías. Anakajasaʼa maʼin nümüin katsüin nia suulialeʼeya jimaʼaiwaʼaya nia. Sutuma tü alatakat nümüin Elías, sotusü waaʼin tü naaʼinrüinjatkat Jeʼwaa napüleerua na aʼyataakana nümüin, katsüinjeerü naaʼin otta nnojoleena naya ayuulin Paʼaraiisüpa tü mmakat (paashajeʼera Isaías 35:6; Luc. 23:43, TNM). Wanaa sümaa nuwataain Elías, shia anaʼleeka maʼin nümüin nütüjaain saaʼu anain nia noʼuluʼu Jeʼwaa, chi Maleiwa shiimainshikai.

20. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla anainjatüin wakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa?

²⁰ Keeʼireeshaatasü naaʼin Maleiwa anain wakuwaʼipa nutuma jee anasü maʼin kachiiruale waaʼin tia. Washata nukuwaʼipa Elías, eeja waaʼin süpüla wayaawatüin saaʼu tü naaʼinrakat Jeʼwaa maaʼulu otta tü naaʼinrüinjatkat mapeena. Watüjaa aaʼu nikeraajeerüin Jeʼwaa tü nünüikikat süka niain chi Maleiwa aküjakai tü shiimainkat. Weʼitaa maʼin waaʼin nünain maʼaka saaʼin nutuma Elías (Sal. 31:5).